KPL:n toimisto kesälomalla
Kauppapuutarhaliiton toimisto on kiinni viikot 27 – 29 henkilökunnan lomaillessa.
KPL:n väki toivottaa kaikille oikein aurinkoista ja rentoa kesää!
Puutarha-alalla ennätyskevät
Kotimaiset kesäkukkia ja hyötykasveja myyvät puutarhat ovat kokeneet myönteisen yllätyksen tänä keväänä. Puutarhahype on vallannut Suomen Hangosta Ivaloon asti. Kuluttajat ovat ostaneet ennätysmäärän kukkia ja hyötykasveja tänä keväänä. Monet puutarhat avasivat oveensa keväällä normaalia aikaisemmin, ja moni on sulkenut jo ovensa ennätysvarhain kukkien loppumisen takia.
– Jäsenkyselymme osoittaa, että monet puutarhat joutuivat sulkemaan ovensa tältä kaudelta keskimäärin vajaat kaksi viikkoa ennakoitua aikaisemmin. Näin ei ole koskaan ennen tapahtunut, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.
Ilmiötä voi selittää puutarhaharrastuksen kasvamisella ja koronaepidemian aiheuttamilla rajoituksilla. Kauppapuutarhaliiton huhtikuussa teettämän tutkimuksen mukaan poikkeustilanne ei vähentänyt IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen vastanneiden kuluttajien kukkien ostointoa.
– Koronalla on kiistatta ollut vaikutuksensa ihmisten haluun liikkua lähiympäristössään ja hankkia kukkia arkisen asumisensa kaunistamiseen. Myös kaikenlaisten hyötykasvien taimien loppuminen kesken kertoo jotakin halusta kasvattaa syötävää itse.
Tämän kevään kasvimäärät päätettiin jo viime syksynä, kun epidemiasta ei ollut vielä tietoa. Kesäkukkien viljely alkaa jo edellisenä syksynä, kun yrittäjät tilaavat siemenet ja taimet puutarhalle. Monet puutarhat kasvattavat kesäkukat siemenestä asti. Kukilla on pitkät kasvatusajat, jonka takia uusia tuotteita ei saatu nopealla aikataululla lisää.
– On hyvin harmillista, että varhaistunut ostointo tarkoittaa sitä, että kukkia ja taimia ei ole riittänyt kaikille niitä haluaville. Etenkin tomaatin taimet loppuivat ennätysvarhain. Pitkät hankinta- ja kasvatusajat eivät mahdollistaneet lisäkasvien viljelyä, selvittää Jalkanen.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Puutarha-alalle haetaan innovaatioita
Kauppapuutarhaliitto etsii jälleen uusia innovaatiota suomalaisen kasvihuoneviljelyn kehittämiseen. Haussa on uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä, palveluita tai ideoita, joiden avulla voidaan merkittävällä tavalla kehittää suomalaista kasvihuonetuotantoa ja sen kannattavuutta. Puutarha-alan Innovaatiopalkintoina jaettava palkintosumma on 10 000 euroa.
Innovaatiopalkintojen tarkoituksena on edistää yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten henkilöiden suomalaista kasvihuonetuotantoa palvelevaa innovointia. Innovaatiot voivat liittyä kasvihuoneyritysten tuotantoon, tuotekehitykseen, teknologiaan tai tuotteiden markkinoiden kehittämiseen. Ratkaisujen tulee edistää yritysten kannattavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää ympäristöystävällisyyttä. Kilpailun tuomaristona toimii Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunta valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa.
- Kasvihuoneviljely Suomessa on hyvin innovatiivista, mutta haluamme edistää ajatusten ja ideoiden vaihtoa mahdollisimman laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Näin syntyy varmuudella hyviä uusia viljelyä kehittäviä ratkaisuja, painottaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.
