Nyt kukitetaan opintonsa päättävät

Mitä kukkaa laitetaan?
Tämän kysymyksen esittää moni kukkakauppias valmistujaiskukkia ostavalle asiakkaalleen. Ostokset hoituvatkin nopeimmin, kun selvittää etukäteen kukkien saajan toiveet tai juhlatalon teemavärin. Kukat on myös hyvä tilata etukäteen, jolloin pelkkä piipahdus ruuhkaisessa kukkakaupassa riittää ostotapahtumaan. Mikäli kukkien saajan ja antajan välillä on pitkä välimatka ja juhliin ei siitä syystä voi osallistua, voi onnittelukimpun tilata saajan kotiin myös kätevästi internetin välityksellä.

Ruusut tekevät juhlan
Opintonsa päättäville ojennetaan perinteisesti pitkävartisia leikkoruusuja, joiden nuput ovat kauniisti auenneet. Kukkien kosteutuspaperit tai vesituppilo ja haihduttamista vähentävä sellofaani tulisi pitää mahdollisimman pitkään paikoillaan, sillä paketin sisällä oleva kostea ilma pitää ruusut hyvässä kunnossa. Ennen maljakkoon asettelua jokaisen ruusun varteen leikataan terävällä veitsellä uusi imupinta ja samalla kukkien mukana tullut virkiste lisätään veteen. Virkistettä kannattaa käyttää, sillä se estää bakteerien kasvua maljakossa ja ravitsee kukkia. Ruusut säilyvät parhaiten, jos ne voi nostaa yön ajaksi viileälle parvekkeelle tai terassille.

Koristellaan myös ulkotilat
Juhlavieras virittyy jo ovelta juhlatunnelmaan, jos sisääntulo on koristeltu amppelein tai ruukkukukka-asetelmin. Toukokuun loppu on myös kesäkukkien kiihkeintä myyntiaikaa, joten valinnanvaraa lajikkeissa ja väreissä ulkotilojen koristeluun on runsaasti.
Erityiseen suosioon kodin juhlakoristeluissa ovat nousseet isokukkaiset terassihortensiat, joita myydään eri kokoisissa ruukuissa. Niistä valkoinen on ajaton ja aina tyylikäs väri, johon voi yhdistää punaista tai vaaleansinistä hortensiaa, riippuen vaikkapa siitä onko juhlinnan kohteena mies vai nainen, neuvotaan Kauppapuutarhaliitosta.

 

Medialle

Yhteystiedot medialle

Kauppapuutarhaliitto on kasvihuonealan ja -tuotteiden asiantuntija. Julkaisemme kukka- ja vihannestiedotteita, ja vastaamme median kysymyksiin alasta ja tuotteista. Tiedotus rytmittyy kotimaassa viljeltyjen vihannesten ja kukkien sesonkeihin. Ylläpidämme myös kukkien ja kasvihuonevihannesten kuvapankkia. Voit käyttää kuvapankissamme olevia kuvia vapaasti omaan käyttöösi. Mainitse kuvan yhteydessä Kauppapuutarhaliitto. Voimme myös toimittaa kotimaisia kukkia ja vihanneksia kuvauksiin.

toiminnanjohtaja
Niina Kangas
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi
045 7733 2662

viestintäpäällikkö
Minna Rantala
minna.rantala (a) kauppapuutarhaliitto.fi
050 3090 558

 

Leikkokukat

Tärkein kotimainen leikkokukka on kevättalven kuningatar eli leikkotulppaani. Tulppaania hyödetään Suomessa vuosittain yli 70 miljoonaa kappaletta. Leikkotulppaanin tuotanto on keskittynyt suuriin yrityksiin. Suomalaiset ovat olleet vuosikymmeniä asukaslukuun suhteutettuna maailman ahkerimpia tulppaanien ostajia.

Muiden leikkokukkien tuotanto on Suomesta lähes loppunut. Leikkokukkia ja -vihreitä viljellään noin 50 yrityksessä, mutta määrät ovat hyvin pieniä. Suomessa viljellään muun muassa leikkoruusua ja -liljaa.

Enimmillään Suomessa viljeltiin leikkoruusua 90-luvulla noin 44 hehtaarin alalla. Nyt vastaava luku on vain muutamia hehtaareita. Myös gerberan ja krysanteemi kukoistivat kymmenissä, jopa sadoissa kasvihuoneyrityksiä 90-luvun puolella.

