Kasvihuonevihannesten paras sesonki on käynnissä

Kotimaisten tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien tarjonta runsastuu aina kesän korvalla, kun myös sesonkiviljelijöiden tuotteet tulevat kauppoihin. Helteet ovat siivittäneet vihannesten myyntiä. Aurinkoinen sää saa vihanneskasvustojen sadon kypsymään nopeammin, joten hevitiskit täyttyvät nyt tuoreista vihanneksista.

– Tuotanto kasvihuoneyrityksissä on nyt kovassa vauhdissa. Säät suosivat kasvua ja vihannesten myyntiä. Helle ja grillisesonki saa suomalaiset vierailemaan ahkerasti heviosastoilla. Kasvihuonevihannesten kysyntä on nyt korkealla, iloitsee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Kesäkaudella tarjontaa on enemmän myös erikoisemmista tuotteista. Nyt kannattaa kokeilla myös erikoisempia tomaatteja tai yrttejä, joita on nyt paljon saatavilla. Myös kotimaisten paprikoiden tarjonta on nyt runsaimmillaan.

– Erityisesti yrttien menekki on nyt hyvä. Niitä hankitaan paljon kevään ja kesän juhliin ja valmistujaissesonkiin. Kesän kestosuosikki tilli käy nyt hyvin kaupaksi ja myös erikoisemmat yrtit valikoituvat hyvin asiakkaiden ostoskoreihin. Myös Vuoden HeVi basilika kiinnostaa nyt erityisen paljon, Kangas kertoo.

Yrteistä löytyy erinomaisia makupareja kesän suosikkiruokiin. Basilika sopii tomaatin kylkeen, tilli on kotimaisen uuden perunan paras kaveri, mutta myös salvia maustaa kesän ensimmäiset perunat. Minttu taas sopii kurkun seuraksi tsatsikiin ja grillatut paprikat maustuvat parhaiten timjamilla.

Vaikka vihannesten kulutus on nyt parhaimmillaan, kylmempinä vuodenaikoina kulutus laahaa.

– Toivoisi, että vihannesten kulutus olisi yhtä runsasta ympäri vuoden. Uusien ravitsemussuositusten mukaan meidän tulisi syödä kasviksia nyt 500–800 grammaa, ja valitettavasti emme ole lähelläkään sitä, Kangas miettii.

Puutarha-alan Innovaatiopalkinto 2024 – kasvihuonetuotantoa kehittäviä ideoita etsitään

Kauppapuutarhaliitto ry etsii uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä, palveluita tai ideoita, joiden avulla voidaan merkittävällä tavalla kehittää suomalaista kasvihuonetuotantoa ja sen kannattavuutta. Jaettavien palkintojen arvo on yhteensä 10 000 euroa.

Innovaatiopalkintojen tarkoituksena on edistää yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten henkilöiden suomalaista kasvihuonetuotantoa palvelevaa innovointia. Ratkaisut voivat liittyä kasvihuoneyritysten tuotantoon, tuotekehitykseen, teknologiaan tai vaikkapa tuotteiden markkinoiden kehittämiseen. Niiden tulee edistää yritysten kannattavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä tai ympäristöystävällisyyttä.

Ehdotuksia arvioitaessa merkittävä painoarvo on ehdotuksen uutuudella ja realistisuudella. Perusedellytyksenä on, että ehdotus on todennäköisesti toteuttamiskelpoinen ja että sillä on teknisiä tai kaupallisia edellytyksiä. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Jo valmiita kaupallisia tuotteita ei kuitenkaan palkita. Osallistua voi myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.


Osallistumisohjeet

Täytä osallistumislomake osoitteessa: www.lyyti.in/innovaatiopalkinto24

Ehdotukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ehdotuksen kaikki oikeudet säilyvät ehdotuksen tekijällä. Asiamiehellä, järjestäjillä tai tuomaristolla ei ole minkäänlaisia oikeuksia esitettyjen ideoiden suhteen. Mikäli hakija aikoo suojata ehdotuksensa, on se tehtävä ennen tulosten julkistamista. Palkitut ideat esitellään yleisellä tasolla yhteistyössä ideoijan kanssa.

Osallistuneista voidaan sulkea pois ehdotukset, jotka eivät täytä näiden sääntöjen vaatimuksia.

