Männistön Puutarha Lopelta on Vuoden 2025 kukkien laatutuottaja

Lopella sijaitseva Männistön Puutarha Oy on palkittu vuoden 2025 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin tiistaina Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Männistön puutarha toimii Pilpalan kylässä Lopella, Kanta-Hämeessä. Yritys on erikoistunut kesäkukkien viljelyyn. Puutarha perustettiin vuonna 1971 ja toimintaa jatketaan nyt jo kolmannessa sukupolvessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin tänä keväänä, ja perheyritystä johtaa tällä hetkellä Veikko Männistö. Viljelystä vastaa Heli Männistö, jolla on yli 30 vuoden kokemus ryhmäkasvien viljelystä.

Useiden vuosikymmenten aikana karttunut viljelyosaaminen näkyy puutarhalla korkealaatuisina tuotteina, asiakaslähtöisenä toimintana ja pitkäaikaisina asiakassuhteina. Asiakasystävällisen hankintaprosessin ja ketterän logistiikan ansiosta monet jälleenmyyjät hankkivatkin kaikki tuotteet puutarhalta yhdellä kertaa.

Viljelyssä hyödynnetään biologista torjuntaa, ja ympäristön kuormitusta pyritään minimoimaan kaikissa työvaiheissa. Yrityksellä on neljä vakituista työntekijää ja sesonkiaikana lisäksi 12 kausityöntekijää. Viljelypinta-alaa on yhteensä 13 000 m² kahdessa toimipisteessä.

Puutarhan toiminnan keskiössä on määrätietoinen kehittäminen.

– Haluamme parantaa toimintaa ja tekniikkaa koko ajan ja investoida uuteen. Viime vuosien Isoimpana kehityskohteena on ollut investointi uusiutuvan energian käyttöön kasvihuoneiden lämmityksessä, joka tehtiin vuonna 2024. Sitä ennen rakensimme kaksi uutta kasvihuonetta. Tänä vuonna olemme investoineet muun muassa istutusrobottiin, toiminnanohjausjärjestelmään sekä uuteen kastelujärjestelmään, Veikko Männistö luettelee.

Puutarhan tuotteet päätyvät kuluttajille jälleenmyyjien kautta. Puutarhan viljelemiä kasveja löytyy myynnistä ympäri Suomen, pääasiassa Etelä-Suomesta. Tuotantomäärä on vuosittain noin 850 000 ruukkua. Tuotannosta löytyy laaja yli sadan kasvin valikoima ja erilaisia lajikkeita värivaihtoehtoineen on yli 1000. Suosituimpia tuotteita ovat muun muassa orvokit, petuniat, samettikukat, daaliat, miljoonakello ja pelargonit. Kukkivien kasvien lisäksi puutarhalla viljellään myös erilaisia koristeheiniä ja muita lisukevihreitä sekä yrttien taimia. Kesäkukkasesongin jälkeen valikoima täydentyy muun muassa erilaisilla kukkivilla perennoilla, ja kausi jatkuu aina elokuun alkuun saakka.

– Toiminnassa ja sen kehittämisessä punaisena lankana ja kaiken keskiössä on laadukas tuote. Se syntyy hyvän päivittäisen perustekemisen seurauksena, johon meidän koko tiimi osallistuu, Männistö sanoo.

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

 

 

Lisätietoja:

Veikko Männistö
050 346 2479
manniston.puutarha@pp.inet.fi

Piltti Oy Kauppapuutarha Pöytyältä on Vuoden 2025 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

Pöytyäläinen Piltti Oy Kauppapuutarha on palkittu vuoden 2025 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin tiistaina Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Puutarha on Suomen ensimmäinen ja ainoa babypinaattiviljelmä. Puutarhan yrittäjä Hanna Helenius on kolmannen sukupolven kasvihuoneviljelijä ja ollut mukana yrityksen toiminnassa vuodesta 2006 alkaen. Puutarhan perustivat 1950-luvulla Heleniuksen isovanhemmat. Tuolloin tarhalla viljeltiin vihanneksia sekä kukkia torilla myytäväksi. 1970-luvulla Heleniuksen isä sisaruksineen otti yrityksen hoitoonsa ja yritystä kehitettiin tukkukauppaan erikoistuneeksi leikkokukkaviljelmäksi. Vuonna 2000 kukkien rinnalle tuli kasvihuonekurkku.

Kurkkua viljeltiin aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen Helenius erikoistui ympärivuotisessa tuotannossa babypinaatin viljelyyn. Erilaiset kukat, kuten hyasintit, ruukkunarsissit, leikkoliljat sekä kesäkukat ovat babypinaatin lisäksi merkittävä osa nykyistäkin tuotantoa. Työntekijöitä puutarhalla on yrittäjän lisäksi 12 ympärivuotista, lisäksi on sesonkityöntekijöitä.

