Ryhmäkasvit

Ryhmäkasvit eli tuttavallisemmin kesäkukat ovat ulos istutettavia, yhden kesän kukkijoiksi tarkoitettuja kasveja. Näiden kasvien viljely ja kauppa ovat pääosin suomalaisten käsissä. Ryhmäkasvit ovat hyvin usein paikallistuotantoa, koska pakkaaminen ja pitkät kuljetukset eivät sovi niille. Kukat kasvatetaan lähellä kuluttajia.

Ryhmäkasvikauppa on kiivastahtinen rypistys viljelijöille. Kylvöt aloitetaan helmikuussa ja juhannukseen mennessä kasvihuoneet ovat usein jo tyhjiä. Ryhmäkasveja viljellään yli 400 yrityksessä noin 40 miljoonaa kappaletta.

Viljellyin kesäkukka Suomessa on orvokki. Orvokit kestävät hyvin kevään hallaöitä, jonka ansiosta ne sopivat hienosti suomalaiseen kevääseen ennen varsinaisten kesäkukkien hankkimista. Orvokin lisäksi suosittuja kesäkukkia ovat muun muassa petunia, pelargoni, samettikukka, lobelia ja kesäbegonia.

Lisää ryhmäkasveista ja kesäkukista voit lukea Kauniisti kotimainen -sivuilta.

Kukkivat ruukkukasvit

Suomessa viljellään kasvihuoneissa runsaasti kukkivia ruukkukasveja. Tuotantomääriltään merkittävimmät ruukkukasvit ovat ruukkunarsissi, hyasintti, joulutähti ja pauliinabegonia eli ruusubegonia. Ruukkukukkia viljellään noin 200 yrityksessä, yhteensä noin 10 miljoonaa ruukkua vuosittain.

Pääsiäisen ehdoton ykköskukka on keltainen ruukkunarsissi. Narsissi on erinomainen kevätkukka, sillä se kestää pientä pakkasta. Hyasintti, joulutähti ja ritarinkukka ovat merkittävimmät kotimaassa viljellyt joulun ajan kukkivat ruukkukasvit. Suomessa viljellään myös jonkin verran viherkasveja.

Lisää ruukkukukista voit lukea Kauniisti kotimainen -sivuilta.

Hiilijalanjälkilaskuri

Kasvihuoneviljely on Suomessa ensimmäinen toimiala, joka on selvittänyt keskeisten tuotteidensa hiilijalanjäljen. MTT:n tekemä tutkimus julkistettiin 15.1.2013. Kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälkeä on mahdollista selvittää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kehittämällä verkkolaskurilla. Viljelijät voivat laskea tuotteidensa arvioitua ilmastovaikutusta ja optimoida tuotantonsa kasvihuonepäästöjä koko tuotantoketjussa. Luonnonvarakeskus on tarkistanut ja päivittänyt laskurin taustatiedot ja toimivuuden vuonna 2018.

HUOM! Voit käyttää laskuria taustatyössä ja selvittääksesi tuotantosi arvioitua hiilijalanjälkeä. Tuloksia ei voi käyttää virallisen hiilijalanjäljen määrittämisessä.

Lataa hiilijalanjälkilaskuri tästä:

Hiilijalanjalkilaskuri 2018

 

Tietoa kasvihuonealan ilmastovaikutuksista:

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus 2004, 2017, 2021 todellisten energiakulutustietoje perusteella, LUKE 2022

Luonnonvarakeskuksen tutkimus kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta (2019). 

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus -loppuraportti (2013)

Koristekasvien viljely kasvihuoneissa

Suomessa kasvihuoneissa viljellään Ryhmäkasveja, amppeleita, kukkivia ruukkukasveja, leikkokukkia sekä viherkasveja. Leikkokukkia viljellään nykyisin hyvin vähän. Merkittävin leikkokukka on tulppaani.

Kukkivista ruukkukasveista tuotantomääriltään merkittävimpiä kasveja ovat ruukkunarsissi ja hyasintti. Ryhmäkasveista eli ulos istutettavista, yhden kesän kukkijoiksi tarkoitetuista kasveista eniten viljeltyjä ovat orvokki, pelargoni ja petunia. Orvokki ja petunia ovat myös merkittävimmät amppelit.

Kukkien tuonti Suomeen on tullitonta niin Euroopan unionin alueelta kuin muualta maailmasta. Isoimmat tuontimaat ovat Hollannin (suurin leikkokukkien tuojamaa) ja Tanskan (suurin ruukkukasvien tuojamaa). Lisäksi Kolumbiasta (ruusut, neilikat), Keniasta (ruusu), Israelista, Espanjasta ja monista muista maista tuodaan Suomeen kukkia.