Tuomaristo voi harkintansa mukaan käyttää ideoiden arvioinnissa asiantuntijoita, jotka eivät ole osallistuneet ehdotusten laadintaan.

Osallistua voivat suomalaiset yritykset, yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä yksityiset henkilöt. Tuomaristoon kuuluvat, ohjelman laatimiseen osallistuneet henkilöt tai Kauppapuutarhaliiton henkilökunta eivät voi osallistua.

Tuomaristona toimii Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunta valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa.

Palkintosumma on 10.000 euroa. Tuomaristo voi päätyä jakamaan palkintosumman, tai myös olla jakamatta palkintoja. Palkinnot lahjoittaa Puutarhasäätiö sr. Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa.Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaetaan Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä Tampereella 31.10.2024.

Osallistumisaika on 19.5. – 31.8.2024.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja
Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi

Puutarhamyymälöiden kovin sesonki on alkamassa

Paikallisten kesäkukkapuutarhojen kovin sesonki on käsillä. Kasvihuoneviljelijöiden yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto juhlii kesäkukkakautta Käy kasvihuoneeseen -teemapäivällä perjantaina 17. toukokuuta, jolloin kannustetaan kaikkia vierailemaan omilla lähipuutarhoilla. Lämpimien säiden vuoksi loppuviikko tulee olemaan puutarhamyymälöissä erittäin vilkas.

– Paikalliset puutarhat ympäri Suomen ovat nyt täynnä lähellä kasvatettuja kesäkukkia parhaimmillaan. Haluamme juhlia tätä sesonkia teemapäivällä perjantaina, jolloin on hyvä hetki vierailla paikallisessa puutarhamyymälässä, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Kesäkukkia viljellään Suomessa yli 30 miljoonaa kukkaa vuosittain. Niitä viljelee Suomessa 350 yritystä eri puolilla Suomea. Miltei jokaisesta kunnasta löytyy oman kylän paikallinen puutarha, missä kukat on kasvatettu.

– Kesäkukkasesonki on kova puristus yrittäjille. Kun kesä alkaa kolkuttaa, ihmiset villiintyvät nopeasti puutarhaharrastukseen ja myymälät ovat täynnä väkeä toukokuulta kesäkuulle aamusta iltaan. Sesonki päättyy yhtä nopeasti kuin alkaakin, monella puutarhalla juhannuksena, Kangas kertoo.

Suomalaisten suosikkikukkia ovat perinteiset orvokit, pelargonit, petuniat ja begoniat. Suosittu väri on erityisesti vaaleanpunainen. Trendit ovat myös hyvin alueellisia: jossain taajamassa valkoinen voi olla suosittu, kun viereisessä pitäjässä taas hittinä voivat olla keltaiset kukkat.

– Ruotsissa ovat tällä hetkellä suosittuja hieman hailakammat väriset roosat ja beiget värit. Niiden tuloa odotellaan seuraavaksi Suomeen, Kangas sanoo.

Katso lähimmät puutarhamyymälät suoramyyntikartalta

Nyt vietetään valtakunnallista tomaattiviikkoa

Valtakunnallista tomaattiviikkoa vietetään 13.–19.5. Suomessa tomaatteja viljelee noin 200 kasvihuoneyritystä. Kotimaiset tomaatit ovatkin oikeaa lähiruokaa, ja yksi tuoreimmista ruuista, mitä kauppareissulta löytää. Suomessa kasvatetaan erilaisia tomaattityyppejä ympäri vuoden. Satokausi on parhaimmillaan juuri nyt, ja tänä kesänä saadaan jälleen nauttia upean runsaasta tomaattisadosta.

Tunnetko tomaattityypit?

Suomalaisten suosituimmat tomaattityypit ovat peruspyöreän klassikkotomaatin lisäksi raikkaat kirsikkatomaatit. Lisäksi myynnissä on muun muassa pihvi-, san marzano-, luumu-, cocktail-, helmi- ja terttutomaatteja. Saatavilla on myös erilaisia perinnetomaatteja kuten häränsydäntomaatteja.