Babypinaatin pioneeriksi

Tällä hetkellä puutarhalla viljellään babypinaattia 1,1 hehtaarin alalla. Pinaatinviljelyyn lähdettiin vähän vahingossa. Kurkun viljelyn lopettamisen jälkeen tarkoituksena oli alkaa valmistaa salaattisekoituksia, joissa pinaatti olisi yksi raaka-aine. Asiakkaat kuitenkin vinkkasivat, että pelkälle pinaattipussille saattaisi olla kysyntää. Siitä tuli kysytty tuote, vaikka se olikin työn takana.

– Aluksi tein todella paljon myynninedistystyötä ja koitin saada pinaattia joka paikkaan. Tuorepinaatti oli aluksi suomalaisille vähän outo. Työ oli kovaa, mutta aika hyvin siinä onnistuttiin. Silloin oli meneillään myös iso terveysbuumi ja vihersmoothiet tekivät tuloaan, joten sekin sattumalta auttoi tuotteen myynnissä, Helenius kertoo.

Piltin babypinaattia on saatavilla laajasti ympäri Suomen. Satoa korjataan joka päivä ja tuotteet lähtevät tuoreena suoraan kauppoihin.

Vastuullisuus ohjaa

Yrityksessä kiinnitetään erityistä huomiota energiankäyttöön ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Lämpö tuotetaan täysin bioenergialla, ja valotus hoituu täysledivalaistuksella. Sekä kukilla että babypinaatilla käytetään pelkästään biologista kasvinsuojelua. Yritys on ollut myös yksi ensimmäisiä puutarhoja mukana sähkön reservimarkkinassa, joka turvaa Suomen sähkökantaverkkoa häiriöiden varalta. Yritys sai juuri myös kunniamaininnan Turku Energian järjestämän Energiafiksuin yritys -kilpailussa ja on mukana Kauppakamarin järjestämässä ilmasto-ohjelmassa.

– Saan itse hirveästi intoa ja energiaa siitä, kun olen löytänyt parannuskohteita, ja huomannut millä kaikilla keinoilla omaa hiilijalanjälkeä saa parannettua, Helenius sanoo.

Yritystä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti ja kovalla työllä. Nyt on aika myös nauttia työn tuloksista.

– Olen hyvin määrätietoinen ihminen, mutta nyt tuntuu, että jos tämän tilanteen saisi pitää vaikka seuraavat 10 vuotta, olisi tosi hyvä. Aina ei tarvitse olla heti seuraavaa ideaa mielessä. Aina voi parantaa, ja sitä tehdäänkin koko ajan, mutta olen tosi tyytyväinen yrityksen nykytilanteeseen, Helenius sanoo.

 

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

 

Hanna Helenius
hanna.helenius@piltti.com
050 564 3578

Näin saat syötyä 800 grammaa kasviksia päivässä – katso 5 + 1 vinkkiä!

Ravitsemussuositusten mukainen päivittäinen 500–800 gramman kasvisten saanti saattaa ensikuulemalta tuntua vaikealta toteuttaa, mutta todellisuudessa määrä täyttyy yllättävän helposti. Moniin tuttuihin ja herkullisiin ruokiin saa upotettua reilusti kasviksia varsin vaivattomasti. Perunaa suositellaan hiilihydraattilisäkkeeksi, ja se onkin oiva valinta lautaselle kotimaisuuden, ravitsemuksen ja monipuolisuuden vuoksi!

Kokoamissamme suussasulavissa vinkeissä kotimaiset kasvikset, juurekset ja marjat tuovat ruokiin väriä ja raikkautta. Näiden vinkkien avulla syöt hyvin ja varmistat, että päivän kasvikset tulevat nautittua kotimaisina ja parhaimmillaan.

 

 

 

 

 

 

 

1. Pidä esillä ja pilko valmiiksi

Kasviksia tulee syötyä kuin itsestään, jos niitä on valmiina tarjolla. Ota tavaksi pilkkoa valmiiksi esimerkiksi porkkanoita, omenoita, kurkkua ja paprikaa olohuoneen pöydälle, jolloin niitä tulee syötyä oleskelun ja puuhastelun ohessa. 

Perheen pienimpiä voi houkutella esimerkiksi leikkaamalla kasviksia erilaisiin muotoihin. Ota heidät mukaan myös ruuanvalmistukseen! Lapset syövät usein mieluummin ruokaa, jonka valmistamiseen he ovat osallistuneet. Anna heidän pestä, pilkkoa kasviksia tai valita niitä kaupasta.

