Kotimainen satokausi jatkuu ympäri vuoden

Vauhdikas arki, jossa koulu, työ ja harrastukset kietoutuvat yhteen, vaatii pyöriäkseen ravitsevaa, maukasta ja helppoa ruokaa. Kotimaiset puutarhatuotteet ovat keittiön ehdoton päätähti ympäri vuoden.

Satokausi elää vuodenaikojen mukana, mutta ei pääty syksyyn. Keväällä nautitaan ensimmäisistä varhaistuotteista, kesällä runsaasta avomaan sadosta ja uusista perunoista, syksyllä juureksista, kaaleista ja omenoista. Talvella ruokavuotta täydentävät hyvin säilyvät varastovihannekset ja pakasteet. Kotimaisia kasvihuonetuotteita ja yrttejä on saatavilla tuoreena ympäri vuoden.

Kotimaisilla tuotteilla herkuttelua ei kannatakaan rajoittaa vain kesään ja lomaan. Monen tutun tuotteen satokausi on hämmästyttävän pitkä. Tiesitkö, että esimerkiksi kotimaista mansikkaa on tuoreena saatavilla lähes puolet vuodesta? Kotimainen kasvistuotanto on myös yllättävää ja uudistuvaa: kotimaisena saatavana on erikoisempiakin herkkuja, kuten vesimelonia, erilaisia papuja ja kurpitsoja.

Suomalainen puutarhatuotanto on poikkeuksellisen monipuolista. Kotimaisesta sadosta syntyy maistuvia herkkuja arkeen ja juhlaan. Kasvikset, marjat ja hedelmät tuovat ruokavalioon kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita, väriä ja makua. Puutarhatuotteet sopivat kaikkeen: koululaisten välipaloihin, työpäivän eväisiin ja koko perheen aterioihin. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat keveitä ja satokauden mukaan valittuina myös kukkaron ystäviä.

Kotimaisten tuotteiden vahvuus on myös laatu. Pohjoiset kasvuolosuhteet, viljelijöiden ammattitaito ja lyhyet kuljetusmatkat takaavat maun ja tuoreuden. Kun sato pääsee nopeasti pellolta, kasvihuoneesta tai puutarhasta kauppaan ja keittiöön, tuotteiden rakenne, maku ja ravintosisältö säilyvät parhaimmillaan.

Sirkkalehtimerkki tekee suomalaisen alkuperän tunnistamisesta helppoa. Merkkiä voidaan käyttää suomalaisissa puutarhatuotteissa, kuten vihanneksissa, marjoissa, hedelmissä ja perunassa, sekä myös kukissa ja taimistotuotteissa. Sirkkalehtimerkki onkin oikea herkkumerkki!

Valitsemalla kotimaista vaikutat myös ruokaketjuun ja huoltovarmuuteen. Puutarhatuotanto työllistää viljelijöiden lisäksi esimerkiksi maatilatyöntekijöitä, kuljetusalaa, pakkaajia ja jatkojalostajia. Kun suomalaisella sadolla on kysyntää, alalla on paremmat mahdollisuudet kehittyä ja tarjota laadukkaita tuotteita ympäri vuoden.

Sirkkalehti on merkki kotimaisesta mausta, laadusta ja työstä läpi koko ruokavuoden.

Ideoita arkeen ja koko perheen ruokahetkiin:

Syötkö kaikkia värejä? Tsekkaa hauskat tuotelistaukset:
@mtk.ry
@kotimaisetmarjat
@puhtaastikotimainen

Tutustu maun ja laadun tekijöihin:
https://kasvikset.fi/herkkumerkki/
https://kasvikset.fi/

Tässä on Suomen Upein Parveke!

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen etsivät tänä kesänä Suomen kauneinta ja inspiroivinta parveketta. Kisan voittaja ratkaistiin yleisöäänestyksellä. Kilpailussa annettiin lähes 1600 ääntä ja voittaja erottui joukosta lopulta selkeästi. Voiton vei pastellisen hempeillä kukilla ja pehmeän luonnollisilla materiaaleilla sisustettu Eeva Jokisen parveke.