Ideoita arvioitaessa raati tulee painottamaan ehdotuksen uutuutta ja realistisuutta. Edellytyksenä on, että ehdotus on toteuttamiskelpoinen, ja että sillä on teknisiä ja kaupallisia edellytyksiä. Valmiita kaupallisia tuotteita ei palkita. Palkintoa voivat hakea suomalaiset yritykset, yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä yksityiset henkilöt.
Innovaatiopalkinnot lahjoittaa Puutarhasäätiö sr. Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa. Hakuaikaa on 1.9.2020 asti. Palkinnot jaetaan Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä, Hämeenlinnassa 29.10.2020.
Tutustu hakusääntöihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/innovaatio2020
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja syödään ennätysmäärä
Suomalaiset ovat lisänneet lähes kolmanneksella kotimaisten tomaattien ja kurkkujen syömistä vastaavaan aikaan viime vuonna verrattuna. Tämä käy ilmi IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin 19.–27. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetti Kauppapuutarhaliitto.
Tutkimuksen mukaan naisista 35 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia ilmoitti syöneensä viime vuotta enemmän kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja.
– Muutos on merkittävä, mutta ei yllättävä. Suomalainen kasvihuonetuotanto on kyennyt toimimaan poikkeusoloissa aivan normaalisti. Koronaepidemian aiheuttaman alkuhämmennyksen jälkeen kauppapuutarhurit ovat raportoineet todella vilkkaasta kysynnästä. Myös keskusliikkeistä on vahvistettu, että kotimaiset vihannekset ovat olleet nyt todella kysyttyjä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.
Kasvihuonevihannesten kotimainen tuotanto kattaa kysynnän hyvin vuoden jokaisena päivänä. Kurkun ja tomaatin yhteenlasketun sadon arvioidaan nousevan kuluvana vuonna lähes sataan miljoonaan kiloon. Kokonaiskulutuksesta kurkuista yli 90 prosenttia on kotimaisia, tomaatilla vastaavasti osuus on yli 60 prosenttia.
– Epidemia on aivan selvästi nostanut suomalaisten tuotteiden arvostusta. Tähän varmastikin vaikuttaa tuotteiden puhtaus ja turvallisuus, mutta myös, että suomalaisilla on vahva halu tehdä valintoja kotimaisten työpaikkojen ja yritysten puolesta, kertoo Jalkanen.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Kymmeniä miljoonia kukkia kotiin — paikalliselta yrittäjältä
Kesäkukkien myynti on alkanut. Kesäkukat ovat suomalaisen kukkaviljelyn tärkein sesonki, ja kukkia viljellään liki 400 puutarhalla etelärannikolta Ivaloon asti. Sesongin tuotteet ovat aitoa, kotimaista lähituotantoa viljelijältä kuluttajalle. 90 prosenttia tuotteista myydään suoraan puutarhoilta. Kaikki kesäkukkien viljelijät ovat perheyrityksiä, useat jo toisessa tai kolmannessa sukupolvessa.
– Kesäkukat kasvatetaan suomalaisilla puutarhoilla siemenestä tai pistokkaasta lähtien, joten kukkien kotimaisuusaste on hyvin korkea, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen
Suomessa viljellään kesäkukkia yli 40 miljoonaa kappaletta, joista amppelikukkien osuus on reilut kaksi miljoonaa. Kukkasesongin arvo on yli 70 miljoonaa euroa. Sesonki kestää säästä riippuen Etelä-Suomessa juhannukseen asti ja Lapissa heinäkuulle.
– Odotamme hyvää sesonkia. Toivottavasti tulee lämmin alkukesä, se on aikaisempina vuosina kiihdyttänyt myyntiä hyvin, Jalkanen jatkaa.
Kauppapuutarhaliiton tilaaman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikoo hankkia kevätkukkia saman verran tai enemmän kuin viime vuonna. Innokkaimpia kukkien ostajia ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka asuvat alle 50 000 hengen kaupungeissa tai maaseudulla. Tiedot ostoaikomuksista perustuvat IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Ilahduta äitiä kotimaisella pelargonilla
Äitienpäivänä äitiä kannattaa ilahduttaa kotimaisella pelargonilla. Pelargoni on yksi suosituimmista ruukkukasveista Suomessa. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi, joka soveltuu niin ulos kesäkukaksi kuin sisälle ympärivuotiseksi ruukkukukaksi. Väri- ja lajivalikoimaa on runsaasti.