 

 

 

 

 

 

 

2. Juo päivän kasvikset!

Päivän kasvisannosta on helppo kasvattaa nopeasti aamu- tai välipalasmoothiella, johon saa vaivatta lisättyä monenlaisia kasviksia. Smoothieen uppoavat marjojen ja hedelmien lisäksi myös kurkku, yrtit, jopa salaatti tai porkkana! Voit myös rakentaa juomasta näyttävän smoothiebowlin. Värikäs smoothiebowl on raikas ja vitamiinipitoinen välipala, joka tuo energiaa päivään ja maistuu yhtä hyvältä kuin näyttää. Katso marjaisa smoothiebowl-resepti, jossa piilee rautaisannos kotimaisia marjoja.

 

 

 

 

 

 

 

3. Upota patoihin ja kastikkeisiin

Erilaiset padat, keitot ja kastikkeet nousevat täysin uudelle tasolle lisäämällä niihin juureksia, vihanneksia tai hedelmiä. Samalla vaivalla saat ruuasta entistä ravintorikkaamman ja maukkaamman. Tämä on myös erityisen hyvä tapa hyödyntää myös vihanneslaatikon pohjalle jääneet jo parhaat päivänsä nähneet kasvikset.

Esimerkiksi hitaasti haudutettu omenainen lihapata on syysruokaa parhaimmillaan! Pata on murea, mehevä ja lämmittää niin vatsaa kuin mieltä ja sisältää jopa 12 eri kasvikunnan tuotetta. 

 

 

 

 

 

 

 

4. Mausta tai paista maukkaaksi

Jotkut sanovat, että kasvikset eivät maistu miltään ja siksi niitä ei tule käytettyä  tarpeeksi. Kasvikset, kuten muutkin raaka-aineet, kaipaavat kuitenkin myös maustamista! Maistuva vinegretti salaatin kanssa tai pieni ripaus suolaa tekee jo ihmeitä. Myös paistamalla kasviksiin saa erityisen hyvän suutuntuman ja maun. 

Kokeile esimerkiksi juurespyttipannua, joka on helppo ja täyttävä arki-illan ruoka. Rapea kananmuna kruunaa annoksen.

 

 

 

 

 

 

 

5. Kasvista ei jätetä – myöskään lohturuuan kyljestä

Monesti varsinkin syksyn viileydessä tekee mieli energiapitoisempia lohturuokia tai valmisruokia Se on ihan okei, kunhan muistaa ottaa mukaan myös kasvikset. Kasvikset raikastavat aterian mukavasti ja antavat vastapainoa raskaammille ruuille. 

Grilled Cheese on klassinen lohtuleipä, joka saa tässä reseptissä raikkaan syystwistin. Paahdetut kesäkurpitsat, paprika ja tomaatti tekevät leivistä ruokaisat ja värikkäät. Täydellinen iltapala tai viikonlopun herkku.

+ 1 Valitse kotimainen kasvis

Kun ostat vihanneksia, juureksia, perunoita, hedelmiä tai marjoja, kannattaa aina suosia kotimaista. Kotimaiset kasvikset tulevat läheltä ja ovat siksi aina tuoreinta ja laadukkainta ruokaa, mitä kaupan hevi-tiskiltä löytyy. Valitsemalla vastuullisesti kasvatettuja kotimaisia kasviksia tuet suomalaisten viljelijöiden työtä. Tuotteiden alkuperä on helppo jäljittää puutarhalle asti. Sirkkalehtimerkki auttaa löytämään kotimaiset raaka-aineet helposti ja tekemään hyvinvointia helliviä ja vastuullisia valintoja.

Syystähden sesonki on täällä! Katso 5 vinkkiä

Mikä ihmeen syystähti? Viime vuosina kukkakartalle on ponnahtanut uusi ihana tuttavuus, jota hoidetaan joulutähden tavoin. Kasvi sopii myös niille, joita joulukukat eivät väriensä puolesta muutoin innosta.

– Joulutähden serkku eli syystähti on vakiinnuttanut paikkansa syksyn sesonkikasvina ja kukkien ostajat ovat ottaneet sen erinomaisesti vastaan. Se sopii väriensä puolesta hyvin syys-lokakuuhun. Kukkien värit vaihtelevat hennon persikkaisesta raikkaan keltaiseen ja rusehtavasta lähes valkoiseen. Värit sopivat hyvin monenlaiseen sisustus- ja kukkamakuun, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Nappaa alta tärpit kasvin hoitoon ja yhdistelyyn:

1. Tasainen kastelu takaa kukinnan

Tasainen kastelu on syystähdelle hyväksi, mutta liikaa märkyyttä kannattaa välttää. Mikäli kasvi kuitenkin pääsee kuivahtamaan, voi sen upottaa ruukkuineen hetkeksi veteen ja jättää sitten tiskipöydän reunalle kuivumaan.

