Ryhmäkasvit

Ryhmäkasvit eli tuttavallisemmin kesäkukat ovat ulos istutettavia, yhden kesän kukkijoiksi tarkoitettuja kasveja. Näiden kasvien viljely ja kauppa ovat pääosin suomalaisten käsissä. Ryhmäkasvit ovat hyvin usein paikallistuotantoa, koska pakkaaminen ja pitkät kuljetukset eivät sovi niille. Kukat kasvatetaan lähellä kuluttajia.

Ryhmäkasvikauppa on kiivastahtinen rypistys viljelijöille. Kylvöt aloitetaan helmikuussa ja juhannukseen mennessä kasvihuoneet ovat usein jo tyhjiä. Ryhmäkasveja viljellään yli 400 yrityksessä noin 40 miljoonaa kappaletta.

Viljellyin kesäkukka Suomessa on orvokki. Orvokit kestävät hyvin kevään hallaöitä, jonka ansiosta ne sopivat hienosti suomalaiseen kevääseen ennen varsinaisten kesäkukkien hankkimista. Orvokin lisäksi suosittuja kesäkukkia ovat muun muassa petunia, pelargoni, samettikukka, lobelia ja kesäbegonia.

Lisää ryhmäkasveista ja kesäkukista voit lukea Kauniisti kotimainen -sivuilta.

Kukkivat ruukkukasvit

Suomessa viljellään kasvihuoneissa runsaasti kukkivia ruukkukasveja. Tuotantomääriltään merkittävimmät ruukkukasvit ovat ruukkunarsissi, hyasintti, joulutähti ja pauliinabegonia eli ruusubegonia. Ruukkukukkia viljellään noin 200 yrityksessä, yhteensä noin 10 miljoonaa ruukkua vuosittain.

Pääsiäisen ehdoton ykköskukka on keltainen ruukkunarsissi. Narsissi on erinomainen kevätkukka, sillä se kestää pientä pakkasta. Hyasintti, joulutähti ja ritarinkukka ovat merkittävimmät kotimaassa viljellyt joulun ajan kukkivat ruukkukasvit. Suomessa viljellään myös jonkin verran viherkasveja.

Lisää ruukkukukista voit lukea Kauniisti kotimainen -sivuilta.

Hiilijalanjälkilaskuri

Kasvihuoneviljely on Suomessa ensimmäinen toimiala, joka on selvittänyt keskeisten tuotteidensa hiilijalanjäljen. MTT:n tekemä tutkimus julkistettiin 15.1.2013. Kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälkeä on mahdollista selvittää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kehittämällä verkkolaskurilla. Viljelijät voivat laskea tuotteidensa arvioitua ilmastovaikutusta ja optimoida tuotantonsa kasvihuonepäästöjä koko tuotantoketjussa. Luonnonvarakeskus on tarkistanut ja päivittänyt laskurin taustatiedot ja toimivuuden vuonna 2018.

HUOM! Voit käyttää laskuria taustatyössä ja selvittääksesi tuotantosi arvioitua hiilijalanjälkeä. Tuloksia ei voi käyttää virallisen hiilijalanjäljen määrittämisessä.

Lataa hiilijalanjälkilaskuri tästä:

Hiilijalanjalkilaskuri 2018

 

Tietoa kasvihuonealan ilmastovaikutuksista:

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus 2004, 2017, 2021 todellisten energiakulutustietoje perusteella, LUKE 2022

Luonnonvarakeskuksen tutkimus kasvihuonevihannesten ilmastovaikutuksesta (2019). 

Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus -loppuraportti (2013)

Koristekasvien viljely kasvihuoneissa

Suomessa kasvihuoneissa viljellään Ryhmäkasveja, amppeleita, kukkivia ruukkukasveja, leikkokukkia sekä viherkasveja. Leikkokukkia viljellään nykyisin hyvin vähän. Merkittävin leikkokukka on tulppaani.

Kukkivista ruukkukasveista tuotantomääriltään merkittävimpiä kasveja ovat ruukkunarsissi ja hyasintti. Ryhmäkasveista eli ulos istutettavista, yhden kesän kukkijoiksi tarkoitetuista kasveista eniten viljeltyjä ovat orvokki, pelargoni ja petunia. Orvokki ja petunia ovat myös merkittävimmät amppelit.

Kukkien tuonti Suomeen on tullitonta niin Euroopan unionin alueelta kuin muualta maailmasta. Isoimmat tuontimaat ovat Hollannin (suurin leikkokukkien tuojamaa) ja Tanskan (suurin ruukkukasvien tuojamaa). Lisäksi Kolumbiasta (ruusut, neilikat), Keniasta (ruusu), Israelista, Espanjasta ja monista muista maista tuodaan Suomeen kukkia.