Kukkivat ruukkukasvit ja ryhmäkasvit kärsivät tuontikuljetuksissa, jonka takia kotimaisen tuotannon asema on säilynyt melko hyvänä.

Tietoa kasvihuonealasta

Vihanneksia ja kukkia vuoden ympäri

Kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2021 838. Näistä yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa. Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on noin 370 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria on vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, 110 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimi- ja marjatuotantoa.

Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 4 500 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrttäjän oma perhe. Suurimmat yritykset työllistävät kymmeniä, jopa lähes sata henkilöä. Suurissakin yrityksissä taustalla on yksi tai useampia itse työhön osallistuvia yrittäjäperheitä.

Rakennemuutos tuo tehokkuutta

Kasvihuoneviljelijöiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Kasvihuoneita hyödynnetään entistä paremmin, mikä lisää koko tuotannon tehokkuutta. Viljelykautta on pidennetty ja ympärivuotista tuotantoa lisätty kysynnän kasvun myötä.

Ruukkuvihannesten, kurkun, tomaatin ja ruukkukukkien tuotanto on monissa yrityksissä ympärivuotista. Usein valotuksen käyttö tehostaa tuotantoa siten, että tuoteyksikköä kohti syntyvät energiakulut eivät kasvukautta jatkettaessa kasva. Kasvuvalotusta käytettäessä valaisimien energia lämmittää kasvihuonetta ja vähentää lämmityspolttoaineen käyttöä. Yli puolet kasvihuoneiden käyttämästä energiasta on uusiutuvaa.

Laatu ja puhtaus ovat kilpailuetu

Suomalaisen kasvihuonetuotannon vahvuuksia ovat vastuullisuus, tuoreus, puhtaus, työllistämisvaikutus sekä korkea osaaminen ja teknologia.

Suomalaisilla kasvihuoneyrittäjillä on maailmanluokan osaamista ruuan tuottamisesta kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa saadaan esimerkiksi kurkkua keskimäärin yli 100 kiloa neliöltä, mikä on eniten koko maailmassa. Ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 50 prosenttia vuodesta 2004 kun yritykset ovat siirtyneet uusiutuviin energiamuotoihin.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset pääsevät kuluttajan pöytään puhtaina ja tuoreina, sillä kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Lisäksi kotimaisten kasvisten suosiminen parantaa suomalaisten työllisyyttä.

Minor use -valmisteet

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet

Kauppapuutarhaliitto hallinnoi vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksynnän saaneet kasvinsuojeluaineet kasvihuonetuotantoon. Minor use -valmisteiden käyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista valmisteiden käytössä niissä käyttökohteissa, joita vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksyntä koskee.

Käänny viljelyneuvojan tai valmisteen toimittajan puoleen, jos on kysymyksiä valmisteen käytöstä.

Minor use -valmisteiden ajantasaiset käyttöohjeet löytyvät myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet kasvihuoneisiin
Amistar, voimassa 31.8.2025
Cerone voimassa 31.7.2025
Diabolo, voimassa 31.12.2025
Fibro voimassa 15.8.2026
Frupica SC, voimassa 15.3.2026
Geoxe 50 WG, voimassa 15.6.2026
Mospilan, voimassa 28.2.2025
MoventoSC100,  POISTUU 31.10.2025
Previcur Energy voimassa 15.6.2026
SerenadeASO, voimassa 15.8.2025
Signum, voimassa 31.1.2025
Stabilan 750 SL, voimassa 30.11.2024
Talius voimassa 15.5.2027
Teldor voimassa 31.12.2024
Teppeki, voimassa 31.11.2027
Turex 50 WP voimassa 15.8.2025

Laatutarhaohjeisto ja IP Kasvikset Perussertifiointi

Laatutarhaohjeisto ja IP Kasvikset Perussertifiointi

Laatutarha-ohjeisto on suomalaisen puutarhatuotannon yhteinen ohjeisto, jonka tehtävänä on varmistaa puutarhatuotteiden turvallisuus, tuotannon mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus ja työntekijöiden hyvät työolot. Kotimaiset Kasvikset ry:n hallinnoiman laatumerkin (sirkkalehtimerkki) käyttö edellyttää, että yritys on Laatutarha-auditoitu.

Laatutarha-ohjeiston tehtävänä on vahvistaa yritysten hyviä viljelykäytäntöjä ja näin lunastaa asiakkaiden ja kuluttajien odotukset suomalaisten kasvistuotteiden turvallisuudesta. Vaatimusten avulla varmistetaan lisäksi se, että työntekijöiden työturvallisuus on korkeatasoista ja yrityksen lähiympäristön kuormitus mahdollisimman vähäistä.Ohjeisto on Eviran toimesta arvioitu vuonna 2013 kansalliseksi hyvän suomalaisen viljelykäytännön ohjeeksi, ja samalla Evira on myös tarkastanut kasvinterveyttä ja lannoitteita koskevat kohdat.

