Joulun lähikukat kotimaasta

Vastuullinen kuluttaja valitsee joulujuhliinsa lähikukkia. Se on helppoa, sillä valtaosa joulun suosituimmista kukista viljellään Suomessa.

– Joulu on yhä kotimaisen kukan vahvaa aikaa. Esimerkiksi ikisuosikki joulutähden pienet taimet  ovat tulleet Suomeen loppukesällä. Syksyn aikana niistä on kasvatettu komeita kukkia suomalaisilla puutarhoilla eri puolilla maata. Ne ovat aitoa lähituotantoa, ilman pitkien kuljetusmatkojen aihuttamia rasitteita kukille itselleen tai ympäristölle, muistuttaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan yli puolet noin sadan miljoonan euron arvoisesta kukkien joulumyynnistä syntyy Suomessa viljellyistä kukista. Joulutähden ohella varmimmin kotimaassa viljeltyjä ovat hyasintit ja ritarinkukat. Myös leikkotulppaanien kotimainen kausi pääsee hyvin vauhtiin joulun lähestyessä.

– Kotimaisuus on tärkeä asia myös kukkien käytössä. Kukkien viljely ja kauppa antavat työtä tuhansille suomalaisille. Kukat ovat tuoreita, hyvälaatuisia ja lähituotteina ne voidaan viljellä vastuullisesti ja jäljitettävästi. Kuluttaja voi varmistua kukkien kotimaisuudesta joko vihanneksistakin tutun sirkkalehtimerkin avulla tai kysymällä asiaa myyjältä, Jalkanen huomauttaa.

Joulu on kukka-alan sesongeista tärkein. Ensimmäisen adventin ja joulun välissä myytävien kukkien arvo on suunnilleen viidennes kukka-alan koko vuosimyynnistä, vajaasta puolesta miljardista eurosta, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.

Ritarinkukka loistaa viikkokausia

Kookkaasta ja komeasta ritarinkukasta on muodostunut yksi suomalaisten suosituimmista jouluajan kukista. Tänäkin jouluna niiden viljelymäärä Suomessa ylittää miljoona kukkaa.

Ritarinkukan suosion syitä on lähinnä kaksi: se on olemukseltaan upea ja erittäin pitkään kukkiva kasvi. Useimmiten ritarinkukka on kotiin tuotaessa vasta nupuillaan tai ensimmäinen kukka on vasta juuri avautunut. On tavallista, että jämäkän putken päässä sijaitsevaan kukintoon avautuu kolmesta viiteen trumpettimaista kukkaa.

Kukat kestävät viikosta kahteen, minkä jälkeen ne kuihtuvat yksi kerrallaan. Samanaikaisesti kukkaruukun suojissa lymyävä, noin greipin kokoinen sipuli on jo työntänyt ylös toisen kukkavarren, joka sekin kasvaa ja kukkii parisen viikkoa. Jos kukkasipuli on oikein kookas, se saattaa työntää vielä kolmannenkin kukkavarren. Näin kukinta kestää jopa toista kuukautta.

Suosituin ritarinkukka on punainen. Niiden osuus on hyvin korkea, sillä yhdeksän ritarinkukkaa kymmenestä on punaisia. Muitakin värejä on tarjolla, esimerkiksi valkoisia, vaaleanpunaisia, oransseja sekä kaksivärisiä. Kukat voivat lajikkeen mukaan olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja, melkein kuin suurta ruusua muistuttavia.

Suomeen ritarinkukkien sipulit saapuvat syksyn aikana Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Hollannista. Viljelmillä sipulit on istutettu ruukkuihin ja siirretty kasvihuoneisiin. Niiden lämmössä ja kosteudessa levossa olevat sipulit heräävät ja ryhtyvät kasvattamaan kukkavarsia ja lehtiä. Veden ja lämmön lisäksi sipulit eivät muuta tarvitsekaan, sillä niissä on mukana on kaikki kukintaan tarvittava energia.

Kotona ritarinkukka ei tarvitse minkäänlaista hoitoa satunnaista kastelua lukuun ottamatta. Se työntää aivan varmasti kukkavartensa ulos sipuleista, ja jo muutaman päivän kuluttua kukista ensimmäinen avautuu. Myöhemmin vuorollaan putkahtavat seuraavat kukkavarret. Ritarinkukasta voi kaiken lisäksi saada myös pitkäaikaisen ystävän, sillä ritarinkukan kukittaminen uudelleen onnistuu helposti kotioloissakin.

Hyasintti tuo joulun tunnelman

Hyasintti on koristanut suomalaiskoteja jo 1860-luvulta lähtien. Siitä on  tullut peruskukka, jota ilman joulun tunnelma ei saavu moneen perheeseen.

