Kasvihuoneiden energiatehokkuus ennätystasolla
Suomalaisissa kasvihuoneyrityksissä on tehty viime vuosina mittavia energiatehokkuusinvestointeja. Vuonna 2022 alkanut energiakriisi vauhditti alan murrosta, ja sen seurauksena käyttöön on otettu uusia teknologioita ja toimintatapoja energian kulutuksen vähentämiseksi. Kauppapuutarhaliiton jäsenilleen tekemän kyselyn perusteella kasvihuonetuotanto on nyt energiatehokkaampaa kuin koskaan.
Kasvihuoneyritysten tekemät investoinnit näkyvät erityisesti valaistuksessa, lämpöenergian säästämisessä ja tuotannon optimoinnissa. Ledien määrä kasvaa tällä hetkellä kovaa vauhtia: vastaajista 37 prosenttia käyttää LED-valaistusta, ja vihannesviljelmillä osuus on jo selvästi yli puolet. Lisäksi suuri osa ympärivuotisesti viljelevistä kauppapuutarhoista hyödyntää energiaverhoja.
– Kasvihuoneyritykset ovat tehneet erinomaista työtä energiatehokkuuden eteen. Ala on investoinut määrätietoisesti uusiin teknologioihin ja tehostanut viljelyä. Voimme olla kehityksestä ylpeitä, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.
Konkreettisia ratkaisuja energian säästämiseen
LED-valaistus on yksi merkittävimmistä energiatehokkuustoimista. Perinteisiin kasvihuonevalaisimiin verrattuna ledit tuottavat saman määrän valoa huomattavasti vähemmällä sähkön kulutuksella. Uusissa valaisimissa on lisäksi monipuoliset säätömahdollisuudet, jolloin valon määrä ja laatu voidaan optimoida hyvin tarkasti.
Toinen keskeinen keino ovat energiaverhot, joita hyödynnetään kasvihuoneissa lämpöhäviöiden vähentämiseen sekä optimaalisten viljelyolosuhteiden luomiseen. Verhot eristävät ja ehkäisevät lämmön karkaamista erityisesti öisin ja kylminä vuodenaikoina, jolloin lämmitysenergian tarve pienenee merkittävästi.
Vastaajista reilu viidennes on ottanut käyttöön kosteudenpoistojärjestelmiä. Ne mahdollistavat ilmankosteuden hallinnan ilman runsasta tuuletusta ja vähentävät lämpöhäviöitä. Yhdessä ledivalaistuksen ja energiaverhojen kanssa saavutetaan parhaimmillaan useiden kymmenien prosenttien energiansäästöjä.
Sähkökattila on käytössä lähes kolmanneksella vastaajista. Niitä hyödynnetään kasvihuoneiden lämmityksessä erityisesti silloin, kun Suomessa on runsaasti puhdasta ja halpaa tuuli- ja aurinkosähköä. Sähköllä tuotettu lämpö mahdollistaa polttamalla tuotetun energian vähentämisen.
Tuotantotapoja on uudistettu
Teknologisten investointien lisäksi yritykset ovat kehittäneet aktiivisesti omia toimintatapojaan. Kolmasosa vastaajista on peruskorjannut kasvihuoneitaan, tai muuten parantanut kasvihuoneidensa toimivuutta.
Noin puolet vastaajista on muokannut viljelykauttaan energian säästämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kesäkukkatuotannon aloittamista hieman aiempaa myöhemmin keväällä, jolloin energiantarve on pienempi. Viljelyä on myös sovitettu vastaamaan entistä tarkemmin markkinatilannetta ja energian hintaa.
Vajaa kolmannes osallistuu sähkön reservimarkkinoille, joissa sähkönkulutusta voidaan lisätä tai vähentää sähköjärjestelmän tarpeiden mukaan. Menetelmä tukee koko sähköjärjestelmän toimintavarmuutta.
Keskimäärin 30 prosenttia vähemmän energiankulutusta
Yritysten oman arvion mukaan viime vuosina toteutetut toimenpiteet ovat vähentäneet energiankulutusta keskimäärin noin 30 prosenttia. Tulos osoittaa, että investoinnit ovat tuottaneet merkittäviä hyötyjä sekä yrityksille että ympäristölle.
Kokonaisuudessaan kotimainen kasvihuoneala on pudottanut ilmastovaikutustaan jopa 60 prosenttia vuodesta 2004, selviää Luonnonvarakeskuksen vuonna 2022 tekemästä tutkimuksesta.
Energiatehokkuuden kehittäminen on tärkeää monesta syystä. Se pienentää tuotantokustannuksia, vähentää riippuvuutta energian hintavaihteluista sekä vahvistaa suomalaisen kasvihuonetuotannon kilpailukykyä. Samalla energiankulutuksen vähentäminen tukee ilmastotavoitteita ja vastuullista kotimaista ruoantuotantoa.
