Kasvihuone-podcast: Lähiruokaa kasvihuoneesta

/in

Kuka on kurkkusi kasvattanut? Nyt pääset tutustumaan lähiviljelijöihin! Miten kaksi nuorta kaverusta päätti aikanaan alkaa viljellä lähiruokaa? Millaista on yrittää kaverin kanssa? Mitä viljelijä miettii asiakkaiden toiveista? Syökö viljelijä kuormasta? Ja tärkeä kysymys kurkunviljelijöille: kummasta päästä kurkun syöminen pitää aloittaa?

Lähiruuasta juttelemassa toimittaja Anu Pirhosen kanssa tämän vuoden laatutuottajiksikin palkitut Hortiherttua Oy:n Toni Tanner ja Jani Lindman.

Kuuntele uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

 

VTT voitti Puutarha-alan Innovaatiopalkinnon 2019

/in ,

VTT voitti Puutarha-alan Innovaatiopalkinnon 2019

Kasvien kasvihuoneiden sisäilmaan mahdollisesti erittämien kaasujen varhaiseen aistimiseen tähtäävä innovaatio on palkittu Puutarha-alan Innovaatiopalkinnolla. Innovaation kehittäjä on Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy. Palkinto jaettiin torstaina Hämeenlinnassa Kauppapuutarhaliiton järjestämässä Uuden Tekniikan Päivässä. Palkinnon arvo on 10.000 euroa.

Innovaatio perustuu ajatukseen, että kasvit erittävät ympärilleen hapen lisäksi mahdollisesti muitakin kaasuja. Näitä yhdisteitä tunnistamalla ja mittaamalla voidaan paitsi analysoida ja ohjata kasvien kasvua myös ennakoida mahdollisten kasvintuhoojien esiintymistä. VTT:n innovaatiossa kehitetään tähän liittyvää sensorointia ja automatiikkaa. Erityisesti kasvitautien ja -tuhoojien mahdollinen varhainen ennakointi vähentäisi entisestään muun kasvinsuojelun tarvetta.

Pääpalkinnon lisäksi palkintolautakunta jakoi kolme 5.000 euron tunnustuspalkintoa. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen Glysa-innovaatio tavoittelee kasvisten alhaisempia nitraattipitoisuuksia. Aalto-yliopiston VIS-innovaatio kehittää tyhjiökuivaukseen perustuvaa uudenlaista kasvihuoneiden rakennetta, jolla voi olla merkittäviä energiansäästövaikutuksia. Sorkkinen A&T Oy kehittää tekoälypohjaista automaatiota kasvihuoneiden olemassa oleviin säätötietokoneohjelmiin integroitavaa energiansäästöön tähtäävää ohjelmistoa.

Innovaatiopalkinnon hakijoita oli yhteensä 16. Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaettiin nyt kolmannen kerran. Kauppapuutarhaliiton 100-vuotisjuhlavuoden johdosta palkinto oli tavanomaista suurempi.

– Mukana oli juuri odotustemme mukaisesti sekä alalla jo toimivia ja sitä tuntevia organisaatioita ja yrityksiä. Odotimme ideoita myös ulkopuolisilta tahoilta, ja onneksi sellaisia tulikin kiitettävästi. On hienoa nähdä, kuinka kasvien kasvattaminen ja siihen liittyvät asiat kiinnostavat nyt laajasti oman ammattikuntamme ulkopuolella, kertoo kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen.

 

Palkinnot rahoittava Puutarhasäätiö sr on Kauppapuutarhaliiton 1957 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen kasvihuoneviljelyn tutkimusta ja kehittämistä. Säätiö jakaa vuosittain varoja tutkimukseen, koetoimintaan, selvityksiin ja erilaisiin hankkeisiin, joilla on tai voi olla merkitystä suomalaiselle kasvihuoneviljelylle.