Klassikkotomaatti sopii monenlaiseen ruokaan: salaatteihin, leivän päälle, lämpimiin ruokiin ja kastikkeisiin. Pikkutomaatit, kuten kirsikka- ja helmitomaatit ovat erinomaisia sellaisenaan, koristeluissa ja salaateissa. Testaa myös keltaisina! San Marzano-tomaateista saa erinomaista pizzakastiketta ja se sopii lämpimiin ruokiin tai vaikka hampurilaisiin. Pihvitomaattia voi käyttää esimerkiksi täytettynä ja grillauksessa. Maukkaat terttutomaatit sopivat syötäväksi tuoreena tai vaikka paahdettuna.

Kiistattomat terveyshyödyt

Tomaatti on jo käyttömääränsä puolesta yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä kasviksista, sillä suomalainen syö tomaatteja vuodessa noin 10 kiloa, joten se on yksi suomalaisten eniten syömistä vihanneksista.

Tomaatti on erinomainen lykopeenin lähde. Lykopeeni on antioksidantti, joka antaa tomaatille sen voimakkaan punaisen värin. Tomaatti sisältää myös reippaasti kaliumia. A-vitamiinia tomaatissa on runsaasti ja C- ja E-vitamiinia kohtalaisesti, samoin kuin B-ryhmän vitamiineja.

Suomalaiset syövät vieläkin liian vähän kasviksia ja vain harva yltää päivittäiseen 500–800 gramman tavoitteeseen. Tomaateilla päivän kasvisannos täyttyy hyvin, esimerkiksi yksi kirsikkatomaattirasia kattaa jo noin puolet päivän kasvissuosituksesta. Tomaattikiloja on helppo lisätä myös lisäämällä tuoreita tomaatteja patoihin tai kastikkeisiin. Tomaattirasia toimii myös helppona mukaan otettavana eväänä.

Grilliin ja kastikkeisiin

Monikäyttöinen ja helppo tuoreista tomaateista keitetty tomaattikastike sujahtaa kastikepohjaksi pastaan, makua tuomaan pitsoihin tai vaikka keitoksi. Kastike on myös kiireisen perheen pelastus: se ei menetä aromejaan pakastaessakaan.

Nopeasti valmistuvat ja maistuvat pikkelöidyt kirsikkatomaatit saavat makua hapoista ja yrteistä ja ovat oiva lisuke esimerkiksi grilliruualle. Grillissä voi kokeilla myös mehukkaita tomaattiburgereita, joiden väliin voi kokeilla suuria ja meheviä pihvitomaatteja.

Viisi kukkavinkkiä äitienpäivään

Juuri nyt puutarhamyymälät ympäri maan ovat täynnä värikkäitä kesäkukkia, jotka ovat mitä ihanin äitienpäivälahja. Tarjolla on useita eri lajivaihtoehtoja, joista löytyy varmasti lemppari monenlaiseen makuun äidille, mummolle, tädille tai vaikka anopille.

  1. Orvokki tuo kevään

Orvokki on yksi suomalaisten suosikeista – kasvia viljellään vuosittain 9–10 miljoonaa kappaletta. Kukkien väriskaala on laaja ja niiden koko vaihtelee suloisista pikkukukista näyttäviin, lapsen kämmenen kokoisiin. Orvokki on kiitollinen kukkija, josta riittää hyvällä hoidolla iloa jopa koko kesäksi.

  1. Perinteikäs pelargoni

Perinteinen kotipelargoni pyöreine kukintoineen on viehättävä klassikko. Menevillekin äideille pelargoni on hyvä valinta, sillä se on sitkeä ja helppohoitoinen kasvi. Pelargoni viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla, se sopii hyvin niin pihalle ja puutarhaan kuin parvekkeelle ja verannallekin.

  1. Trendikäs daalia viherpeukalolle

Upean näyttävin kukin loistava daalia sopii mainiosti vähän kokeneemmalle kotipuutarhurille. Lämpöä, valoa, vettä ja ravinteita kaipaava kasvi palkitsee upeilla kukillaan, joista riittää iloa kesällä myös oman pihan leikkokukkakimpuissa.

  1. Huoleton amppeli

Valmis amppeli on helppo valinta, se sopii pienellekin parvekkeelle ja ilahduttaa myös portinpieltä tai mökkipihaa. Seka-amppeli on näyttävä tai päivänsankarille voi valita vaikkapa huoletonta lumihiutaletta mökkipihaan, klassista lobeliaaparvekkeelle, kaunista dianaa portin pieleen tai viehättävää verenpisaraa varjoisalle verannalle. Puutarhat myyvät näyttäviä valmisamppeleita, joista saa kauniin muistamisen helposti. Näppärä askartelee oman amppelin ruukusta ja juuttinarusta!