Ääntenlaskennan jälkeen tavoitettu voittaja oli innoissaan voitosta. Hän ehti jännittää äänestyksen lopputulosta jo etukäteen, sillä kisassa oli mukana upeita kilpakumppaneita.

– Voitto tuntuu palkitsevalta, sillä olen innokas kotipuutarhuri, pihan ja parvekkeen laittaminen sekä erityisesti kukat ovat suuri intohimoni. Minulle on tärkeää saada ympärilleni kauniita asioita – kesällä erityisesti kukkia. Kasvit saavat hyvälle mielelle ja rauhoittavat kiireisen arjen keskellä. Ei turhaan puhuta siitä, että puutarhanhoidolla on ihmismieleen terapeuttisia vaikutuksia, Eeva pohtii.

– Mottoni on aina ollut ”enemmän on enemmän” ja tämä kyllä pätee myös parvekkeella – kukkia ei koskaan voi olla liikaa. Rakastan runsautta, rouheutta ja rustiikkisuutta, kommentoi kilpailun voittanut Eeva Jokinen.

Kilpailu houkutti ympäri Suomen

Kilpailuun ilmoittautui kaikkiaan yli 80 parveketta eri puolilta Suomea. Näistä esiraati valitsi tiukan pohdinnan jälkeen viisi finalistia. Raati koostui joukosta alan huippuasiantuntijoita: puutarhasisällöistään tunnettu vaikuttaja Kotiografi eli Jari Saarelainen, kukkaloistollaan inspiroiva vaikuttaja Sinimalist eli Sini Antila, puutarhatoimittaja ja -vaikuttaja Johanna Vireahosekä kesäkukkia ja hyötykasveja viljelevä Kokon Puutarha Oy:n kasvihuoneyrittäjä Maria Kokko.

– Meidän parvekkeemme on oikea ”Happy Place”. Se on meidän oma rentoutusnurkkamme, jossa pääsee kukkien keskelle nauttimaan luonnosta, lintujen laulusta, auringosta ja omasta rauhasta. Sohvalle on ihanaa nostaa jalat, ja ihastella siitä parvekkeen kukkia tai takapihan puutarhaa, Eeva kuvaili parvekettaan ilmoittautumisvaiheessa.

Suomalaiset osaavat nauttia parvekkeistaan

Kilpailulla haluttiin kannustaa suomalaisia hyödyntämään parvekkeiden koko potentiaali ja inspiroimaan niin naapureita kuin ohikulkijoitakin kukittamaan kodin pienetkin ulkotilat kauniiksi. Kotimaiset kesäkukat ja monipuoliset hyötykasvit ovat omiaan parvekkeiden piristykseksi.

– On mahtavaa nähdä, millaisella intohimolla ja esteettisellä silmällä suomalaiset parvekkeitaan somistavat. Kilpailun osallistujat näyttivät sen, että pienestäkin parvekkeesta saa loihdittua kotiin upean väripilkun, rehevän hyötykasvikeitaan tai valloittavan oleskelualueen, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen onnittelevat kilpailun voittajaa ja kiittävät kaikkia osallistujia sekä äänestäjiä!

Tunnelma tapissa ja säät suosivat Lepaan näyttelyssä

Puutarha- ja viheralan ammattinäyttely Lepaa 2026 pääsi tavoitteisiinsa. Kolmen aurinkoisen ja kesäisen leppeän päivän kokonaiskävijämäärä oli 8 704, eli lähes 450 enemmän kuin viime vuonna. Näytteilleasettajia oli 174, eli puolen tusinaa enemmän kuin viime vuonna. 

– Ainahan sitä jännittää, että tuleeko väkeä, kiinnostaako tapahtuma. On hienoa, että pystymme tarjoamaan toimivat ja kauniit puitteet alan asioiden esille tuomiseen, ja ihmisiä tulee ympäri Suomen. Ilahduttavaa on myös Lepaan ainutlaatuinen tunnelma, Lepaa spirit, joka ei jää keneltäkään huomaamatta, näyttelypäällikkö Elina Vuori on kiitollinen.  