Lisätietoja:

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja/ Puutarhasäätiön asiamies
0400 800 268
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Lakstedtin Puutarha Oy on Vuoden 2019 kukkien laatutuottaja

/in ,

Hattulassa sijaitseva Lakstedtin Puutarha Oy on palkittu vuoden 2019 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Yritys palkittiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n 100-vuotisjuhlakokouksessa Hämeenlinnassa.

Yrityksen perustivat Erkki ja Aino Lakstedt vuonna 1954. Nykyiset yrittäjät Tarja ja Heikki Lakstedt ottivat vastuun puutarhasta vuonna 1988. Tätä nykyä yrityksen toiminnassa on mukana myös kolmas sukupolvi, sisarukset Eero Lakstedt ja Sanni Schadewitz. Yritys työllistää sesonkiaikoina kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Lisäksi yhteistyötä on läheisen HAMK Lepaan puutarhaopiskelijoiden kanssa.

Yrityksellä on kasvihuoneita vajaat 8 000 neliömetriä eli kokonsa puolesta yritys on yli kaksi kertaa suurempi kuin vastaavan kaltaiset kukkaviljelmät Suomessa. Yritys koostuu kahdesta tosiaan lähellä olevasta puutarhasta.

Puutarhan tuotanto on ympärivuotista kattaen laajasti kotimaisia sesongin kukkia. Tällä hetkellä kasvihuoneissa kasvaa esimerkiksi syklaameja, princettioita ja atsaleoja. Joulun myötä valmistuvat tutut joulukukat, kuten joulutähdet ja ritarinkukat, ja sydäntalvella viljellään leikkotulppaaneja. Kevät kukkivine ruukkukasveineen, kesäkukkineen ja amppeleineen on puutarhan ylivoimaisesti vilkkainta aikaa.

Puutarhan tuotannosta valtaosa, noin 85 prosenttia, myydään Kanta-Hämeen alueen kukkakauppojen, tukkujen ja markettien kautta. Loput ovat suoramyyntiä lähinnä kevätsesongin aikaan. Lisäksi puutarhan kukkien itsepalvelumyymälä palvelee päivittäin ympäri vuoden.

– Paikallisuus ja kotimaisuus ovat meille tärkeitä asioita. Pystymme myös yksilölliseen asiakaspalveluun, kertovat yrittäjät.

Yritys on ottanut myös ympäristöystävällisyyden ja ekologisuuden vahvasti mukaan. Lähtökohtaisesti lähikukkatuotanto on jo sinällään sellaista, koska kuljetuksia tarvitaan hyvin vähän. Lisäksi energiahankinnoissaan yritys käyttää vihreää sähköä sekä sertifioitua kotimaistaa puuenergiaa.


Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

 

Lisätietoja:

Lakstedtin Puutarha Oy
Heikki Lakstedt
050 595 9158

Tarja Lakstedt
050 308 3559

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
0400 800 268
(kasvihuoneasiat)

Lataa yrityksen kuvia Kauppapuutarhaliiton kuvapankista

Hortiherttua Oy Lohjalta on Vuoden 2019 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

/in ,

 Toni Tanner ja Jani Lindman.

 

Lohjalla sijaitseva Hortiherttua Oy on palkittu vuoden 2019 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Toni Tannerin ja Jani Lindmanin luotsaama puutarha sai palkinnon keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n 100-vuotisjuhlakokouksessa Hämeenlinnassa.

Hortiherttua täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yrityksen perustajat Toni Tanner ja Jani Lindman ovat hortonomikurssikavereita Hämeen ammattikorkeakoulusta Lepaalta. Lähtökohdat yrittäjyyteen ovat vahvat, sillä Toni Tanner on jo kolmannen ja Jani Lindman toisen polven puutarhayrittäjä.

Puutarha on koko historiansa ajan keskittynyt vihanneksiin. Toimintaa on laajennettu harkiten kysynnän ja markkinoiden kasvun myötä. Puutarhan noin 9 700 neliönmetrin laajuiset kasvihuoneet tuottavat ympärivuotisesti kurkkuja, tomaatteja, ruukkuvihanneksia ja yrttejä. Uusin kasvihuone valmistuu käyttöön alkutalven aikana, ja se tarjoaa mahdollisuuden tuotevalikoiman laajentamiseen entisestään.