  1. Yhteistä aikaa puutarhalla

Äitiä voi muistaa myös viemällä hänet läheiselle suoramyyntipuutarhalle. Monet kukkia myyvät puutarhat avaavat ovensa juurikin toukokuun alussa. Vierailu kukkia tulvillaan olevalla puutarhalla on upea, yhteinen elämys! Samalla voi inspiroitua vaikka suvun yhteisen mökkipihan kukittamisesta. Kauppapuutarhaliiton kätevän kartan avulla voi helposti suunnistaa lähimmälle suoramyyntipuutarhalle!

Monipuolisia pelargoneja sisälle ja ulos

Klassiset kotimaiset pelargonit sopivat niin ulos puutarhaan, parvekkeelle ja terassille kuin kasvihuoneisiin ja verannan ikkunalaudallekin. Suomen pitkää kevättä voi kukittaa jo hyvissä ajoin lämpöä rakastavilla pelargoneilla, vaikka ulkoilma ei olisikaan vielä kesän hellelukemissa.

Pelargonin runsaasta kukinnasta pääsee nauttimaan jo kesän kynnyksellä. Lasitetun parvekkeen lämpö on omiaan tälle valossa ja kuumuudessa viihtyvälle kesäkukalle. Kesän edetessä kasvit voi nostaa ulos. Mikäli pelargonit ovat lasitetulla parvekkeella tai terassilla koko kesän, kannattaa tilan ilmanvaihdosta huolehtia helteisimpään aikaan. Erityisesti kastelusta kannattaa huolehtia paahteisina päivinä.

Erilaisia pelargoneja joka tilaan

Pelargonien kukinnot ihastuttavat loistavalla värivalikoimallaan ja monipuolisilla muodoillaan. Pelargonit voi istuttaa juuri omaan sisustukseen sopiviin erilaisiin ja kokoisiin ruukkuihin. Kukkasten väripaletti vaihtelee hempeän vaaleanpunaisesta ja raikkaan valkoisesta syvän lilaan ja pinkkiin sekä trendikkään lohenpunaisesta persikkaisiin sävyihin. Kukista löytää tarkemmalla katselulla jopa hauskoja raitoja ja pilkkuja. Toiset kukat muistuttavat muodoltaan perhosia ja toiset tähtiä.

Tuoksupelargonit sulostuttavat kauniilla kukillaan ja pitsimäisen koristeellisilla lehdillään. Kun kasviin koskee, vapautuu siitä sitruksista aromia. Tuoksuvia eteerisiä öljyjä sisältävää pelargonia voi kokeilla myös hyttysten karkotukseen! Osa tuoksuvista pelargoneista soveltuu myös mausteeksi ruuanlaittoon – selvitä tämä aina kasvin ostopaikasta.

Pelargonit sopivat somasti myös maljakkoon leikkokukkina. Kietaise niistä kimppu vaikkapa luonnonkukkien kanssa. Kokeile myös sitoa eri pelargonilajikkeista hauskoja kimppuja yhdistämällä pystykasvuisia kukkia roikkuvien lajikkeiden kanssa tai klassisia jalopelargoneja suloisten enkelipelargonien seuraan. Leikkojen napsaisu kasvista ei haittaa sitä – päinvastoin pieni harvennus voi kannustaa sitä kukkimaan entistä voimakkaammin.

Viisi kasvualustaa vertailussa: Koealustat menestyivät kurkulla

KaTuKa-hankkeen viljelmäkoe kurkulla suoritettiin Puutarha Timo Juntti Oy:n kasvihuoneessa vuosi sitten, alkuvuodesta 2023. Parhaan sadon tuottivat kokeelliset alustat.

Kokeessa oli mukana viisi kasvualustaa. Verranteena oli Novarbon Mosswool. Lisäksi mukana olivat Kekkilän Natural Grow ­Board sekä Kekkilän Natural Grow Board + puukuitu (15 %). Novarbolta oli 33/33/33-alusta, jossa oli tasasuhteessa turvetta, puukuitua ja sammalta, sekä 50/50 alusta, jossa tasasuhteessa puukuitua ja sammalta.