2. Istuta kotona uuteen ruukkuun

Kotona kasvin voi asetella kauniiseen suojaruukkuun tai istuttaa uudelleen ruukkuun, jossa on reikä pohjassa, jolloin kastelu hoituu altakastelulautasen kautta. Suojaruukun väriä vaihtamalla kasviin saa uutta ilmettä!

3. Huolehdi riittävä lämpö ja suojaus

Syystähti on joulutähden tapaan arka syksyn vedolle ja viileydelle, joten se kannattaa suojata huolellisesti matkalla kotiin tai lahjaksi. Alle 10-asteen lämpötilassa suojaukseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota. Sisälle tuotaessa suojan voi antaa olla kasvin päällä vielä hetken aikaa, jolloin se ehtii tottumaan lämpötilan vaihtumiseen. Kotona syystähti kannattaa sijoittaa valoisaan ja vedolta suojaisaan paikkaan, ei kuitenkaan suoraan pohottavan lämpöpatterin viereen.

4. Yhdistele syksyiseen kotiin

Syystähden pienempikukkainen sukulainen prinsettia tulee myyntiin myös syksyllä ja se sopii erinomaisesti yhteen syystähtien kanssa. Loppuvuoden muita kotimaisia sesonkikasveja ovat esimerkiksi tulilatva ja atsalea. Myös kotimaisia viherkasveja on saatavilla – niiden kanssa syystähti muodostaa näyttävän parin.

5.Tarjontaa rajattu määrä – nappaa oma mukaan heti kun näet!

Syystähtien viljelymäärä on perinteistä punaista joulutähteä paljon rajatumpi, joten oma syksyinen tähti kannattaa napata kaupasta heti sesongin alussa, jotta ehtii varmasti saamaan omansa! Syystähtiä löytää hyvin varustelluista marketeista sekä kukkakaupoista.

Julkkikset paljastavat Arto Nybergin juontamassa ohjelmassa oudoimmat salaisuutensa liittyen kasviksiin: ”Rakastan rosollia!

Suomalaisten rakastama TV-kasvo Arto Nyberg nähdään vihdoin syksyllä uudessa ohjelmaformaatissa. Somessa julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -keskusteluohjelmassa Nyberg etsii tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisua sille, miten suomalaiset saataisiin syömään riittävästi kasviksia. Ohjelmassa käsitellään myös julkimoiden omaa vihannessuhdetta.

Vieraina ovat radiojuontajat Harri Moisio ja Niko Saarinen, näyttelijä-ohjaaja Niina Lahtinen sekä MasterChef-voittaja Samuli Sepponen.

Suomalaisten odotus on ohi, sillä kansan rakastama TV-juontaja Arto Nybergnähdään tänä syksynä uudessa keskusteluohjelmassa. Somessa ja netissä julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -ohjelmassa suosikkijuontaja etsii yhdessä tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisuja sille, miten suomalaiset saataisiin syömään enemmän kasviksia. Julkisuudesta tutut henkilöt pääsevät ohjelmassa pohtimaan myös omaa suhdettaan vihanneksiin.

Vajaa vuosi sitten päivitetyt ravitsemussuositukset nostivat kasvisten, hedelmien ja marjojen päiväsuosituksen 500–800 grammaan. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä suomalaiset syövät useiden tutkimusten mukaan liian vähän kasviksia suosituksiin nähden. THL:n mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti jää miehillä keskimäärin 320 grammaan ja naisilla 380 grammaan päivässä. Syyksi on mainittu eri tutkimuksissa muun muassa inspiraation puute.

Soijakurkkuja ja sokerimarinoituja porkkanoita

Nybergin jututtama näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Niina Lahtinen keksii heti keinon, jolla inspiroida suomalaisia syömään enemmän kasviksia.

– Hyvällä maustamisella! Olen viime aikoina tehnyt esimerkiksi aasialaistyylisiä kurkkuja, joihin tulee soijaa ja seesaminsiemeniä. Kokeilin taannoin myös tajin-hedelmiä, joista tuli todella hyviä. Lapsille ratkaisu olisi varmaan sokeri. Ehkä pitäisi kokeilla sokerimarinoituja porkkanoita, Lahtinen naurahtaa.

Radio- ja podcastjuontaja Niko Saarinen tunnetaan somessa muun muassa lähes kulttimaineeseen nousseista kokkausvideoistaan. Hän haluaa inspiroida etenkin nuoria kokkaamaan itse ja käyttämään kasviksia.