Hortiherttuan koko tuotanto on aitoa lähiruokaa. Puutarhan tuotteet jäävät hyvin lähellä tuotantopaikkaa eli läntiselle Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle.

– Tänään poimittu on viimeistään huomenna kaupoissa. Meillä on hyvin läheinen suhde asiakaskauppoihimme ja siten myös kuluttajiin. Kuuntelemmekin herkästi heiltä saatavaa palautetta. Siksi toimitamme itse vihannekset kauppoihin, kertovat Tanner ja Lindman.

Hortiherttuan asiakaskunta koostuu reilusta 30 kaupasta eri puolella Uuttamaata. Erikoista on, että puutarhan tuotteita voi käydä ostamassa myös yrityksen itsepalvelumyymälästä kolmena päivänä viikossa. Tällöin tuotteet ovat todella tuoreita ja vain metrien päässä viljelypaikastaan.

Yrittäjien lisäksi puutarha työllistää ympärivuotisesti noin kymmenen työntekijää. Laajennuksen myötä lisää henkilökuntaa ollaan palkkaamassa ensi keväänä.

Yrittäjille työ on samalla tärkein harrastus. Heidän mukaansa puutarhurin arjessa työtä ja harrastusta on mahdotonta erottaa toisistaan, eikä siihen heidän mukaansa ole tarvettakaan. Toni Tanner käyttää aikaansa myös muiden alan yrittäjien hyväksi. Hän on Kauppapuutarhaliiton vihannesjaoston puheenjohtaja, ja erityisen arvostettu yrittäjä kollegoidensa keskuudessa.

Kasvihuonevihannesten laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Lisätietoja:

Hortiherttua Oy
Toni Tanner
040 767 2011

Jani Lindman
040 767 2012

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
puh. 0400 800 268
(kasvihuoneasiat)

Lataa kuvia laatutuottajasta Kauppapuutarhaliiton kuvapankista 

Kauppapuutarhaliitto ry täyttää sata vuotta 

/in ,

Suomen vanhin puutarha-alan yrittäjäjärjestö, Kauppapuutarhaliitto ry täyttää sata vuotta. Liiton satavuotisjuhlakokous on koolla Hämeenlinnan Aulagolla 30. lokakuuta 2019.

Liiton perustava kokous pidettiin 6. joulukuuta 1919 aivan Helsingin ydinkeskustassa, Ateneumin tuntumassa sijainneessa kahvilassa. Paikalla oli lähes puolensataa kauppapuutarhuria kaikkialta silloisesta Suomesta: Turusta, Sortavalasta, Tampereelta, Mikkelistä, Viipurista ja lukuisilta muilta paikkakunnilta.

Puutarhurit perustivat liittonsa useista eri syistä. Tärkeimpinä asioina nähtiin yrittäjien keskinäisen yhteistyön edistäminen, koulutuksen lisääminen, kukkien ja vihannesten tunnetuksi tekeminen sekä viranomaisiin ja yhteiskuntaan vaikuttaminen.

– Nämä jo sata vuotta sitten asetetut linjaukset ovat edelleen keskeisiä toimintoja nyt sata vuotta myöhemmin. Viljelijät päättävät suuntaviivoista kerran vuodessa vuosikokouksessaan, eikä tarvetta suuriin muutoksiin ole nähty, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Sadan vuoden aikana niin juhliva liitto kuin koko kasvihuoneala on käynyt läpi vaiheita, joissa koko alan kohtalo on ajoittain ollut vaakalaudalla. Näistä merkittäviä ovat olleet esimerkiksi sotavuosien ja sen jälkeinen rakennustarvikkeiden niukkuus, energiakriisit sekä Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi.