Kukkivat ruukkukasvit ja ryhmäkasvit kärsivät tuontikuljetuksissa, jonka takia kotimaisen tuotannon asema on säilynyt melko hyvänä.

Tietoa kasvihuonealasta

Vihanneksia ja kukkia vuoden ympäri

Kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2021 838. Näistä yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa. Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on noin 370 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria on vihannes- ja ruukkuvihannestuotantoa, 110 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimi- ja marjatuotantoa.

Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 4 500 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrttäjän oma perhe. Suurimmat yritykset työllistävät kymmeniä, jopa lähes sata henkilöä. Suurissakin yrityksissä taustalla on yksi tai useampia itse työhön osallistuvia yrittäjäperheitä.

Rakennemuutos tuo tehokkuutta

Kasvihuoneviljelijöiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Kasvihuoneita hyödynnetään entistä paremmin, mikä lisää koko tuotannon tehokkuutta. Viljelykautta on pidennetty ja ympärivuotista tuotantoa lisätty kysynnän kasvun myötä.

Ruukkuvihannesten, kurkun, tomaatin ja ruukkukukkien tuotanto on monissa yrityksissä ympärivuotista. Usein valotuksen käyttö tehostaa tuotantoa siten, että tuoteyksikköä kohti syntyvät energiakulut eivät kasvukautta jatkettaessa kasva. Kasvuvalotusta käytettäessä valaisimien energia lämmittää kasvihuonetta ja vähentää lämmityspolttoaineen käyttöä. Yli puolet kasvihuoneiden käyttämästä energiasta on uusiutuvaa.

Laatu ja puhtaus ovat kilpailuetu

Suomalaisen kasvihuonetuotannon vahvuuksia ovat vastuullisuus, tuoreus, puhtaus, työllistämisvaikutus sekä korkea osaaminen ja teknologia.

Suomalaisilla kasvihuoneyrittäjillä on maailmanluokan osaamista ruuan tuottamisesta kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa saadaan esimerkiksi kurkkua keskimäärin yli 100 kiloa neliöltä, mikä on eniten koko maailmassa. Ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 50 prosenttia vuodesta 2004 kun yritykset ovat siirtyneet uusiutuviin energiamuotoihin.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset pääsevät kuluttajan pöytään puhtaina ja tuoreina, sillä kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Lisäksi kotimaisten kasvisten suosiminen parantaa suomalaisten työllisyyttä.

Minor use -valmisteet

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet

Kauppapuutarhaliitto hallinnoi vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksynnän saaneet kasvinsuojeluaineet kasvihuonetuotantoon. Minor use -valmisteiden käyttäjä on vastuussa mahdollisista vahingoista valmisteiden käytössä niissä käyttökohteissa, joita vähäiset käyttötarkoitukset -hyväksyntä koskee.

Käänny viljelyneuvojan tai valmisteen toimittajan puoleen, jos on kysymyksiä valmisteen käytöstä.

Minor use -valmisteiden ajantasaiset käyttöohjeet löytyvät myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.

Kasvinsuojeluaineiden minor use -valmisteet kasvihuoneisiin

Amistar voimassa 31.05.2028 FI

Cerone, voimassa 31.07.2027 FI 
Cerone, giltigt 31.7.2027 SV 


Diabolo, voimassa 31.05.2028 FI 
Diabolo, voimassa 31.05.2028 SV

Fibro voimassa 15.8.2026

Geoxe 50 WG, voimassa 15.6.2026

Mospilan, voimassa 28.2.2028

Previcur Energy voimassa 15.6.2026

Serenade ASO, voimassa 15.08.2027 FI 


Signum, voimassa 15.04.2027 FI 
Signum, giltigt 15.04.2027 SV 
Signum, kurpitsa, voimassa 15.04.2027 FI 
Signum, pumpa, giltigt 15.04.2027 SV 


Stabilan, voimassa 28.2.2028 saakka

Talius voimassa 15.5.2027

Teldor käyttöohje voimassa 30.6.2026

Teldor bruksanvisning giltig 30.6.2026

Teppeki, voimassa 31.11.2027

Teppeki, giltigt 31.11.2027 SV 


Turex 50 WP, voimassa 15.08.2027 FI

Turex 50 WP, giltigt 15.08.2027 SV 

Laatujärjestelmät

Puutarha-alalla on useita laatujärjestelmiä, jotka varmentavat tuotteiden laatua ja vastuullisuutta. Näitä ovat muun muassa Laatutarha, IP Sigill sekä GlobalG.A.P.