– Nykyään tilataan todella paljon ruokaa valmiina kotiin eikä kokkaaminen ole enää niin suuressa roolissa etenkään nuorten elämässä. Jos joku näkee somessa minut keittiössä, hänelle saattaa tulla oivallus, että jos tuo Saarinenkin kokkaa, kai minäkin voisin tehdä kotiruokaa, hän sanoo.

MasterChef-voittaja Samuli Sepponen antaa ohjelmassa parhaat vinkkinsä kasvisten käsittelyyn ja maustamiseen. Hän paljastaa myös salaisen vinegrettireseptinsä, joka saa kasvisten mahtavat maut esiin.

– Pieni purutuntuma, happo ja suola. Sellaisia kasvisten kuuluu olla. Kasviksia ei missään nimessä kannata päästää ylikypsiksi, hän muistuttaa.

Nybergin juontama ohjelma on osa Puhtaasti kotimaisen Kasvista ei jätetä -kampanjaa, joka kannustaa lisäämään kasviksia lautaselle matalalla kynnyksellä.

“Moni olisi kasvissuhdeterapian tarpeessa”

Terve Suomi -tutkimuksen (2024) mukaan miehistä vain alle joka neljäs syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja useita kertoja päivässä. Radiojuontaja, kirjailija Harri Moisio harmittelee miesten suhtautumista kasviksiin.

– Meille miehille on taottu päähän ajatus, että oikeat miehet välttelevät vihanneksia. Mies ja rasvainen liha tuntuvat sen sijaan monen mielestä kuuluvan yhteen. Suosittelisin kaikille suomalaisille jonkinlaista kasvissuhdeterapiaa, eli vegeterapiaa, Moisio virnuilee.

Moisio itse tuskin vegeterapiaa tarvitsee, sillä hän syö laajasti erilaisia vihanneksia.

– Vaikka lapsena inhosin esimerkiksi retiisiä, nykyään syön ihan kaikenlaisia kasviksia. Jopa oudoimmat vihannekset maistuvat, hän sanoo.

Myös Saarinen on huomannut, että iän myötä makutottumukset kehittyvät.

– Lapsena vihreät asiat lähinnä kauhistuttivat. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi koen kasvisten syömisen. Huomaan myös, että kun keho muuttuu, kasvispainotteinen ruoka antaa paljon enemmän energiaa kuin se, että söisin vaikkapa tuhdin hampurilaisen.

Aamuvuoro käyntiin vihannessmoothiella

Ohjelmassa pohditaan myös, missä muodossa suositellun määrän kasviksia saisi parhaiten nautittua ja mitä kasvisruokaa voisi syödä vaikka joka päivä.

– Jos ne 800 grammaa olisivat esimerkiksi nestemäisessä muodossa smoothiena, kyllä aamujuontajallakin lähtisi päivä hyvin käyntiin, Saarinen sanoo.

– En tiedä, lasketaanko kahvi vihannekseksi, Sepponen lohkaisee.

Moisio kehtaa vain juuri ja juuri myöntää kasvisruoan, jota hän odottaa joka kerta yhtä paljon.

– Vähän erikoista, mutta rakastan rosollia! Odotan joulua oikeastaan pelkästään rosollin takia, hän sanoo.

Jaksot voi nähdä syksyn aikana Puhtaasti kotimainen -somekanavissa, YouTubessasekä nettisivuilla.

Nyt vietetään salaattiviikkoa – katso MasterChef-voittajan ohje maistuvaan salaattiin!

Salaattien valtakunnallista teemaviikkoa vietetään nyt syyskuun ensimmäisellä viikolla 1.–7.9. Suomalaiset ovat lisänneet salaattien syöntiä viime aikoina hurjasti: kotimaisia ruukkusalaatteja viljeltiin Suomessa lähes 72 miljoonaa kappaletta vuonna 2024, mikä on jopa 12 miljoonaa kappaletta enemmän kuin vuonna 2023.

Salaatit ovat mainio osa arjen aterioita – ne tuovat pöytään keveyttä, raikkautta ja väriä. Salaatit keventävät ja monipuolistavat ruokavaliota sekä tuovat ateriaan herkullista makua ja miellyttävää rakennetta.

Erilaisten salaattien valikoima on monipuolinen, niitä on tarjolla kymmeniä erilaisia: ruukuissa, pusseissa ja valmiina sekoituksina.

Parhaan salaatin kruunaa hyvä vinegretti
MasterChef -voittaja Samuli Sepponen tietää, että hyvän ruoan takana on maustaminen. Kotimaiset kasvikset nousevat uudelle tasolle, kun niiden sekaan loaruttaa itsetehtyä vinegrettiä. Nappaa talteen Samulin opit ja valmistaudu ottamaan kehut vastaan ruokapöydässä!