– Yrittäjät ovat sitkeitä. Puutarhurin luonteeseen kuuluu tietty luottamus parempaan tulevaan. Siihen on totuttu, sillä viljelykin käynnistyy joka vuosi lähes nollasta eli pienestä siemenestä tai pistokkaasta. Siihen luotetaan, että sato kyllä ajallaan valmistuu.

Tänään suomalainen kasvihuoneviljely tuottaa valtaosan suomalaisten syömistä kasvihuonevihanneksista ja tiettyjen sesonkien kukista. Esimerkiksi joulun kukat, talven tulppaanit sekä kevään ulkokukat ovat pääosin Suomessa viljeltyjä.

Kauppapuutarhaliitossa on mukana reilut 300 kasvihuoneyritystä kaikkialla Suomessa, eteläisin on Karjaalla ja pohjoisin Ivalossa. Kaikki tuotteet ovat lähituotantoa. Yritykset työllistävät muutamia tuhansia henkilöitä erityisesti haja-asutusalueilla. Alan liikevaihto on noin 270 miljoonaa euroa.

Kauppapuutarhaliiton jäseninä voivat olla vain kasvihuoneviljelijät. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä.

 

Lisätietoja:

Kauppapuutarhaliitto ry
Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
0400 800 268
www.kauppapuutarhaliitto.fi

Lataa kasvihuonekuvia Kauppapuutarhaliiton kuvapankista

Kasvihuone-podcast: Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus

/in ,

Kasvihuone-podcast: Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus

Kotimaisten kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on pudonnut merkittävästi, mistä se johtuu? Mistä kaikista tekijöistä ruuan hiilijalanjälki muodostuu? Mitä muita mittareita hiilijalanjäljen lisäksi tulisi ottaa huomioon? Mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon ruokakaupassa? Mitä syömme 10 tai 20 vuoden päästä?

Näistä aiheista toimittaja Anu Pirhosen kanssa ovat keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen tutkijat Frans Silvenius sekä Juha-Matti Katajajuuri.

Kuuntele uusin jakso (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Rekry: Viestinnän osaaja

/in ,

Kauppapuutarhaliitto ry on Helsingin Oulunkylässä sijaitseva kasvihuoneyrittäjien toimialajärjestö. Meitä on kahdeksan henkilöä edistämässä suomalaista yrittäjyyttä sekä suomalaisen lähiruoan ja -kukkien tunnettuutta. Toimimme siis kauniiden kukkien ja terveellisten vihannesten parissa!

Haemme nyt joukkoomme

VIESTINNÄN OSAAJAA

Viestintäpäällikkömme jää opintovapaalle 2020 ajaksi. Etsimme nyt joukkoomme hänen sijaisekseen viestinnän ammattilaista työskentelemään organisaation erilaisissa viestinnällisissä tehtävissä, erityisesti digitaalisten viestintäkanaviemme parissa. Tehtävä on määräaikainen 2020 loppuun asti.

Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu muun muassa:

• Organisaatiomme sisäistä ja ulkoista viestintää
• Brändiemme Puhtaasti kotimainen ja Kauniisti kotimainen digiviestinnän suunnittelua, toteutusta sekä sisällöntuotantoa

• Tiedotusta, messujen ja tapahtumien järjestämistä ja suunnittelua

Odotamme sinulta:

• viestintään liittyvää koulutustaustaa
• mutkatonta digiviestinnän kanavien hallintaa
• kuva- ja tekstintuotantotaitoa
• taitto- ja kuvankäsittelyohjelmien hallintaa
• arvostusta kotimaista puutarhatuotantoa kohtaan

• energisyyttä ja yrittäjähenkisyyttä

Tarjoamme sinulle:

• näköalapaikan positiivisen kukka- ja vihannesviestinnän parissa
• mahdollisuuden oppia uutta ja opettaa muitakin

• lämminhenkisen ja tsemppaavan 8-henkisen työyhteisön

Hae täällä: www.lyyti.in/kotimaisuusviestija2020

Lepaan juhlanäyttelyssä tapahtuu 15.–17.8.