Viimeksi mainittu oli kokeen ainoa turpeeton alusta. Ainoastaan verrannealusta on tällä hetkellä kaupallisessa tuotannossa.

Sama kastelu ja lannoitus

Koealustat oli sijoitettu neljään vierekkäiseen riviin eli neljään lohkoon. Jokaista kasvualustaa oli kussakin lohkossa kuusi säkkiä, joka siis oli yksi koeruutu. Kasvualustaruudut oli sijoitettu lohkoille satunnaiseen järjestykseen.

Jokaiseen 50 senttimetrin mittaiseen säkkiin istutettiin neljä tainta. Yksi ruutu käsitti siis 24 tainta, ja kun ruutuja oli yhteensä 20, käsitti koe peräti 480 tainta. Istutus tehtiin tammikuun alussa väli-istutuksena, eli joka toisessa säkissä oli vanhat taimet, kun koetaimet istutettiin.

Kaikki kasvualustat olivat samassa kasteluryhmässä, joten ne saivat saman kastelun ja lannoituksen. Kastelua ohjattiin verrannealustan perusteella. Kastelusta sekä kaikista viljelytoimenpiteistä vastasi Puutarha Timo Juntti Oy.

Ykkösluokan sato vertailussa

Kokeessa mitattiin 1 luokan sato grammoina jokaisella poimintakerralla. Koska koe oli niin suuri, ja koska kurkut pyritään muutenkin poimimaan tietyn kokoisina, katsottiin kurkkujen lukumäärän laskemisen olevan turhan suuri työ, varsinkin kun mittaus tehtiin jokaisella poimintakerralla.

Muut kuin ensimmäisen luokan kurkut pyritään poimimaan pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, joten niiden punnitsemista ja laskemista ei myöskään pidetty erityisen mielekkäänä.

Satoa kerättiin viikosta neljä lähtien viidentoista viikon ajan, kolmesta neljään kertaan viikossa. Näin ollen kokeesta saatu data oli erittäin kattava. Sadonkorjuun ja punnitsemisen suoritti Puutarha Timo Juntti Oy:n puutarhuri.

Kasvualustojen välillä ei eroa

Koska kastelua ohjattiin verrannealustan perusteella, olisi voinut odottaa sadon olevan siinä paras. Kun verrannealustan satomäärää merkittiin suhdeluvulla 100, saivat sekä Novarbon 33/33/33 että Novarbon 50/50 molemmat suhdeluvukseen 106. Kekkilän Natural Grow Board sai suhdeluvuksi 98 ja Natural Grow Board + puukuitu 99. Kuitenkaan satotasojen erot kasvualustojen välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Varianssianalyysin perusteella kasvualustalla ei ollut merkitsevää vaikutusta kurkun satoon. Satotulokset olivat normaalijakautuneet, mutta lohkotekijä ei selittänyt yhtään satunnaisvaihtelua. Lohkon korkein sato saatiin aina rivin keskeltä ja pienin sato rivin alkupäästä tai alkupään ja keskiosan välistä. Jos lohkotus olisi järjestetty rivien poikkisuuntaan tai lohkoja olisi ollut enemmän, analyysin teho olisi voinut olla parempi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksti ja kuva: Mari Kosonen

Teksti on julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 2/2024

Orvokit valtaavat Suomen keskiviikkona

Odotetun orvokkisesongin alkua juhlistetaan tänä vuonna uudenlaisella tapahtumalla, kun Orvokkipäivä valtaa Suomen kaupungit, kylät ja taajamat 24. huhtikuuta. Tempauksessa paikalliset puutarhat ja kukkakaupat kukittavat julkisia pihoja, kivijalkayritysten edustoja, koulunpihoja sekä muita ulkotiloja kevään ensimmäisillä orvokeilla ohikulkijoiden ja asukkaiden iloksi. Tempauksen järjestää kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto ry.