– Italialaisen perinteen mukaan salaattia sekoitetaan 40 kertaa, jotta vinegretti tarttuu salaatinlehtiin tasaisesti, Samuli Sepponen vinkkaa.

Samulin helppo vinegretti salaatille
Vinegretti on maistuva lisuke salaattiin ja se sopii oikeastaan minkä tahansa muunkin kasviksen tai juureksen kaveriksi. Voit tehdä vinegrettiä kerralla isomman satsin – se säilyy jääkaapissa hyvänä useamman viikon, ja vaatii vain ainesten uudelleen sekoittamisen ennen käyttöä.

Vinegretin perusohje on helppo:

3 rkl hyvää öljyä
1 rkl etikkaa (esim. valkoviini/balsamietikkaa tai sherryviinietikkaa)
1,5 tl sokeria
0,5 – 1 tl suolaa

Sekoita, kunnes kastike emulgoituu eli ainekset sekoittuvat keskenään. Lisää vinegretti salaattikulhon pohjalle ja lado päälle salaatti. Sekoita.

Reseptiä on helppo muuttaa lisäämällä mausteeksi esimerkiksi tuoreita tai kuivattuja yrttejä, sitruunankuorta, inkivääriä, sinappia jne.

Salaatit ovat Vuoden HeVi 2028

Kotimaiset kasvikset ry on valinnut Vuoden HeVi 2028 –titteliä kantamaan itseoikeutetusti salaatit. Vuoden Hevi-julkistuksen tavoitteena on tutustuttaa kuluttajia ja kauppaa erilaisiin kasviksiin ja auttaa suomalaisia löytämään tutuillekin kasviksille uusia käyttötapoja samalla monipuolistaen ruokavaliotamme. Uusien suositusten mukaisesti tuoreita kasviksia tulisi käyttää jopa 800 grammaa päivässä henkeä kohden. Monipuolisen kasvisravinnon avulla se onnistuu parhaiten. Vuonna 2025 Vuoden HeVi on kurkku, vuonna 2026 mansikka ja vuonna 2027 sipulit.

Hylkiöstä herkullisimmaksi – Lepaa 2025 -kasvilautasnäyttelyn voittajat selvillä

Lepaa 2025 -näyttelyyn 14.–16. elokuuta oli koottu sadan kasvilautasen kattaus: kukkia, hedelmiä, marjoja, vihanneksia ja jopa pähkinöitä ja sieniä. Yleisö sai äänestää niistä mielestään herkullisinta.

Äänet jakautuivat valtaosalle lautasista, mikä kertoo, että makuja on monia. Ääniä annettiin yhteensä 615. Voittajakolmikon äänimäärissä ei ollut suuria eroja.

Suomen herkullisimmaksi kasvilautaseksi Lepaa-näyttelyn kävijät äänestivät herkän, käsinmaalatun kruunuvuokkolautasen. Lautanen löytyi osto- ja myyntiliikkeen pinosta hyvin pölyisenä ja likaisena parin euron hintaan. Pesu paljasti lautasen kauneuden ja ties koska hyljätystä lautasesta tuli puutarhaväen suosikki. Lautasen takaa löytyvät nimikirjaimet SJ ja vuosiluku 1984.

Kuuden äänen päähän voittajasta ylsi kirkkaan värinen tyrniaiheinen lautanen. Kuvittajan signeeraus vuodelta 1987 ei ole täysin selvä, mutta saattaa olla Marianna Tamminen. Lautasen on teettänyt todennäköisesti Porin Metsäopisto ehkäpä muisto- tai lahjalautaseksi. Tyrni on Satakunnan maakukka, ja kasvin tieteellinenkin nimi on päässyt lautaseen.

Kolmanneksi pidetyin oli syvänpunainen, mustanieluinen idänunikon kukan muotoinen lautanen. Se on nykytrendienkin mukainen, sillä samantyyppisiä on näkynyt tänä vuonna marketeissa. Portugalissa tehdyn lautasen merkki on San Raphael.

Lautasäänestys oli jatkumoa Suomen rumimman maljakon (2023) ja Suomen kauneimman maljakon näyttelyille ja äänestyksille (2024).

– Ensi vuoden äänestyksen ideointi on jo käynnissä, ja sekin tulee liittymään puutarha-alaan tavalla tai toisella, näyttelypäällikkö Elina Vuori paljastaa.

Lepaa 2026 -näyttely järjestetään 13.–15. elokuuta 2026 – jo 63. kerran.

Lepaa 2025 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa ja Instagramissa.