Suomessa kasvatetaan täksi jouluksi runsaat kaksi miljoonaa hyasinttia. Ylivoimaisena värisuosikkina on vaaleanpunainen, mutta myös valkoisille ja sinisille lajikkeille on ystävänsä.

Yhden, kolmen tai viiden hyasintin jouluistutus on tuttu ja turvallinen, mutta lisäksi kotia voi somistaa hyasinteilla muillakin tavoin. Hyasintti viihtyy erittäin hyvin esimerkiksi ikkunan välissä, jos lasien väliin jää yli viiden sentin levyinen rako. Hyasintin juuret puhdistetaan mullasta huljuttamalla niitä ämpärissä. Juuret ja sipuli kääritään folioon tai muuhun vettä pitävään materiaaliin, ja hyasintit laitetaan jonoon ikkunan väliin. Ikkunanvälin viileydessä hyasintti kestää vähintään kaksi kertaa kauemmin kuin huoneenlämmössä.

Hyasinttia voi käyttää koristeena myös irrottamalla kukat ja pujottamalla ne yksittäin ohueen rautalankaan harvaksi ketjuksi.  Tällaista ketjua voi kietoa luonnonmukaisen jouluseppeleen ympärille tai sillä voi piristää muita kukkaistutuksia. Varsinkin vaaleanpunaisista kukista tehty hyasinttiketju säilyttää värinsä kuivanakin.  

Parvekkeen tai pihan omistajien ei myöskään kannata unohtaa hyasintin ulkokäyttöä. Muhkeaksi auennut hyasintti on suojasäällä pitkäkestoinen parvekekukka. Pakkasten tultua se jäätyy kauniiksi koristeeksi, joka kestää aina seuraavaan suojasäähän saakka. Tällä tavalla vielä joulun jälkeen täydessä kukassa olevat hyasintit pääsevät vaikkapa uudenvuoden koristeiksi.

Joulutähti – helppohoitoinen suosikki

Joulutähti on alun perin kotoisin latinalaisesta Amerikasta. Se kasvaa luonnonvaraisena Meksikossa, missä sitä kutsutaan nimellä ”Flores de Noche Buena”, eli joulu­aaton kukka. Kotimaassaan se on ruukkukasvin sijaan yleensä metrin korkuinen kukkiva pensas. Joulutähden kirkkaanpunaisten ylälehtien värileikin löytää joulun aikaan myös Madeiran ja Kana­rian saarten puutarhoista ja rantabulevardeilta. 

Kukkia vai ylälehtiä?

Joulutähden värikkäitä, tähtimäisesti järjestäytyneitä ylälehtiä luullaan usein kukiksi. Kukinnot ovat kuitenkin melko pienet ja huomaamattomat, ja ne löytää  pieninä pompuloina ”tähden” kes­keltä. Ylälehdet voivat olla eri sävyisen punaiset, valkoiset, keltaiset tai kermanvalkoiset. Uu­simmilla lajikkeilla ylälehdet saattavat olla moniväriset, liuskoittuneet tai kiharaisetkin.

Paras sesonki loppuvuodesta

Joulutähdet ovat parhaimmillaan lokakuusta tammikuulle, mutta ne kestävät hyvin hoidettuina pitempäänkin. Kesäaikaan kaikki lehdet ovat vihreitä, ja ylälehdet alkavat värittyä vasta, kun kas­via pidetään täydellisessä pimeydessä  joka päivä 12 tuntia usean viikon ajan.

Veto pois

Joulutähdet pitävät lämpimästä ja valoisasta paikasta. Ne ovat erittäin herkkiä kylmälle, joten ne on syytä pakata kunnolla kuljetuksen ajaksi. Joulutähtiä ei myöskään kannata sijoittaa tuule­tusikkunan lähelle talviaikaan. Voimakkaasti paahtava lämpöpatteri joulutähden alapuolella ly­hentää kasvin elinikää.

Kastelu maltillisesti

Muiden ruukkukasvien tavoin ruukkukasvit, joulutähti ei pidä liiallisesta kosteudesta talviai­kaan. Ylimääräinen kasteluvesi kannattaa heti kaataa aluslautaselta pois. Parasta on kastella jou­lutähtiä säännöllisesti mutta maltillisesti. Joulutähteä voi kastelun yhteydessä lannoittaa kerran tai pari.

Koristeellisuudessa valinnanvaraa

Joulutähtiä on tarjolla monen värisiä ja kokoisia, joten ne sopivat sisustukseen kuin sisustukseen. Joulutähden ovat erinomaisia talvisissa pöytäkoristeluissa, mutta suuria kasveja ja rungollisia muotoja voi hyvin käyttää myös yksittäiskoristeina tai lahjoina. Joulutähti viihtyy väristä riippumatta parhaiten ryh­mässä.