Amppelit

Amppeleita viljellään Suomessa samoilla puutarhoilla kuin kesäkukkia ja ryhmäkasveja. Suosituimmat amppelikasvit ovat petunia, orvokki, lumihiutale ja pelargoni.

Suomessa viljellään vuosittain reilu 2 miljoonaa amppelia yhteensä noin 400 yrityksessä. Amppeleiden tuotanto ulottuu koko Suomen alueelle. Suurin osa amppeleista viljellään paikallisesti, koska niiden kuljettaminen isoina määrinä on hankalaa. Tämän takia amppeleiden tuonti ulkomailta on lähes olematonta.

Amppeleilla on todella suuri merkitys suomalaisessa kukkatuotannossa. Myynnin arvo viljelijähinnoin on vajaa kolmannes koko kukkatuotannon vuosiarvosta.

Lisää amppeleista voit lukea Kauniisti kotimainen -sivuilta.

Ryhmäkasvit

Ryhmäkasvit eli tuttavallisemmin kesäkukat ovat ulos istutettavia, yhden kesän kukkijoiksi tarkoitettuja kasveja. Näiden kasvien viljely ja kauppa ovat pääosin suomalaisten käsissä. Ryhmäkasvit ovat hyvin usein paikallistuotantoa, koska pakkaaminen ja pitkät kuljetukset eivät sovi niille. Kukat kasvatetaan lähellä kuluttajia.

Ryhmäkasvikauppa on kiivastahtinen rypistys viljelijöille. Kylvöt aloitetaan helmikuussa ja juhannukseen mennessä kasvihuoneet ovat usein jo tyhjiä. Ryhmäkasveja viljellään yli 400 yrityksessä noin 40 miljoonaa kappaletta.

Viljellyin kesäkukka Suomessa on orvokki. Orvokit kestävät hyvin kevään hallaöitä, jonka ansiosta ne sopivat hienosti suomalaiseen kevääseen ennen varsinaisten kesäkukkien hankkimista. Orvokin lisäksi suosittuja kesäkukkia ovat muun muassa petunia, pelargoni, samettikukka, lobelia ja kesäbegonia.

Lisää ryhmäkasveista ja kesäkukista voit lukea Kauniisti kotimainen -sivuilta.

Kukkivat ruukkukasvit

Suomessa viljellään kasvihuoneissa runsaasti kukkivia ruukkukasveja. Tuotantomääriltään merkittävimmät ruukkukasvit ovat ruukkunarsissi, hyasintti, joulutähti ja pauliinabegonia eli ruusubegonia. Ruukkukukkia viljellään noin 200 yrityksessä, yhteensä noin 10 miljoonaa ruukkua vuosittain.

Pääsiäisen ehdoton ykköskukka on keltainen ruukkunarsissi. Narsissi on erinomainen kevätkukka, sillä se kestää pientä pakkasta. Hyasintti, joulutähti ja ritarinkukka ovat merkittävimmät kotimaassa viljellyt joulun ajan kukkivat ruukkukasvit. Suomessa viljellään myös jonkin verran viherkasveja.

Lisää ruukkukukista voit lukea Kauniisti kotimainen -sivuilta.

Hiilijalanjälkilaskuri

Kasvihuoneviljely on Suomessa ensimmäinen toimiala, joka on selvittänyt keskeisten tuotteidensa hiilijalanjäljen. MTT:n tekemä tutkimus julkistettiin 15.1.2013. Kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälkeä on mahdollista selvittää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kehittämällä verkkolaskurilla. Viljelijät voivat laskea tuotteidensa arvioitua ilmastovaikutusta ja optimoida tuotantonsa kasvihuonepäästöjä koko tuotantoketjussa. Luonnonvarakeskus on tarkistanut ja päivittänyt laskurin taustatiedot ja toimivuuden vuonna 2018.

HUOM! Voit käyttää laskuria taustatyössä ja selvittääksesi tuotantosi arvioitua hiilijalanjälkeä. Tuloksia ei voi käyttää virallisen hiilijalanjäljen määrittämisessä.

Lataa hiilijalanjälkilaskuri tästä:

Hiilijalanjalkilaskuri 2018

 

Tietoa kasvihuonealan ilmastovaikutuksista:

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus 2004, 2017, 2021 todellisten energiakulutustietoje perusteella, LUKE 2022

Luonnonvarakeskuksen tutkimus kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta (2019). 

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus -loppuraportti (2013)

Koristekasvien viljely kasvihuoneissa

Suomessa kasvihuoneissa viljellään Ryhmäkasveja, amppeleita, kukkivia ruukkukasveja, leikkokukkia sekä viherkasveja. Leikkokukkia viljellään nykyisin hyvin vähän. Merkittävin leikkokukka on tulppaani.