Alkutuotantoyrityksille, joiden asiakkaat edellyttävät puolueetonta, kolmannen osapuolen sertifioimaa tuotantoa, on tarjolla ”IP Kasvikset Perussertifiointi”. Perussertifioinnissa keskitytään tuoteturvallisuuden varmentamiseen. Se ei koske kukkia. IP standardin omistaa ruotsalainen Sigll Kvalitetssystem Ab. Lisätietoja ja sertifiointiin liittyvää neuvontaa saa Kauppapuutarhaliiton lisäksi Puutarhaliitosta, joka toimii standardiomistajan paikallisena asiamiehenä Suomessa.

Laatutarha ohjeisto 2017

Puutarhaliiton sivuilta löydät Laatutarhaohjeiston tukimateriaalit.

Kasvinsuojelu

Kauppapuutarhaliiton kasvinsuojeluun liittyviä palveluita jäsenyrittäjille ovat:

  • Kasvinsuojeluaineiden minor use -hakemukset kasvihuoneissa viljeltäville kasveille
  • Kasvinsuojeluaineiden koetoiminta kasvihuoneissa
  • Viralliset kasvinsuojelukurssit ja -tutkinnot
  • Kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden virallinen testaus
  • Kasvinsuojelusuunnitelmat ja tarkkailupalvelut

Kysy lisää:
Niina Kangas
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi
p. 045 7733 2662

 

 

Neuvonta

Kauppapuutarhaliiton asiantuntijat ovat liiton jäseniä varten!

Neuvontapalvelut kattavat toimialakohtaiset kysymykset. Asiantuntijat auttavat myös yritystoimintaan liittyvissä yleisissä kysymyksissä. Asiantuntijapalvelut ovat vain Kauppapuutarhaliiton jäsenille.

Neuvontahenkilöstön tehtäviin ei kuulu puutarha-alan harrastajien neuvonta. Työnantaja-asemaan liittyvät kysymykset hoidetaan Kauppapuutarhaliiton ja Maaseudun työnantajaliiton yhteistyösopimuksen perusteella Maaseudun työnantajaliitossa.

Asiantuntijapalvelut ovat vain liiton jäsenten käytettävissä.

Toiminnanjohtaja, kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • kukka- ja vihannesviljely
  • vastuullisuus
  • kasvinsuojeluasiat, koetoiminta ja minor use -luvat
  • jäsenasiat

Kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • kukka- ja vihannesviljely
  • viljelytekniikka
  • investoinnit
  • tukijärjestelmät
  • talous ja kannattavuus

Viestintäpäällikkö
Minna Rantala
050 3090 558
minna.rantala (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • viestinnän suunnittelu
  • jäsenasiat
  • tapahtumat
  • menekinedistämisasiat (Sirkkalehtimerkki)

Viestinnän asiantuntija
Johanna Reinikainen
040 154 8752
johanna.reinikainen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • brändisuunnittelu
  • sosiaalinen media

Jäsenille

Kauppapuutarhaliitto ry on kasvihuonealan valtakunnallinen yrittäjäjärjestö.

Kauppapuutarhaliiton tehtävä on:

  • Edistää ja kehittää kasvihuonealaa Suomessa.
  • Seurata kasvihuoneyrittäjien toimintaympäristön muutoksia, vaikuttaa alaa koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, tehdä esityksiä, antaa lausuntoja ja toimia asiantuntijana, pitää yhteyttä hallintoon ja poliittisiin päättäjiin.
  • Tarjoata vakiintuneen kanavan ja henkilöstöresurssit kasvihuoneyritysten näkemyksen esille tuomiseen.
  • Lisätä kasvihuonealan ja tuotteiden tunnettuutta. Liiton viestintäkampanjat pitävät kasvihuoneviljelyä näkyvästi esillä tiedotusvälineissä.
  • Edistää markkinoiden tasapainoa järjestämällä kasvihuonetuotteiden menekinedistämisen ja pitämällä yhteyttä tuotteiden markkinoijiin sekä kannustamalla kuluttajia kasvihuonetuotteiden käyttöön.
  • Kohottaa jäsenten ammattitaitoa järjestämällä koulutusta, näyttelyitä, opintomatkoja, kehittämishankkeita ja julkaisemalla koko puutarha-alan kattavaa ammattilehteä Puutarha&kauppaa.
  • Järjestää jäsenille kattavat neuvontapalvelut.
  • Järjestää tehokas ja ajantasaisen jäsentiedotus.

Liity jäseneksi!