/in

Hämeenlinnan kupeessa, Hattulan Lepaan upeissa kartanomaisemissa rakennetaan parhaillaan yhtä kaikkien aikojen suurimmista Lepaan näyttelyistä sitten vuoden 1964, jolloin näyttely järjestettiin ensimmäisen kerran.

Syy hyvin suureen, noin 200 näytteilleasettajan tapahtumaan on se, että näyttelyn käynnistäjä ja pääjärjestäjä Kauppapuutarhaliitto ry viettää samalla 100-vuotisjuhliaan Lepaalla.

Lepaa on puutarha-alalle läheisin yhteistyökumppani ja tuttu paikka valtaosalle puutarhaväestä opintojensa kautta. Näyttelyn kävijöistä useilla tuhansilla on takanaan tutkinto, kurssi tai muuta omakohtaista kokemusta lepaalaisuudesta.

– Me tulemme Lepaalle kuin kotiimme. Tänä vuonna juhlimme työn merkeissä kasvihuoneyrittäjäjärjestömme 100-vuotista taivalta, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Lepaalla tapahtuu torstaista lauantaihin paljon!

Näyttelyn noin 200 osastoa tarjoavat ennennäkemättömän kattauksen alan ammattilaisten maailmaan. Luvassa on koneita, kasveja, laitteita, tarvikkeita sekä alan palveluita. Tänä vuonna mukana on erityisen paljon yrityksiä Suomesta ja maailmalta tarjoten ratkaisuja vertikaaliviljelyyn, joka on yksi puutarha-alan puhuttavimmista aiheista tällä hetkellä. Vertikaaliviljelystä (vertical farming) ennustetaan yhtä ratkaisua maailman ruokahuoltoon keskellä kaupunkeja muuttuvassa ilmastossa. Suomi on vahvasti mukana tässä kehityksessä.

Torstaina 15.8. järjestetään ainutkertainen Lepaa Open -kukka&kasvisidontakilpailu, joka tehdään kokonaan kotimaisilla kukilla ja kasveilla. Mukana on kymmenen huipputason kilpailijaa tai tiimiä tavoittelemassa päävoittoa. Kilpailupaikkana on Lepaan Päärakennus.

Perjantaina 16.8. Kauppapuutarhaliitto ry juhlii 100v-taivaltaan kuohuvan ja kakkukahvin merkeissä keskellä näyttelyä kello 13 alkaen Lepaan Päärakennuksessa. Tarjoilua riittää tuhannelle ensimmäiselle vieraalle.


Tervetuloa!

Tutustu lisää: www.lepaa.fi

Kasvihuone-podcast: Helsingin kesäkukat

/in

Kuuntele Kasvihuone-podcastin uusin jakso: (Huom! Jos kuuntelet mobiililaitteella, klikkaa ”Listen in browser”, jos sinulla ei ole SoundCloud-sovellusta. Podcast lähtee käyntiin parin sekunnin kuluttua klikkauksesta):

Nyt on luvassa kukkaisia vinkkejä Helsinki-kierrokselle! Mistä löytää Helsingin kauneimmat kesäkukat? Missä on tänä vuonna jännittävimmät ja villeimmät istutukset? Mitkä ovat parhaat puutarhamatkailukohteet ulkomailla? Mitä trendejä kaupunkien istutuksissa näkyy? Kuka on Helsingin kesäkukkaistutusten takana? Mitä julkisissa tiloissa täytyy ottaa huomioon kukkaistutuksissa? Voiko kaupungin istutuksissa heittäytyä villiksi? Mistä ammattilaiset hakevat trendi-ideoita?

Kukkaisasta Helsingistä Anu Pirhosen kanssa keskustelemassa istutusten suunnittelija Kirsti Oksanen sekä ryhmäkasvivastaava ja vuoden hortonomi Frans Karkkimaa.