Lepaa 2025 -näyttely pääsi jälleen tavoitteisiinsa

Lepaan näyttely ei pettänyt tänäkään vuonna, vaikka lauantain välillä reippaatkin sadekuurot yrittivät lannistaa tunnelmaa. Puutarhaväki ei ole sokerista, ja tapahtuma jopa hiukan ylitti kävijätavoitteensa. Kolmen päivän kokonaiskävijämäärä oli 8 268. Näytteilleasettajia oli lopulta 168, ja vielä päivää ennen avautumista tuli mukaan uusi yritys, jolle löytyi yhä hyvä paikka.  

Torstain ja perjantain upea kesäsää siivitti Lepaan tuttua tunnelmaa: kiireettömyyttä, hyviä kohtaamisia ja uuden löytämistä. Lepaalla esiteltiin kattava konekavalkadi perus- ja erikoiskoneita, uusia suomalaisia innovaatioita avomaatuotantoon, tulevaisuuden tekniikkaa kasvihuoneisiin, ensi kesän kukkaloistoa sekä paljon muuta alalla tarvittavaa. 

– Näytteilleasettajat kehuvat, että Lepaalla on hyvä tunnelma ja täällä viihtyy hyvin kolme päivää. Asiakkaat ovat oikeanlaisia, näyttelypäällikkö Elina Vuori kuvaa. 

Seminaarit, luennot, kokoukset sekä opastetut kierrokset keräsivät ihmisiä kiinnostavien asioiden äärelle. Näissä käsiteltiin muun muassa palkokasveja, kuten härkäpapujen ja kikherneiden viljelyä, satoa varmistavia monimuotoisuuskaistoja, avomaaviljelyn kannattavuutta, viheralueiden dynaamisia istutuksia ja luontopohjaisia ratkaisuja. Kasvihuoneviljelyyn keskittynyt opastettu kierros kiinnosti suuresti viljelijöitä, samoin oppilaitoksen puistoalueeseen tutustunut kierros. 

Näyttelyn ensikertalainen, kansainvälinen maatalous- ja puutarhakaupan tukkuliike Kramp Oy palkittiin mainiosta kaupallisesta vireestä näyttelyn huippuosastona. Palkinnon myöntää näyttelyoppaan julkaissut Puutarha&kauppa-lehti. 

Kävijät pääsivät äänestämään Suomen herkullisinta kasvilautasta ja kauneinta kausikasvia. Kahden päivän laskennan perusteella kukat kiinnostivat kasviksia enemmän. Tulokset lasketaan ja julkistetaan näyttelyn jälkeisellä viikolla. 

Lepaa 2026 -näyttely järjestetään 13.–15. elokuuta 2026 – jo 63. kerran. Jo ennen näyttelyn päättymistä varattiin alustavasti paikkoja ensi vuoden näyttelyyn. Näytteilleasettajien kanssa käytiin myös hyviä keskusteluja tapahtuman kehittämiseksi. 

– Saamme aina hyviä kehitysehdotuksia. Yhdessä tehden syntyy Lepaa spirit, Elina Vuori iloitsee.  

Lisätietoja Lepaa 2025 -näyttelypäällikkö Elina Vuori, 045 7733 2657 ja 
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas 045 7733 2662 

Lepaa 2025 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien. 

 

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa ja Instagramissa.  

Herkulliset puutarhalautaset Lepaan näyttelyssä – nostalgiaa, retroilua ja kasvien lumoa 

Kautta aikain kukat ja kasvikset ovat kiehtoneet ja inspiroineet myös taiteilijoita. Niin ruusut ja liljat kuin omenat ja mansikatkin ovat päätyneet myös arkisempiin esineisiin, kuten astioihin. Lepaa 2025 -näyttelyyn on kerätty esille upea kokoelma puutarha-aiheisia lautasia, joista saa äänestää mielestään herkullisinta.

Yleisin kasvikoriste astioissa tuntuu olevan ruusu: romanttinen, hempeä ja värikäs. Paljon on myös muita kukkia – joissa on otettu aika paljon taiteilijan vapautta, sillä kukkien lajista ei pääse selvyyteen edes kasvintunnistukseen perehtynyt hortonomi. Kasviksista herkulliset omenat, päärynä ja luumut sekä mansikat ja muut marjat ovat suosittuja monissa sarjoissa. Tavallisimpia vihanneksiakin – herneitä, tomaatteja, kurpitsoita ja tomaatteja – esiintyy sentään jonkin verran.

