Johtokunnan yhteystiedot

Johtokunta

Jali Murto

Puheenjohtaja
Jali Murto

Huiskula Oy, Turku
050 523 4003
jali.murto (a) huiskula.fi


Varapuheenjohtaja
Juha Oksanen

Oksasen puutarha Oy, Turku
050 564 2265
juha.oksanen (a) oksasenpuutarha.fi


Hanna Helenius
Piltti Oy kauppapuutarha, Riihikoski
050 564 3578
hanna.helenius (a) piltti.com


Harri Kohvakka
Katajakankaan puutarha, Haukivuori (Mikkeli)
0400 174 336
harri.kohvakka (a) katajakankaanpuutarha.fi

Tomas Lindfors
Närpiön Vihannes Osk, Närpiö
040 7246 020
tomas.lindfors (a) narpesgronsaker.fi


Tero Juntti
Puutarha Timo Juntti Oy, Kaarina
040 532 0173
tero.juntti (a) saunalahti.fi

Hallintoneuvoston yhteystiedot

Hallintoneuvosto

Piirien valitsemat edustajat


Puheenjohtaja
Erkki Nylund
Viherkaste Oy, Ylämylly
Itä-Suomen piiri
Ruukkuvihannesjaosto
0400 576 536
erkki.nylund (a) viherkaste.fi


Varapuheenjohtaja
Marko Kaijansinkko
Kaijansinkon puutarha, Nastola
Etelä-Suomen piiri
0400 850 035
marko (a) kaijansinkonpuutarha.fi


Petri Koivulehto
Kauppapuutarha Koivulehto Oy, Kotka
Etelä-Suomen Piiri
040 503 2499
petri.koivulehto (a) kauppapuutarhakoivulehto.fi


Aki Sohlman
Kauppapuutarha Sohlman Ay, Lohja
Etelä-Suomen piiri
044 593 2883
aki (a) kptsohlman.fi


Tuomas Peuravaara
Peuravaaran puutarha, Sauvo
Varsinais-Suomen piiri
050 337 4094
tuomas.peuravaara (a) tomaatit.fi


Eero Lindroth
Deliverde-puutarhat Oy, Turku
Varsinais-Suomen piiri
040 759 9676
eero.lindroth (a) deliverde.fi


Sakari Tamsi
Matti Tamsi Oy, Äystö
Länsi-Suomen piiri
0400 695 570
sakari.tamsi (a) tamsin.fi


Sami Oksanen
Virolan puutarha, Kangasala
Länsi-Suomen piiri
050 383 9922
oksasenyrtit (a) oksasenyrtit.com


Sami Heimonen
Heimosen puutarha Oy, Vartiala
Itä-Suomen piiri
0400 687 773
sami.heimonen (a) heimosenpuutarha.fi


Caroline Grotenfelt-Fyhr
Famifarm Oy, Joroinen
Itä-Suomen piiri
040 586 2293
caroline.grotenfelt-fyhr (a) famifarm.fi


Anselmi Hakkarainen
Ansari-Yhtymä Oy, Uro
Itä-Suomen piiri
040 558 0772
anselmi.hakkarainen (a) schetelig.com


Auli Tasala
Tasalan kasvitarha, Lautiosaari
Pohjois-Suomen piiri
040 547 8026
auli.tasala (a) gmail.com


Mika Ollila
Ollilan puutarha, Marraskoski
Pohjois-Suomen piiri
040 566 7231
ollilanpuutarha (a) gmail.com

Jaostojen ja Puutarhatuottajat ry:n edustajat


Kukkajaosto

Tomi Suominen
Lepolan Puutarha Oy, Turku
050 358 8848
tomi.suominen (a) lepola.fi


Kukkajaosto

Hanna Suhonen
Partaharjun Puutarha Oy, Partaharju
0400 931 022
hanna.suhone (a) partaharju.fi


Vihannesjaosto

Toni Tanner
Hortiherttua Oy, Karjalohja
040 767 2011
toni.tanner (a) hortiherttua.fi