Vastuullisuus

Kasvihuonealan ilmastovaikutus laskenut 60 prosenttia


Kotimainen kasvihuoneala on edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Ala on pudottanut ilmastovaikutustaan jopa 60 prosenttia vuodesta 2004. Laskua selittää se, että kasvihuonealan öljyn käyttö on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Samaan aikaan energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 kokonaisuudessaan 56 prosenttia.

Hiilijalanjäljen lisäksi on monta muutakin syytä, miksi kotimaisia kasvihuonevihanneksia voi syödä erinomaisen hyvällä mielellä. Keräsimme syyt tähän.


Hiilijalanjälki laskenut 60 prosenttia

Suomalainen kasvihuoneviljely on pudottanut tuotantonsa hiilijalanjälkeään peräti 60 prosenttia vuosien 2004 ja 2021 välisenä aikana. Samaan aikaan kasvihuoneista kerättävä vihannessato on noussut 60 kilosta 98 kiloon. Tämä vaikuttaa tuotekohtaiseen hiilijalanjälkeen merkittävästi.  Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki vuonna  oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden.


87 % vähemmän öljyä

Kasvihuonetuotanto on siirtynyt vauhdilla pois fossiilisista polttoaineista. Niitä ovat korvanneet uusiutuva kotimainen puu- ja peltoenergia sekä sähkö. Vuosina 2004–2021 merkittävin muutos on ollut polttoöljyn käytössä. Sen käyttömäärä on pudonnut 87 prosenttia. Kotimaisen uusiutuvan hiilivapaan energian osuus alan lämpöenergiakäytöstä on jo 56 prosenttia ja osuus on yhä kasvussa. (Luke)


91 kertaa pienempi vesijalanjälki kuin Espanjassa

Suomessa on vahvat ja hyvin uusiutuvat vesivarat niin pohjavesinä kuin vesistöinäkin. Kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti ja vain kasvien tarvitsemat määrät. Yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on noin 20–35 litraa vettä. Suomalaista tuotantoa verrataan useimmiten espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on 91-kertainen eli lähes 3165 litraa tomaattikiloa kohden.


10 kertaa vähemmän maata kuin Espanjassa

Suomessa on maailman korkeimmat kasvihuonekurkun keskisadot ja korkeimmat huippusadot. Keskisato 2021 oli Suomessa 110 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden, ja vuotta aiemmin 80 kiloa. Hollannissa keskisato 2018 oli 69 ja Espanjassa 9 kiloa neliömetriä kohden (FAO). Satomäärä vaikuttaa suoraan viljelyn maankäyttöön. Esimerkiksi kurkun viljelyssä Espanjassa tarvitaan 10-kertainen ala maata saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomeen verrattuna.


Maailman puhtainta

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

Integroitu kasvinsuojelu, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa, on kasvihuoneissa arkipäivää. Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, etenkin kausiviljelyssä, kun kasvihuoneet pidetään tyhjillään ja kylmänä talven ajan.


Kasvihuoneyritykset turvaavat sähköverkkoa

Kasvihuoneyritykset ovat olleet jo vuosia merkittävä osa sähköverkon häiriöreserviä, jota tarvitaan yllättävissä häiriötilanteissa. Parhaimmillaan kaksi kolmasosaa häiriöreservistä on kertynyt kasvihuoneista.  Jos sähköjärjestelmään tulee häiriö ja varageneraattoreiden teho ei riitä, sähköverkkoon on saatava lisää tehoa reserveistä. Kasvihuoneista on saatavilla sähköverkkoon tukiresurssia laskemalla hetkellisesti valaistuksen tehoa. Näin ollen, jos sähkön saatavuudessa on haasteita, kasvihuoneet ovat mukana sähkötalkoissa.


Neljäsosa kasvisten syönnistä

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia vuonna 2021 yhteensä noin 63 kiloa. Kasvihuoneessa viljellyt tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja viljeltiin asukasta kohti vuonna 2021 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuona 2021 noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällisessä ruokavaliossa.