Myös leikkokukaksi

Leikkokukkana käytettävän joulutähden varren tyveä pitää parin sekunnin ajan pitää kiehuvassa vedessä tai kynttilänliekissä. Näin valkoinen maitiaisneste ei valu ulos, eivätkä oksat kuihdu. Tällä tavalla oikein käsitelty joulutähtikimppu kestää jopa 14 päivää maljakossa.

 

Vihannesviljelijöiden talvipäivät 20.–21.1.2016

Vihannesviljelijöiden talvipäivät järjestään 20.-21.1.2016 Seinäjoella ja samassa yhteydessä pidetään vihannesjaoston ja ruukkuvihannesjaoston vuosikokoukset. Keskiviikkona 20. tammikuuta ohjelmassa on luentoja ja vuosikokoukset, torstaina 21. tammikuuta vieraillaan lähialueen vihannestarhoilla omilla kyydeillä.

Talvipäivien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet.

Ilmoittautumiset (12.1.2016 mennessä) sekä lisätietoja: hanna.mononen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Sienet kuuluvat joulun herkkupöytään

Sienet kuuluvat joulun herkkupöytään Joulun juhlaruokien pääosaa esittää usein kinkku tai kalkkuna juureslaatikkoineen ja niiden kanssa pöydälle katetaan monenlaista maistuvaa lisuketta. Sienistä tehdyt lisukkeet kuten sienisalaatti ja marinoidut sienet ovat kestosuosikkeja vuosi toisensa jälkeen. Tuoresienistä tehdyn salaatin ainekset saa helposti mukaan lähikaupasta ja itse tehdyt glögi-marinoidut herkkusienet ovat juhlapöydän herkullinen sekä terveellinen lisä.

Monen sesongin sienet

Suurin osa kotimaisista tuoresienistä viljellään Mykora Oy:n tiloissa Kiukaisilla. Sienet myydään Champ-tuotemerkin alla kotimaisille elintarvikeyrityksille ja suurkeittiöille. –Tuoreen herkkusienen tärkein sesonki on juhannus, jolloin grillataan paljon jumbokokoista herkkusientä. Myös pääsiäinen ja vappu ovat tuoreen herkkusienen sesonkiaikaa. Jouluna taas sienisäilykkeen kysyntä kasvaa, kun monen meidän joulupöydästä löytyy sienisalaattia, sienten tuotannosta vastaava Kaisa Heponeva kertoo. Myös ruskean herkkusienen kysyntä kasvaa jouluna ehkä hieman verrattuna muihin talvikuukausiin, Heponeva jatkaa.Jouluksi Kiukaisilla tuotetaan valkoista herkkusientä noin 20 000 kiloa, ruskeaa herkkusientä noin 3000 kiloa ja siitakesientä noin 2000 kiloa.

Avuksi ruoansulatuksessa

Herkkusienet ovat ravintoarvoltaan vähäenergisiä ja sisältävät erityisen paljon kuituja ja proteiineja. Sienten beetaglukaanikuidut muodostavat suolistossa geelimäisen hyytelön, joka avittaa ruoansulatusta ylläpitävän suoliston toimintaa. Beetaglukaani tasoittaa myös verensokerin heilahteluja ja alentaa veren kolesterolipitoisuutta. Runsaimmin beetaglukaania sisältää siitake (16.5 %).

Moni-ilmeinen joulutähti

Joulun väriä hehkuva punainen joulutähti on ollut suomalaisten suosituin joulukukka jo yli puoli vuosisataa. Kukan tarina on kuitenkin paljon vanhempi, ja suomalaisten perhealbumikuvistakin joulutähtiä saattaa havaita jopa sadan vuoden takaa, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.

Joulutähden juuret ovat kuumassa Meksikossa, jossa kasvi kasvaa kasvupaikastaan riippuen jopa monimetriseksi pensaaksi. Syksyn tullen muutoin vihreälehtiset pensaat muuntuvat punaisiksi. Juuri tämä ominaisuus johti kiinnostukseen kasvia kohtaan, sillä naapurimaan Yhdysvaltain puolella punainen väri liittyi joulunviettoon.

Joulutähti levisi Eurooppaan ja Suomeenkin 1900-luvun alkupuolella. Joulutähteä käytettiin leikkokukkien tapaan eli pensaista leikattiin lehdiltään punaisiksi värittyneitä oksia. Joulutähti kestää leikkokukkana mainiosti.

Suuri mullistus nähtiin 1960-luvun alussa, kun amerikkalaiset puutarhurit jalostivat joulutähdestä sen nykymuotoisen version eli matalan ja runsasversoisen ruukkukukan. Sen suosi kasvoikin nopeasti leviten heti yli Yhdysvaltain ja Euroopan.