Vuonna 2024 perustettu Laatua Suomesta Oy kokoaa yhteen laatutyön ja laatujärjestelmien kehittämisen saman katon alle alkutuotannon, puutarhatuotannon ja elintarvikkeiden jalostuksen osalta Suomessa.

Laatua Suomesta Oy:

  • auttaa yrityksiä valitsemaan ja ottamaan käyttöön sopivia laatujärjestelmiä

  • tukee laadunvarmennuksessa, vastuullisuusraportoinnissa ja sertifiointiin liittyvissä asioissa

  • tarjoaa valmennusta ja asiantuntijapalveluita laatujärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

  • toimii matala-kynnyksisenä neuvontapisteenä tuottajille ja elintarvikealan yrityksille.


Yrityksen perustajia tai taustatoimijoita ovat alan järjestöt kuten Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK), SLC, Kauppapuutarhaliitto ry ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto ry.

Tutustu laatujärjestelmiin ja ota yhteyttä askarruttavissa kysymyksissä: Laatua Suomesta Oy.

Kasvinsuojelu

Kauppapuutarhaliiton kasvinsuojeluun liittyviä palveluita jäsenyrittäjille ovat:

  • Kasvinsuojeluaineiden minor use -hakemukset kasvihuoneissa viljeltäville kasveille
  • Kasvinsuojeluaineiden koetoiminta kasvihuoneissa
  • Viralliset kasvinsuojelukurssit ja -tutkinnot
  • Kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden virallinen testaus
  • Kasvinsuojelusuunnitelmat ja tarkkailupalvelut

Kysy lisää:
Niina Kangas
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi
p. 045 7733 2662

 

 

Neuvonta

Kauppapuutarhaliiton asiantuntijat ovat liiton jäseniä varten!

Neuvontapalvelut kattavat toimialakohtaiset kysymykset. Asiantuntijat auttavat myös yritystoimintaan liittyvissä yleisissä kysymyksissä. Asiantuntijapalvelut ovat vain Kauppapuutarhaliiton jäsenille.

Neuvontahenkilöstön tehtäviin ei kuulu puutarha-alan harrastajien neuvonta.

Asiantuntijapalvelut ovat vain liiton jäsenten käytettävissä.

Toiminnanjohtaja, kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • kukka- ja vihannesviljely
  • vastuullisuus
  • kasvinsuojeluasiat, koetoiminta ja minor use -luvat
  • jäsenasiat

Kasvihuoneviljelyn asiantuntija
Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • kukka- ja vihannesviljely
  • viljelytekniikka
  • investoinnit
  • tukijärjestelmät
  • talous ja kannattavuus

Viestintäpäällikkö
Minna Rantala
050 3090 558
minna.rantala (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • viestinnän suunnittelu
  • jäsenasiat
  • tapahtumat
  • menekinedistämisasiat (Sirkkalehtimerkki)

Viestinnän asiantuntija
Johanna Reinikainen
040 154 8752
johanna.reinikainen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

  • brändisuunnittelu
  • sosiaalinen media

Jäsenille

Kauppapuutarhaliitto ry on kasvihuonealan valtakunnallinen yrittäjäjärjestö.

Kauppapuutarhaliiton tehtävä on:

  • Edistää ja kehittää kasvihuonealaa Suomessa.
  • Seurata kasvihuoneyrittäjien toimintaympäristön muutoksia, vaikuttaa alaa koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon, tehdä esityksiä, antaa lausuntoja ja toimia asiantuntijana, pitää yhteyttä hallintoon ja poliittisiin päättäjiin.
  • Tarjoata vakiintuneen kanavan ja henkilöstöresurssit kasvihuoneyritysten näkemyksen esille tuomiseen.
  • Lisätä kasvihuonealan ja tuotteiden tunnettuutta. Liiton viestintäkampanjat pitävät kasvihuoneviljelyä näkyvästi esillä tiedotusvälineissä.
  • Edistää markkinoiden tasapainoa järjestämällä kasvihuonetuotteiden menekinedistämisen ja pitämällä yhteyttä tuotteiden markkinoijiin sekä kannustamalla kuluttajia kasvihuonetuotteiden käyttöön.
  • Kohottaa jäsenten ammattitaitoa järjestämällä koulutusta, näyttelyitä, opintomatkoja, kehittämishankkeita ja julkaisemalla koko puutarha-alan kattavaa ammattilehteä Puutarha&kauppaa.
  • Järjestää jäsenille kattavat neuvontapalvelut.
  • Järjestää tehokas ja ajantasaisen jäsentiedotus.

Liity jäseneksi!