Ruukkuvihannesjaosto

Erno Laukkarinen
Nurmitarhat Oy, Lepsämä
040 580 7195
erno.laukkarinen (a) tativihrea.fi


Kasvuhuonejaosto

Robert Jordas
Robbes Lilla Trädgård Ab, Lindkoski
040 552 6442
info (a) robbes.fi


Puutarhatuottajat ry

Stig-Erik Vikars
Vikars Grönsaker Oy Ab, Yttermark
050 522 5458
stig.vikars (a) agrolink.fi


Puutarhatuottajat ry

Jonas Lundström
Närpiön Vihannes Osk, Närpiö
020 1160 602 / 044 7812 421
jonas.lundstrom (a) narpesgronsaker.fi

Hankkeet ja tutkimukset

Kauppapuutarhaliitolla on vuosien varrella ollut useita hankkeita, muun muassa KasterRiski, hiilijalanjälkitutkimus, maatalouden energiaohjelma, ruukkuvihannesten valotushanke, kukat päivittäistavarakaupassa -hanke, kasvihuonealan ympäristöhanke, paprikahanke ja vihannesten valoviljelyhanke.

Vuonna 2016 Kauppapuutarhaliitto kokosi koko alan kattavan vastuullisuusraportin, jota päivitetään vuosittain. Kauppapuutarhaliitto on teettänyt hiilijalanjälkilaskurin, jolla kasvihuoneyrittäjät pääsevät laskemaan oman hiilijalanjälkensä. Laskuri päivitettiin vuonna 2018. Kauppapuutarhaliitolla on ollut käynnissä myös muoviprojekti vuoden 2018 aikana, jossa on selvitetty kasvihuoneyrittäjien muovin käyttöä sekä erilaisia vaihtoehtoja muoville.

Vuonna 2022 Kauppapuutarhaliitto ja Luonnonvarakeskus käynnistävät kaksivuotisen tutkimushankkeen, jolla testataan vaihtoehtoisia kasvualustoja nykyaikaisen kasvihuoneviljelyn tarpeisiin. Tavoitteena on löytää uusia kotimaisia kasvualustamateriaaleja ammattimaiseen viljelykäyttöön korvaamaan osan kasvuturpeesta kasvualustoissa. Lue lisää kasvuturpeesta täältä

Kauppapuutarhaliitto on mielellään mukana alaan liittyvissä hankkeissa ja tutkimuksissa. Ota meihin rohkeasti yhteyttä!

 

 

 

 

 

 

 

Mainostoimikuntien yhteystiedot

Mainostoimikunnat päättävät Sirkkalehtimerkin käyttäjiltä kerättyjen menekinedistämisvarojen käytöstä. Vihannesmainostoimikunta kokoontuu noin 5 kertaa vuodessa, kukkamainostoimikunta noin kerran vuodessa.

Vihannesmainostoimikunta:

Jäsenet

Mikko Härkälä
Härkälän Puutarha Oy
Tuiskula
040 753 5548
mikko.harkala (a) harkalanpuutarha.fi

Petri Nylund
Viherkaste Oy
Liperi
petri.nylund (a) viherkaste.fi

Liisa Lindroth
Deliverde Puutarhat Oy
Turku
0400 928 449

Jonas Lundström
Närpiön vihannes,
Närpiö
044 781 2421
jonas.lundstrom (a) narpesgronsaker.fi

Marko Kapanen
Oy Vaasan Vihannes
Vaasa
marko.kapanen (a) vaasanvihannes.fi

Johanna Smith
ÖSP, Vaasa
041 465 1094
johanna.smith (a) slc.fi

Kukkamainostoimikunta:

Puheenjohtaja
Jaakko Rantanen
Huiskula Oy,
Turku
020 790 7001
jaakko.rantanen (a) huiskula.fi

Jäsenet
Pia Taari
Ansari-Yhtymä Oy,
Luumäki
040 561 0157
pia.taari (a) schetelig.com