Kukkivista ruukkukasveista tuotantomääriltään merkittävimpiä kasveja ovat ruukkunarsissi ja hyasintti. Ryhmäkasveista eli ulos istutettavista, yhden kesän kukkijoiksi tarkoitetuista kasveista eniten viljeltyjä ovat orvokki, pelargoni ja petunia. Orvokki ja petunia ovat myös merkittävimmät amppelit.

Kukkien tuonti Suomeen on tullitonta niin Euroopan unionin alueelta kuin muualta maailmasta. Isoimmat tuontimaat ovat Hollannin (suurin leikkokukkien tuojamaa) ja Tanskan (suurin ruukkukasvien tuojamaa). Lisäksi Kolumbiasta (ruusut, neilikat), Keniasta (ruusu), Israelista, Espanjasta ja monista muista maista tuodaan Suomeen kukkia.

Kukkivat ruukkukasvit ja ryhmäkasvit kärsivät tuontikuljetuksissa, jonka takia kotimaisen tuotannon asema on säilynyt melko hyvänä.

Tietoa kasvihuonealasta

Vihanneksia ja kukkia vuoden ympäri

Kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2021 838. Näistä yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa. Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on noin 370 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria on vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, 110 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimi- ja marjatuotantoa.

Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 4 500 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrttäjän oma perhe. Suurimmat yritykset työllistävät kymmeniä, jopa lähes sata henkilöä. Suurissakin yrityksissä taustalla on yksi tai useampia itse työhön osallistuvia yrittäjäperheitä.

Rakennemuutos tuo tehokkuutta

Kasvihuoneviljelijöiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Kasvihuoneita hyödynnetään entistä paremmin, mikä lisää koko tuotannon tehokkuutta. Viljelykautta on pidennetty ja ympärivuotista tuotantoa lisätty kysynnän kasvun myötä.

Ruukkuvihannesten, kurkun, tomaatin ja ruukkukukkien tuotanto on monissa yrityksissä ympärivuotista. Usein valotuksen käyttö tehostaa tuotantoa siten, että tuoteyksikköä kohti syntyvät energiakulut eivät kasvukautta jatkettaessa kasva. Kasvuvalotusta käytettäessä valaisimien energia lämmittää kasvihuonetta ja vähentää lämmityspolttoaineen käyttöä. Yli puolet kasvihuoneiden käyttämästä energiasta on uusiutuvaa.

Laatu ja puhtaus ovat kilpailuetu

Suomalaisen kasvihuonetuotannon vahvuuksia ovat vastuullisuus, tuoreus, puhtaus, työllistämisvaikutus sekä korkea osaaminen ja teknologia.

Suomalaisilla kasvihuoneyrittäjillä on maailmanluokan osaamista ruuan tuottamisesta kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa saadaan esimerkiksi kurkkua keskimäärin yli 100 kiloa neliöltä, mikä on eniten koko maailmassa. Ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 50 prosenttia vuodesta 2004 kun yritykset ovat siirtyneet uusiutuviin energiamuotoihin.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset pääsevät kuluttajan pöytään puhtaina ja tuoreina, sillä kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Lisäksi kotimaisten kasvisten suosiminen parantaa suomalaisten työllisyyttä.

Minor use -valmisteet

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet

Kauppapuutarhaliitto hallinnoi vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksynnän saaneet kasvinsuojeluaineet kasvihuonetuotantoon. Minor use -valmisteiden käyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista valmisteiden käytössä niissä käyttökohteissa, joita vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksyntä koskee.

Käänny viljelyneuvojan tai valmisteen toimittajan puoleen, jos on kysymyksiä valmisteen käytöstä.

Minor use -valmisteiden ajantasaiset käyttöohjeet löytyvät myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet kasvihuoneisiin
Amistar, voimassa 31.8.2025
Cerone voimassa 31.7.2025
Diabolo, voimassa 31.12.2025
Fibro voimassa 15.8.2026
Geoxe 50 WG, voimassa 15.6.2026
Mospilan, voimassa 28.2.2028
Previcur Energy voimassa 15.6.2026
SerenadeASO, voimassa 15.8.2025
Signum, voimassa 15.4.2027
Stabilan, voimassa 28.2.2028 saakka
Talius voimassa 15.5.2027
Teldor voimassa 31.12.2025
Teppeki, voimassa 31.11.2027
Turex 50 WP voimassa 15.8.2025