Uusia tuotteita ja uutta kehitystyötä Lepaalle löytyy aina, myös niinkin tutuista raaka-aineista kuin vaikka järviruo’osta. Tämä lähes ehtymätön luonnonvara kasvaa kylvämättä ja kyntämättä, ja sitä voi käyttää niin kuivikkeena, istutusalueiden ja käytävien katteena, mutta myös tekonurmien täyteaineena. Lepaalla oli ensiesittelyssä tehokas, Ruokomestarit Oy:n Suomessa rakennettu ruo’on keruukone, joka kulkee vetisessäkin hetteikössä. 

 Joitain vuosia sitten alkanut työkoneiden sähköistyminen alkaa jo olla arkipäivää. Nyt tulevat autonomiset laitteet niin maahan kuin ilmaankin. Esimerkiksi Mtech Digital Solutions Oy esitteli järeitä ammattikäyttöön tarkoitettuja laitteita esimerkiksi lannoituksen ja kasvinsuojelun tueksi. Kasvihuonetekniikan saralla kehitys on myös huimaa. Esimerkiksi Pohjanmaalla kehitetty HeatHarvest -energianhallintajärjestelmä, joka toimii monella tavalla keräten energiaa ja poistaen ylimääräistä kosteutta, palkittiin näyttelyn yhtenä virallisena uutuutena.  

– Puutarha- ja viherala ovat hyvin tärkeitä meille kaikille. Tuotamme paitsi terveellistä ja ravitsevaa ruokaa sekä kauneutta koteihin, myös viihtyisiä ja hyvinvointia tuottavia ympäristöjä arkipäivään. Tässä kaikessa tarvitaan aivan perustuotteita, kuten kasvualustoja ja käsityökaluja, mutta tehokas toiminta vaatii yhä enemmän myös kehittynyttä tekniikkaa. Tämän kaiken seuraaminen läheltä vuodesta toiseen on kiehtovaa, Vuori intoilee.  

 

Ensi vuoden näyttelyn suunnittelu lähtee käyntiin saman tien. Päivämääräthän ovat 12–14. elokuuta 2027. 

 

Lepaa 2026 -näyttely avautuu komeana ja kauniina

Puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyä Hattulan Lepaalla on rakennettu koko alkuviikko hyvällä sykkeellä. Valtava määrä komeita erikoiskoneita viheralueiden ja kiinteistöjen hoitoon, kaikkea ammattiviljelyyn sekä ensi kesän kauneimmat kukat ja mehevimmät kasvikset on aseteltu näytteille. 

– Joka vuosi ilahduttaa, ja vähän hämmästyttääkin, kuinka paljon yritykset panostavat näyttelyyn. Rekat tuovat tavaraa solkenaan, työtä tehdään täällä paikan päällä jopa yötä myöden ja se esittelijöiden määrä, joka tulee tänne myös ulkomailta asti! Kävijälle tilanne on tietysti ihanteellinen, kun näkee niin paljon yhdellä kertaa, sanoo näyttelypäällikkö Elina Vuori.  

Näytteilleasettajia on kaikkiaan yli 170. Esillä on parikymmentä Lepaalla uutta yritystä, ja lähes jokaisella näytteilleasettajalla on kaikenlaista uutta. Sähköiset työkoneet, autonomiset ratkaisut, energiansäästö ja tehokkuus korostuvat ratkaisuissa. Myös kestävät ratkaisut, kuten kasvua voimistavat biostimulantit sekä biologinen tuholaistorjunta lisääntyvät yhä. 

– Rationalisointipäivistä kaikki alkoi Lepaalla yli 60 vuotta sitten, eikä tapahtuman perusajatus ole siitä muuttunut vuosikymmenten aikana. Toiminnan tehostaminen, nykyaikaistaminen ja kestävyysasioiden huomioon ottaminen on aina ollut puutarha-alan menestymisen takana. Myös seminaarit ja kollegoiden tapaaminen ruokkivat alan yhtenäisyyttä, Vuori kokoaa. 