Aki Sohlman
Sohlman Kauppapuutarha Ay,
Lohja
044 593 2883
aki (a) kptsohlman.fi

Tomi Suominen
Lepolan puutarha,
Turku
050 358 8848
tomi.suominen (a) lepola.net

Tuomas Heimonen
Heimosen puutarha
Kuopio
020 155 7021
tuomas.heimonen (a) heimosenpuutarha.fi

Vihannesten ja kukkien menekinedistäminen

Kauppapuutarhaliitto järjestää vuosittain useita kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten ja kukkien menekinedistämiskampanjoita. Kuluttajakampanjointi on sesonkipainotteista. Välineinä käytetään vahvasti verkkoa ja sosiaalista mediaa, printtimainontaa, ulkomainontaa, mainontaa kauppojen sisällä sekä erilaisia tempauksia. Mediaa palvellaan tiedotteilla, kuvapankilla ja henkilökohtaisella palvelulla. Kauppapuutarhaliitto on mukana messuilla ja järjestää tapahtumia.

Rahoitus
Kukka- ja vihanneskampanjoita tehdään kultakin rahoittajaryhmältä saatavan rahoituksen pohjalta. Kukka- ja vihanneskampanjoissa kotimaisuus ja siihen liittyvät ominaisuudet tuodaan vahvasti esille. Mainostoimikunnat päättävät jäseniltä kerättyjen menekinedistämisvarojen käytöstä.

Lista kukkien mainosmaksuun vuonna 2022 osallistuneista yrityksistä
Lista vihannesten mainosmaksuun vuonna 2022 osallistuneista yrityksistä

Kukkien menekinedistäminen
Kukkien menekinedistämiskampanjointi on hyvin sesonkipainotteista. Viestinnän huippukohtia ovat sipulikukkien aika tammikuulta pääsiäiseen sekä kevään kotimaiset ruukkukasvit, ryhmäkasvit ja amppelit sekä joulukukat. Kauppapuutarhaliitto organisoi Suomen toimenpiteet joulutähtien Stars for Europe-kampanjassa, joka rahoitetaan eurooppalaisten joulutähtipistokkaiden toimittajien toimesta. Kukkasipulien menekinedistäminen hoidetaan yhteistyössä hollantilaisen kukkasipulialan iBulb-organisaation kanssa. Pelargonikampanjaa tehdään yhdessä Pelargonium for Europe-kampanjan kanssa. Kukkakampanjoita tehdään kultakin rahoittajaryhmältä saatavan rahoituksen pohjalta. Kukka- ja vihanneskampanjoissa kotimaisuus ja siihen liittyvät ominaisuudet tuodaan vahvasti esille.

Vihannesten menekinedistäminen

Kauppapuutarhaliitto järjestää vuosittain useita kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten menekinedistämiskampanjoita. Tuotteet ovat tomaatti, kurkku, paprika, salaatit, tuoreet yrtit, sienet sekä idut ja versot. Viestinnän teemoina ovat tuoreus, puhtaus, turvallisuus, paikallisuus, viljelijät, lähiruoka, työllistäminen, eettisyys ja ekologisuus. Vihanneskampanjoita tehdään saatavan rahoituksen suhteessa.

Kampanjoiden kanavia:

Kukat, Kauniisti kotimainen:
www.kauniistikotimainen.fi
www.facebook.com/kauniistikotimainen
www.youtube.com/kauniistikotimainen
www.instagram.com/kauniistikotimainen

Vihannekset, Puhtaasti kotimainen

www.puhtaastikotimainen.fi
www.facebook.com/puhtaastikotimainen
www.youtube.com/puhtaastikotimainen
www.instagram.com/puhtaastikotimainen
www.tiktok.com/@puhtaastikotimainen

Toimihenkilöiden yhteystiedot

Kauppapuutarhaliitto ry


Veljestentie 16
00730 Helsinki

info (a) kauppapuutarhaliitto.fi
Toimihenkilöt tavoittaa alla olevista numeroista.
Toimiston aukioloajat 8.30-16.30.