– Pelargoni hehkuu upeissa väreissä, joten jokaiselle löytyy varmasti mieluinen kukka. Suosituin lajike on ollut viime vuosina perinteinen kotipelargoni. Suosituin väri on ollut taas kaunis vaaleanpunainen, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva
Pelargoni viihtyy lämpimässä, minkä ansiosta se on erinomainen valinta paahteiselle paikalle. Se jaksaa kukkia koko kesän. Kuivuneet kukat ja lehdet kannattaa poistaa varovasti. Näin kasvi jaksaa kasvattaa uusia kukkavanoja. Pelargonia kannattaa kastella tasaisesti, ja lannoittaa kerran viikossa. Pelargoni tosin sietää paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä.
Äitienpäivän suosikkikukkia pelargonin lisäksi ovat ruukkuruusu ja hortensia. Säiden lämmettyä molemmat kasvit viihtyvät hyvin parvekkeella ja terassilla. Ruukkuruusun voi istuttaa kesällä puutarhaan.
Äitiä voi ilahduttaa myös muilla kotimaisilla ruukkukukilla. Tarjolla on ruusubegoniaa, tulilatvaa, ruukkukrysanteemia, soilikkia, kiinanruusua, paavalinkukkaa ja muurinkelloa. Ruukkukukka ilahduttaa ympäri vuoden.
Suomessa viljellään vuosittain noin 35–40 miljoonaa ryhmäkasvia yli 400 yrityksessä. Kotimaisten kukkivien ruukkukasvien viljelymäärä on noin 14 miljoonaa kukkaa.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Kotimaiset tomaatit ja kurkut tärkeitä suomalaisille
Kolme neljästä suomalaisesta pitää tärkeänä, että kotimaisia kasvihuonevihanneksia on saatavissa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Tämä käy ilmi IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto.
– Tulos ei yllätä. Suomalaiset ovat vuosikymmeniä olleet tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien suurkuluttajia, ja niinpä ne muodostavat jo noin neljänneksen kaikesta vihannesten syömisestämme. Tuotteet tunnetaan, ne ovat helppoja käyttää ja niitä on saatavina kotimaisina vuoden jokaisena päivänä kaikista kaupoista, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.
Kasvihuonevihannesten laaja ympärivuotinen tuotanto on harvinaista muualla kuin Välimeren seudulla. Suomessa onkin yksi korkeimmista kasvihuonevihannesten omavaraisuusasteista maailmassa. Esimerkiksi suomalaisten syömistä kurkuista ja ruukkuvihanneksista yli 90 prosenttia viljellään kotimaassa.
– Vuonna 2019 kasvatimme ennätyksellisen määrän kasvihuonevihanneksia, noin 105 miljoonaa kiloa. Nyt vaikuttaa siltä, että tänä suomalaiset haluavat syödä tänä vuonna vieläkin enemmän kotimaisia kasvihuonevihanneksia, arvioi Jalkanen.
Vihanneksia viljellään noin 500 kauppapuutarhalla eri puolilla maata. Ala työllistää suoraan yli 4 000 yrittäjäperheiden jäsentä ja työntekijää. Alan tuotannon arvo on noin 230 miljoona euroa.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Tomaattilive – seuraa tomaatin kasvua kasvihuoneessa!
Kauppapuutarhaliitto on avannut tomaattiliven, jossa pääsee reaaliajassa seuraamaan tomaatin kasvua ja kehittymistä kasvihuoneessa. Liveä kuvaama kamera on sijoitettu eteläsuomalaisen kauppapuutarhan kasvihuoneeseen. Tämän ansiosta katsojat saavat hyvän kokonaiskuvan tomaatin kasvuympäristöstä.