Pakkaus estää hävikin

Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Esimerkiksi kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.

Kasvihuonetuotannossa käytetyt muovit lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti. Useilla puutarhoilla on jo siirrytty biohajoavien materiaalien käyttöön, mutta joissain tapauksissa perinteinen muovi on edelleen ainut, tai paras vaihtoehto.


Vihreällä sähköllä ja ledeillä hiilijalanjälki entistäkin alemmaksi

Ympärivuotisen kasvihuonetuotannon lisääntymisen myötä sähkö on korvannut vauhdilla erityisesti öljyn käyttöä. Reilussa vuosikymmenessä (2004–2021) öljyn käyttö on pudonnut 87 prosenttia, ja sähkön käyttö lisääntynyt samaan aikaan 84 prosenttia 100 gigawattitunnista 620 gigawattituntiin.

Kasvihuoneiden käyttämästä sähköstä merkittävä osa on jo hiilineutraalia ja siitä osa sertifioitua vihreää sähköä. Vihreän sähkön käyttö kasvihuoneiden valotuksessa tulee lisääntymään.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan siirtyminen uusiutuvaan sähköön vähentäisi sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 89 prosenttia. Jos samanaikaisesti siirryttäisiin kokonaan hakkeeseen, siirtyminen tietäisi lämmöntuotannon päästöjä 81 prosenttia. Koko toimialalle päästövähenemä olisi 84 prosenttia.

Edellisten lisäksi siirtyminen ledivalotukseen alentaa jatkuvasti yhä enemmän alan hiilijalanjälkeä. Ledejä on jo käytössä kymmenillä kauppapuutarhoilla, mutta niiden vaikutus on vielä vähäinen.


Kasvihuone kerää auringon energian 

Suomalainen kasvihuone kerää vuoden aikana auringon lähettämää energiaa kaksi kertaa enemmän kuin vuoden aikana tarvitaan kyseisen huoneen lämmittämiseen.  Näin ollen kasvihuone olisi täysin omavarainen ja vieläpä tuottaisi energiaa muihinkin käyttötarkoituksiin, jos kasvihuoneen kokoama energia osattaisiin varastoida öiden ja talven varalle taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Luonnonvarakeskuksen (2019) laskelmien mukaan Suomen noin 340 hehtaarin laajuiset kasvihuoneet kokoavat energiaa auringosta noin 3,7 terawattituntia vuodessa. Valtaosa energiasta päätyy takaisin ulkoilmaan. Lämmitysenergian määrä 2017 oli Luken mukaan vain 1,6 terawattituntia.

Kasvihuoneet syntyivätkin 1600-luvulla juuri edellä kuvatusta syystä. Myös kasvihuoneilmiö-sana pohjautuu samaan kasvihuoneiden kykyyn kerätä tehokkaasti energiaa


Vihanneksia vuoden jokaisena päivänä

Kotimaisten tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien sesonki on parhaimmillaan vuoden jokaisena päivänä. Pitkälle kehittyneen viljelyosaamisen ja huippunykyaikaisen teknologian avulla kotimaisista kasvihuoneista poimitaan satoa tasaisesti läpi vuoden.  Tämä varmistaa, että näitä vihanneksia on kuluttajien ulottuvilla kaupoissa ja ravintoloissa parhaimmillaan jopa poimintapäivänä. Tuoreus onkin yksi kotimaisen tuotannon ylivoimatekijöistä.

Kulutustottumuksemme painottuvat edelleen jonkin verran vuoden kierron mukaan. Siten esimerkiksi kurkkujen, salaattien ja yrttien kulutus on korkeimmillaan huhti–toukokuussa. Tomaattien huippuhetkiä eletään juhannuksen tienoilla, mutta muutoin kotimaisten tomaattien popsiminen on hyvin tasaista läpi koko vuoden.