 


Toiminnanjohtaja (perhevapaalla)

Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Toiminnanjohtajan sijainen
Kasvihuoneviljelyn asiantuntija

Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Viestintäpäällikkö

Minna Rantala
050 3090 558
minna.rantala (a) kauppapuutarhaliitto.fi



Markkinointi-
viestinnän asiantuntija

Johanna Reinikainen
040 154 8752
johanna.reinikainen (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Hanketyöntekijä, Kasvuturpeelle Kavereita -hanke

Mari Kosonen
mari.kosonen (a) kauppapuutarhaliitto.fi
040 121 7780

Kirjanpitäjä

Sari Salonen
sari.salonen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Puutarha&kauppa -lehti


Veljestentie 16
00730 Helsinki
pk.toimitus (a) hortimedia.fi
Toimituksen jäsenet tavoittaa alla olevista numeroista.


Vastaava päätoimittaja

Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Toimitussihteeri

Marianna Soini
040 523 0077
marianna.soini (a) hortimedia.fi


Toimittaja

Anu Pirhonen
0400 421 890
anu.pirhonen (a) hortimedia.fi


Toimittaja

Elina Vuori
045 7733 2657
elina.vuori (a) hortimedia.fi


Markkinointi-
assistentti & Toimittaja

Milla Tolonen
045 7733 2659
milla.tolonen (a) hortimedia.fi

Vakituiset avustajat

Jyrki Jalkanen
Minna Rantala
Lassi Remes
Mari Kosonen

 

Vihannesten viljely kasvihuoneissa

Miljoonia kiloja

Kasvihuonevihanneksia tuotetaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa. Näistä kiloista valtaosa on tomaattia ja kurkkua. Tomaattia viljellään noin 40 miljonaa kiloa vuodessa, ja kurkkua noin 50 miljoonaa kiloa. Ruukkuvihanneksia, eli erilaisia salaatteja ja yrttejä viljellään noin 100 miljoonaa ruukkua vuodessa.

Satoja hehtaareita

Kasvihuonevihannestuotantoala on noin 200 hehtaaria. Närpiön seutu Pohjanmaalla on tärkeä kasvihuonevihannesten tuotantoalue, ja siellä tuotetaankin 70 prosenttia maan tomaateista ja kurkuista.

Ympärivuotisessa viljelyssä (viljelyaika yli 10 kk) on kolmannes tomaatti- ja kurkkualasta, ja ruukkuvihannesalasta lähes kaikki. Viljelyn edellytys on lisävalotus. Valotus kasvattaa neliösatoja, ja sama satomäärä tuotetaankin nykyään entistä pienemmällä alalla. Lisävalon lähteinä käytetään pääasiassa suurpainenatriumlamppuja sekä ledejä.

Kova kotimaisuusaste

Kotimaisen tuotannon markkinaosuus on tuonnista huolimatta varsin hyvä. Kotimaisuusaste kokonaiskulutuksesta on tomaatilla noin 60 %, kurkulla yli 90 % ja ruukkuvihanneksilla lähes 100%. Kotimaisen pääsadon aikaan suomalaisen kurkun ja tomaatin markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Sadon huippukausi yltää keväästä syksyyn.

Salaatit ja yrtit

Vuoden ympäri viljelyssä olevat tuoreyrtit ja salaatit ovat  suomalaisten suosikkeja. Molempien viljelymäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Ruukkuvihanneksia ei tuoda Suomeen satunnaiseriä lukuun ottamatta. Ruukkuvihannestuotanto on tehokasta ja hyvin pitkälle automatisoitua.

Salaatit

Salaattien tuotantoala on vakiintunut noin 25 hehtaariin. Salaattien vuosituontantomäärä kasvihuoneissa vaihtelee 70 – 80 miljoonassa ruukussa. Ruukkusalaatteja tuottavia yrityksiä on noin 60.