Joulutähti on maailman suosituin joulukukka. Pelkästään Euroopassa sen viljelymäärä on noin 110 miljoonaa kukkaa, ja Yhdysvaltain määrä on saman verran. Suomessa joulutähtiä valmistuu kotimaan puutarhoilta noin 1,6 miljoonaa.

Joulutähden suosituin väri on punainen. Värejä on muitakin, esimerkiksi vaaleanpunainen, burgundi, valkoinen, limenvihreä, ruskea, oranssi sekä kirjava. Kaikkiaan lajikkeita on satoja, ja Suomessakin noin 50 erilaista, joskin erikoislajikkeiden osuus on hyvin vähäinen. Joulutähden kukkien värihän on aina keltainen, kukat ovat pienen herneen kokoisia värillisten lehtien keskellä.

Joulutähden koko vai vaihdella huimasti. Pienimpiä ovat minijoulutähdet. Niissä on vain noin kananmunakupin kokoinen ruukku, ja matala siro kasvi. Suurimmillaan joulutähti voi olla monilatvainen, liki metrin korkuinen pensas, tai rungollinen, jossa latvus on metrin korkuisen rungon päässä. Myös amppeleihin sopivia joulutähti on jalostettu.

Suomalaisten suosikkeja ovat monilatvaiset, korkeudeltaan noin 30-senttiset joulutähdet. Valtaosa Suomessa ostettavista joulutähdistä on viljelty kotimaassa.

Lähikukat loistavat jouluna

Joulu tietää vilkasta aikaa kotimaisille kukkaviljelijöille sekä muille kukka-alan ammattilaisille. Kauppapuutarhaliitto arvio noin kuukauden mittaisen joulukukkakauden myynnin arvoksi noin sata miljoonaa euroa. Se on noin viidennes koko vuoden kukkaostojen arvosta. Kotimaisten joulukukkien osuus koko joulukukkamyynnistä on noin puolet.

– Kukat ovat pitäneet hyvin paikkansa yhtenä joulun keskeisistä elementeistä. Jopa 80 prosenttia kotitalouksista käyttää joulukukkia joko oman joulun luomiseen tai joulutervehdyksiin. Kaikista vuoden juhlista juuri jouluna kukkien käyttöaste kotitalouksissa nousee huippuunsa, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Joulu on lähikukkien juhlaa. Parhaimmillaan joulukukat viljellään jopa omalla paikkakunnalla, jolloin ne ovat tuoreita ja siten kestäviä. Lähellä tuotettu tarkoittaa myös ekologisuutta, sillä kukkia ei ole tarvinnut kuljettaa ympäri Eurooppa. Lähikukkien vahvuuksia ovat myös tuotannon eettisyys ja työpaikkojen luonti kotimaahan.

Suomalaisten halu viettää jouluaan perinteisin tavoin näkyy joulukukkien valikoimissa. Jo vuosikymmenten ajan ylivertaisia suosikkeja ovat joulutähdet, hyasintit, ritarinkukat ja myös tulppaanit. Jonkin verran viljellään muitakin kotimaisia kukkia, kuten atsaleoja, jouluruusuja, tulilatvoja ja annansilmäbegonioita.

Myös värivalikoimat ovat vahvasti jouluiset. Noin 70 prosenttia joulutähdistä on punaisia, loput lähinnä valkoisia. Ritarinkukistakin 70 prosenttia on joulunpunaisia tai oranssinpunaisia loppujen ollessa lähinnä valkoisia. Hyasinttinsa suomalaiset haluavat jouluista tunnelmaa tuomaan joko valkoisina, sinisinä tai vaaleanpunaisina.

Kukkaviljelijöiden pakkaspäivät 10.-11.2.2016

Kukkajaoston vuosikokouksen yhteydessä järjestetään tänä vuonna luento- ja retkipäivät Turussa ja sen seuduilla. Keskiviikkona 10. helmikuuta ohjelmassa on luentoja ja vuosikokous. Torstaina 11. helmikuuta vieraillaan lähialueen kukkatarhoilla omin kyydein.

Päivien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet.

Ilmoittautumiset (1.2.2016 mennessä)  ja lisätiedot: niina.kangas(a)kauppapuutarhaliitto.fi

Vihannesjaoston ja ruukkuvihannesjaoston vuosikokoukset

Vihannesviljelijöiden talvipäivät järjestetään 20.-21. tammikuuta Seinäjoella. Vihannesjaoston ja ruukkuvihannesjaoston vuosikokoukset järjestetään 20. tammikuuta talvipäivien yhteydessä. Talvipäivien ohjelma julkaistaan täällä.