Myös Lepaan kampusalue, Hämeen ammattikorkeakoulun oppimisympäristö, on näin loppukesällä parhaimmillaan. Kesäkukkien ja vihannesten näytemaille on opastetut kierrokset joka päivä, ja puistokierros on kahtena päivänä. Lepaan kartanon historia ulottuu keskiajalle asti, ja puutarhakoulutustakin paikalla on annettu yli 110 vuotta. Historiakierroksella pääsee kuulemaan näitä käänteitä – ja ehkä tapaamaan myös Lepaan Annaa, 1400-luvun neitoa, joka kärsi kielletystä rakkaudesta ja karmeasta lopusta Lepaan virtaan.  

Myös viherala on tänä vuonna vahvasti edustettuna, sillä kaikki alan keskeiset järjestöt ovat mukana yhdistystorillaan. He huolehtivat kaupunkien ja taajamien viihtyisyydestä, luontopohjaisista ratkaisuista ja jopa ehkäisevät luontokatoa. Taimistoalakin on koonnut rivinsä kestävien ja terveiden suomalaisten FinE-kasvien markkinoinnin aloittamiseen. Näyttelyssä on mukana vajaa kymmenen taimitarhaa. 

Lepaan näyttelyssä taas jokaiselle ammattilaiselle jotakin

Puutarha- ja viheralan ammattinäyttely Lepaa 2026 Hattulan Lepaalla tulee olemaan suurempi kuin viime vuonna. Kesän mittaan uusia näytteilleasettajia on tullut mukaan lähes parikymmentä, ja nyt mukana on jo 173 yritystä ja yhteisöä.

– Lepaallehan mahtuu aina. Yleensä näyttelyviikon alussa on vielä tullut pari näytteilleasettajaa lisää. On hienoa, että niin monenlaiset yritykset ovat löytäneet asiakkaita Lepaan kävijöistä, kertoo näyttelypäällikkö Elina Vuori.

Kaikenlaiset koneet – tekonurmien hoitokoneista kaivukoneisiin ja lumilingoista muovinlevityskoneisiin – hallitsevat Lepaan näkymiä. Erilaiset sähköiset, kauko-ohjattavat ja autonomiset laitteet lisääntyvät vuosi vuodelta, nyt mukana on esimerkiksi droneja. Tarjonnassa painottuvat ammattilaiskoneet, mutta löytää vaativa harrastajakin kunnon laitteet Lepaalta. Myös työkalujen ja -välineiden, niin perinteisten kuin sähköistenkin, valikoima on hyvin kattava.

Totta kai Lepaa on muutakin kuin koneita. Ensi kesän vihannes- ja marjalajikkeet sekä kesän kukkaloisto ovat esillä. Pakkaaminen puhuttaa aina, varsinkin nyt uusien EU-asetusten astuessa voimaan. Samaten kasvualustakysymyksissä riittää aina pohdittavaa. Kaikki merkittävät valmistajat ovat tuotteineen esillä. Kasvihuonetekniikka ottaa jatkuvasti suuria harppauksia; niin valotus, ilmastonsäätö kuin energiaan liittyvät ratkaisut, ja se kaikki löytyy taas Lepaalta.

– Lepaa on ollut jo yli 60 vuotta paikka päivittää niin tuotetietämyksensä kuin tietopohjansa. Olihan tapahtuman alkuperäinen nimikin Puutarha-alan rationalisointipäivät, Vuori huomauttaa.

Tapahtuman seminaarit, luennot ja tapaamiset auttavat alan ammattilaisia pysymään ajan tasalla. Kesän jälkeen on hyvä vaihtaa kuulumiset Lepaan käytävillä tuttujen kanssa. Moni kävijä on käynyt koulunsa Lepaalla, ja sekin tuo oman nostalgisen tunnelmansa vehreään puistoympäristöön.

– Monet tulevat Lepaalle koko perheen tai työporukan kanssa. Se onkin hyvä tapa viettää antoisaa kesäpäivää, joka tuntuu melkein lomalta. Kaikille löytyy mielenkiinnonkohteita ja paljon ihailtavaa täällä puutarhakoulutuksen upeassa ympäristössä. Ja mansikka-aiheisista kattauksista on tulossa kerta kaikkiaan ihanat, vinkkaa Vuori.

Lisätietoja näyttelypäällikkö Elina Vuori, 045 7733 2657 ja toiminnanjohtaja Lassi Remes 040 675 8875 sekä näyttelyoppaasta.