Salaatin viljely muuttui suuresti 80-luvun alussa, kun kouruviljely ja valotettu ympärivuotinen tuotanto alkoivat Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Kehitys on ollut nopeaa. Keräsalaatin tuotanto vähentyi, kun ruukussa viljelty lehtisalaatti valloitti markkinoita. Keräsalaatin suosio on taas kasvussa ja sitä viljellään nykyisin niin kouruissa kuin turvepedissä.

Yrtit

Tuoreyrttien käyttö on viime vuosikymmenen aikana Suomessa yli nelinkertaistunut, mikä on pitkälti tasokkaan kasvihuoneviljelyn ansiota. Kasvihuoneessa viljeltävät kotimaiset yrtit ovat yksi suomalaisen puutarhatuotannon hienoista tarinoista. Kun vielä 25 vuotta sitten yrtit rajautuivat lähinnä tilliin, persiljaan ja basilikaan, ovat määrä ja tuotevalikoima nyt aivan toisella tasolla. Sesonki ulottuu vuoden jokaiselle päivälle.

Kolme suosituinta yrttiä ovat tilli, basilika ja persilja. Muista yrteistä tärkeimpiä ovat ruohosipuli, timjami, korianteri, minttu ja herneenverso. Yrttien valikoima on laajentunut useiden kymmenien sukujen, lajien, lajikkeiden ja muunnosten kirjoksi.

Ruukkuyrttejä viljellään noin 30 kasvihuoneyrityksessä, noin 5 hehtaarin pinta-alalla. Kaikkien yrttien yhteenlaskettu tuotantomäärä on noin 30 miljoonaa ruukkua vuodessa.


Paprika ja chili

Capsicum annuum eli makea ruokapaprika on Suomessa tutuin paprika. Samaan lajiin kuuluu myös tulisia maustepaprikoita.

Paprika

Kotimaista suippopaprikaa on saatavilla ympärivuoden. Tavallisen paprikan satokausi on huhti-lokakuussa.

Kotimaisten paprikoiden markkinaosuus on pienehkö. Syynä alhaiseen markkinaosuuteen on lähinnä viljelyperinteen puuttuminen ja hollantilaisten ja puolalaisten tuontipaprikoiden alhaiset hinnat.

Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat värinsä keltaiseksi tai punaiseksi.

Chili

Muutama kauppapuutarha viljelee chilejä ammattimaisesti. Chilipalkoja on saatavana tuoreena ja jalostettuna, muun muassa jauheina ja säilykkeinä.

Tomaatti

Tomaatti on suosituimpia kasvihuonevihanneksia. Sen tuotantomäärä on noin 40 miljoonaa kiloa vuosittain. Tomaatin pääsatokausi on huhtikuusta lokakuuhun. Satohuiput ajoittuvat kesä-elokuuhun, jolloin tomaatin kulutus on tuontikauteen nähden tuplaantuu tai jopa kolminkertaistuu.

Tomaatin kokonaistuotantoala on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaaria on varustettu ympärivuotisen viljelyn mahdollistavalla valotuskalustolla. Ympäri vuoden tomaatteja tuotetaan noin 40 viljelmällä.

Tomaatin kotimaisuusaste on noin 60 prosenttia. Närpiön seudulta Pohjanmaalta tulee 70 prosenttia koko maan tomaateista. Tomaatin tuontijakso ajoittuu lähinnä lokakuusta huhtikuuhun, joskin pieniä määriä tomaatteja tuodaan myös kesällä. Tuontitomaatit ovat lähtöisin pääasiassa Espanjasta ja Hollannista, sekä Puolasta.

Suomessa viljellään pääosin pyöreää klassikkotomaattia. Kirsikkatomaattien, erilaisten terttutomaattien, keltaisten ja oranssien tomaattien, luumutomaattien sekä miniluumutomaattien, kysyntä ja tuotanto on kuitenkin viime vuosina kasvanut.