– Kukat ja kasvikset ovat luonnostaan kauniita, joten niillä on helppo koristaa astioita. Koreat kuvat kertovat meidän ihmisten kauneudenkaipuusta ja halusta päästä lähelle luontoa. Silmä hakeutuu esimerkiksi kirpputoreilla nätteihin lautasiin, vaikka kuinka olisi pelkistetyn skandinaavisen sisustuksen ystävä, kertoo näyttelyn ideoija Elina Vuori Kauppapuutarhaliitosta.

Näyttelyn lautaset onkin kerätty pääosin kirpputoreilta ja kierrätysmyymälöistä. Mukana on myös lautasia Kauppapuutarhaliiton työntekijöiden omista kokoelmista. Yleisin materiaali on posliini, mutta mukana on myös lasia, metallia ja jopa bambua. Koossa, tyylissä ja mallissa on vaihtelua. Näyttelyssä on yritetty noudattaa tiukkaa linjaa: vain sellaisia puutarhakasveja, joista pystyy tunnistamaan lajin. Ostettaville lautasille oli myös viiden euron hintakatto. Esimerkiksi Arabian kasvikeräilylautaset voivat maksaa useita kymppejä tai jopa satasia.

– Kasvilautaset ovat kiehtovia. Meillä on toimistolla jo varauslista siitä, kuka saa minkäkin lautasen näyttelyn jälkeen. Monet lautaset ovat tuttuja mummolasta tai lapsuudenkodista eli ovat vuosikymmenten takaa. Joukkoon mahtuu myös uudempia asioita Suomesta ja muualta, Vuori kertoo.

Lautasnäyttelyn inspiroimana kävijät pääsevät myös itse taiteilemaan itselleen mieleisen kasviaiheisen lautasen. Kirpputoreilta on ostettu valkoisia kierrätyslautasia, ja perjantaina ja lauantaina nopeimmat pääset piirtämään posliinitusseilla omat ruusut ja tulppaanit ja vaikka Vuoden hevin, kurkun!

Katso tästä lautasissa esiintyvät kasvilajit suomalaisine ja tieteellisine nimineen.

Kauppapuutarhaliiton tärpit Lepaa-näyttelyssä 2025

Kauppapuutarhaliitto näkyy tuttuun tapaan Lepaalla monella tavalla! Katso parhaat tärpit Kauppapuutarhaliiton järjestämästä ohjelmasta.

Opastettu kierros kasvihuoneviljelyaiheisiin to klo 13

Tervetuloa opastetulle kierrokselle torstaina 14.8. klo 13 tutustuen kasvihuoneviljelyyn ja huipputeknologiaan. Vetäjänä toimii Kauppapuutarhaliiton kasvihuoneviljelyn asiantuntija Lassi Remes. Luvassa mielenkiintoinen katsaus kasvihuonealaan ja sen näkymiin. Kierroksella vieraillaan eri osastoilla keskustelemassa muun muassa uusimmasta teknologiasta ja kasvualustoista.

Katsauksia Puutarhatutkimuksiin pe klo 13

Perjantaina 15.7. Ohjelmalavalla B-hallissa kuulet ajankohtaisten puutarhatutkimusten kuulumiset. Tule vain paikalle!

13.00 Miniseminaarin avaus, Niina Kangas, KPL ry
13.05 Ötökkäimuri ja automatisoitu tarkkailuansa kehitteillä mansikan tuholaistorjuntaan, Anne Nissinen, Luke
13.20 Virtuaalikasvihuone-oppimisympäristön avulla lisää osaamista, Juha Karvonen ja Johanna Matinmikko, Koulutuskuntayhtymmä OSAO
13.35 VarttiValo – Kurkut ja tomaatit sähkön hintavaihteluiden ja reservimarkkinoiden rytmissä, Titta Kotilainen, Luke
13.50 Turvevapaat kasvualustat toimivat salaatilla, Johanna Kivioja, SeAMK
14.05 Mehiläispölytys vahvistaa huoltovarmuutta, Anna-Maria Borshagovski, MehiVarma-hanke, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry
14.20 Miniseminaarin yhteenveto

Vuoden 2028 HeVin julkistus to klo 12

Torstaina 14.8. B-hallin ohjelmalavalla klo 12 päivitetään Vuoden HeVi 2025–2028 kuulumiset:

  • Kurkku 2025, Johanna Reinikainen, Kauppapuutarhaliitto
  • Mansikka 2026, Heidi Wirtanen, HML ry
  • Sipulit 2027 ja Vuoden Hevi 2028 julkistus, Niina Kangas, Kauppapuutarhaliittto

Samassa hallissa palvelee myös kahvila.

Kauppapuutarhaliiton osasto B-hallissa

Tule tutustumaan myös Kauppapuutarhaliiton omaan osastoon B-hallissa, osasto B10.