Suomessa kasvatetaan vuodessa noin sata miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia vuodessa. Se muodostaa neljänneksen kaikesta vihannesten kulutuksestamme.


Satotason nousu laskee hiilijalanjälkeä

Suomalainen kasvihuonevihannesviljely nostaa jatkuvasti satotasoaan. Vuosina 2004–2021 tomaatin keskisato nousi 35 prosenttia ja kurkun 169 prosenttia. Vuonna 2021 Suomessa kirjattiinkin maailman korkeimmat kasvihuonekurkun koko maan keskisadot, 110 kiloa neliömetriltä vuodessa. Esimerkiksi Hollannissa luku oli vuonna 2018 67 ja Espanjassa vajaat yhdeksän kiloa neliömetriä kohden vuodessa. Satotason nousu onkin hiilijälkeen vaikuttava tekijä. Samaan aikaan kun satotaso nousee, yrityksissä käytetään vihreämpää energiaa ja tuotetaan satoa enemmän samalla energiamäärällä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös jatkuvasti kasvava yrityskoko.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli 2021 noin 440 kasvihuonevihannesviljelyä harjoittavaa yritystä. Näiden yhteenlaskettu kasvihuoneala oli 240 hehtaaria. Kokonaissato oli noin  110 miljoonaa kiloa kotimaisia kasvihuonevihanneksia.


Vajaan viiden euron tuki suomalaista kohden vuodessa

Kasvihuoneviljely on osa EU-maataloutta. Suomen liittyessä 1995 Euroopan unioniin kasvihuonetuotannolle luotiin kansallinen tukijärjestelmä, jonka tehtävänä on varmistaa suomalaisen tuotannon säilyminen. Maailman pohjoisimpana viljelymaana edellytykset ilman tukea olisivat olleet ja ovat yhä liian vaikeat.

Vuonna 2019 kasvihuoneviljely saa tukea 4,55 euroa suomalaista kohden. Yhtä päivää kohden se tarkoittaa noin 1,2 senttiä. Valtaosan tuloistaan – noin 93 prosenttia – puutarhat saavatkin tuotteistaan. Tuen avulla kotimaisia kasvihuonevihanneksia viljellään noin sata miljoonaa kiloa. Lisäksi tuen piiriin kuuluu yli 120 miljoonaa kotimaista kukkaa.

Yhtä tuotekiloa kohden tuki vaihtelee puutarhan satotason mukaan. Esimerkiksi kurkulla tuen osuus 5–15 ja tomaatilla 8–20 senttiä kiloa kohden. Ruukkuvihanneksilla ja -yrteillä tuen osuus on 2–3 senttiä.

Tutkimukset:

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus 2004, 2017, 2021 todellisten energiakulutustietoje perusteella, LUKE 2022

Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta ja vesijalanjäljestä,  LUKE 2019

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2013, MTT 2013

Kasvihuonealan vastuullisuusraportti:

Tutustu kasvihuonealan vastuullisuusraporttiin (päivitetty syksyllä 2021)

Artikkeleita:

Kasvihuoneiden hiilijalanjälki puolittui (Artikkeli Puutarha&kauppa-lehdessä 31.5.2019)

Neljä tapaa säästää energiaa kasvihuoneissa (Artikkeli Puutarha&kauppa 31.5.2019)

Kasvihuoneiden hiilijälki laskee yhä – Matkalla kohti nollaa? (Artikkeli Puutarha&kauppa 24.1.2020)


Kauppapuutarhaliitto

Veljestentie 16
00730 Helsinki

info (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Kauppapuutarhaliitto
niinakangas


Kauppapuutarhaliitto


puutarhakauppa.fi
lepaa.fi

kauniistikotimainen.fi
puhtaastikotimainen.fi


Kauppapuutarhaliitto
Puutarha&Kauppa
Lepaa
Kauniistikotimainen
Puhtaastikotimainen


Kauppapuutarhaliitto
Puhtaastikotimainen
Kauniistikotimainen
Lepaa