– Kotimaisten vihannesten viljely kiinnostaa suomalaisia nyt enemmän kuin koskaan. Haluamme tomaattiliven välityksellä näyttää, kuinka kotimainen tomaatit kasvavat. Harvaa tietää, että aika kukinnasta poimintaan kestää lähes kaksi kuukautta, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.
Livessä nähdään pyöreän klassikkotomaatin kasvua. Klassikkotomaatti on Suomen yleisimmin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina.
Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.
– Suomi on väkilukuunsa ja sijaintiinsa nähden tomaatin suurmaa. Näin laajaa omaa ympärivuotista tomaattituotantoa ei ole muualla Euroopassa. Tämä on tärkeää esimerkiksi ruokaturvamme näkökulmasta, Jyrki Jalkanen muistuttaa.
Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on tippunut 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki oli vuonna 2017 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden. Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kasvihuonevihannesten osuus yhden henkilön hiilijalanjäljestä on noin 0,4 prosenttia. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 prosenttia.
Seuraa liveä täältä.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Kurkun maailmanennätys taas Suomeen
Suomessa on jälleen kirjattu maailman korkeimmat kasvihuonekurkun sadot. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan suomalaiset viljelijät poimivat vuonna 2019 keksimäärin 93 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Lisäystä edellisvuodesta oli noin kahdeksan prosenttia.
– Tämä on huiman nopeaa kehitystä. Vastaavaan ei ylletä missään muualla maailmassa. Esimerkiksi tehokkaana pidetyn Hollannissa keskisato on FAO:n tilastojen mukaan noin 73, Norjassa 74, Islannissa 66 ja Ruotsissa 46 yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä vuodessa. Espanjassa sato jää alle kymmeneen kiloon neliömetriltä, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.
Maailman korkeimman keskisadon lisäksi myös yksittäisten yritysten huippusadot ovat maailman korkeimmat. Puutarhoilla on ylletty jopa 250 kilon neliösatoihin.
– Osaamme tämän Suomessa hyvin. Meillä on perheyrityksissä jo kolmas sukupolvi viljelmässä kurkkua ympäri vuoden. Yhdessä huipputeknologian kanssa satotaso on saatu huippuun, mutta samanaikaisesti myös tuotannon hiilijälki on Luken tutkimusten mukaan pudonnut kymmeniä prosentteja. Kuluttaja saa joka päivä tuoreita lähivihanneksia, ja varsin edullisesti, joten tässä yhtälössä on vain voittajia, Jyrki Jalkanen huomauttaa.
Kurkku on Suomen tärkein kasvihuonevihannes. Viime vuonna sato ylsi 50 miljoonaan kiloon, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kurkkua viljellään noin 170 kauppapuutarhalla kautta maan. Sadon tuottamiseen tarvitaan yhteensä noin 53 hehtaaria kasvihuoneita.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Suomalaiset ostavat kukkia koronasta huolimatta
Vallitseva poikkeustilanne ei ole vähentänyt suomalaisten kevätkukkien ostamista. Yli puolet suomalaisista aikoo hankkia kevätkukkia saman verran tai enemmän kuin viime vuonna. Innokkaimpia kukkien ostajia ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka asuvat alle 50 000 hengen kaupungeissa tai maaseudulla. Koronaepidemia ei näytä vaikuttavan alkavaan ryhmäkasvien sesonkiin ainakaan kysynnän kautta.
– Kukat tuovat iloa arkeen. Ihmisillä on nyt myös aikaa hoitaa puutarhaa, jonka takia uskomme kukkamyynnin pysyvän ainakin edellisvuoden tasolla, kommentoi Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva
Tiedot kevätkukkien ostoaikomuksista perustuvat IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, jonka takia vertailuaineistoa ei ole.
Lisätietoja aiheesta:
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
Kauppapuutarhaliitto
Veljestentie 16
00730 Helsinki
info (a) kauppapuutarhaliitto.fi