– Tarkoituksena on yllättää ihmisiä piristävällä orvokkiyllätyksellä keskellä kaupunkia. Tempauksella halutaan lisäksi tuoda vapuksi iloa ja väriä erilaisiin pihoihin, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokkeja lahjoitetaan yhteensä 85:een kohteeseen ympäri Suomen ja lahjoitettavia orvokkeja on yli 4000 kappaletta! Orvokit tulevat lähipuutarhoilta. Puutarhoja ja kukkakauppoja on mukana tempauksessa yhteensä 32 eri puolilta Suomea.

– Orvokkeja istutetaan paljon päiväkotien ja koulujen pihoille, mutta mukana on myös kivijalkayritysten ja ravintoloiden pihoja. Meillä on nyt harmillinen takatalvi meneillään, mutta orvokki on kuin luotu Suomen arvaamattomaan kevääseen. Se kestää jopa viittä pakkasastetta ja räntäsadetta, Rantala kertoo.

Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden. Orvokki on ylivoimaisesti Suomen suosituin kesäkukka: niitä viljellään noin 7 miljoonaa kappaletta.

Katso kaikki istutuskohteet täältä

Bongasitko orvokki-istutuksen? Jaa kuva istutuksesta somessa tunnisteilla @kauniistikotimainen #orvokkipäivä ja voit voittaa kukkalahjakortin! Arvomme 15.5.2024 mennessä osallistuneiden kesken yhteensä 4 kpl 50 euron arvoisia lahjakortteja, jotka käyvät kaikissa Suomen Interflora -kukkakaupoissa. Kuvan voi jakaa mistä tahansa orvokki-istutuksesta, myös esimerkiksi omalla pihalla kasvavista orvokeista.

Tämä kesäkukka kestää kylmänkin kevätsään

Lämpimien säiden viivästyminen harmittaa kotipuutarhuria, mutta ei hätää, suomalaisten suosikkikukka kestää kylmänkin kevätsään. Huhtikuun sesonkikukka orvokki kestää jopa –5 astetta pakkasta. Kylmemmillä keleillä orvokit kannattaa nostaa vaikka autotallin tai varaston suojiin. Myös lasitettu parveke on orvokille kylmällä säällä oivallinen paikka.

– Orvokki on kuin suunniteltu Suomen arvaamattomaan kevääseen. Räntäsade tai pieni pakkanen saa orvokit hetkeksi nuukahtamaan, mutta lämpötilan noustessa ne nousevat taas loistoonsa jatkamaan kukintaansa. Orvokit kestävät jopa viittä pakkasastetta, kunhan ne ovat hieman jo tottuneita kylmään, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokki aloittaa kotimaisten kesäkukkien kauden. Orvokkeja viljellään kesäkukista eniten, noin 7 miljoonaa kukkaa. Toiseksi suosituin kesäkukka on pelargoni, jota viljellään noin 4 miljoonaa kukkaa vuosittain.

Orvokkeja on saatavilla paljon eri värejä, jopa monivärisiä ja miltei mustia. Myös kokoja on paljon: on lajikkeita, joissa on jopa kahdeksan senttimetrin kokoiset kukat. Laajan lajikevalikoiman ansiosta orvokkeja löytyy jokaiseen makuun.

– Viime vuosina trendikkäitä orvokkeja ovat olleet esimerkiksi samettisen violetit sekä isokukkaiset, persikkaisen väriset lajikkeet. Myös ripsureunaiset orvokit ovat olleet kiinnostava uutuus, Rantala sanoo.

Orvokin voi istuttaa sellaisenaan, yhdessä sipulikukkien tai muiden kesäkukkien kanssa. Orvokki viihtyy parvekelaatikossa ja maahan istutettuna. Parhaimmillaan orvokit ovat laajoissa ryhmäistutuksissa. Pienellä parvekkeella tai terassilla orvokki on myös kaunis pienissä ruukuissa.

Orvokin istutusohjeet:

  1. Kastele istutettavat orvokit ja multa huolella, jotta ne on helpompi istuttaa. Orvokki kannattaa istuttaa tuoreeseen, ravinteikkaaseen ja vettäläpäisevään kukkamultaan.
  2. Umpinaisten ruukkujen ja istutuslaatikoiden pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi lekasoraa, hiekkaa tai muuta vastaavaa, jotta juuristossa kiertää ilma. Valitse orvokeille ruukku, jossa on reikä pohjassa, jos sijoitat ne taivasalle. Näin sadevesi ja ylimääräinen kasteluvesi pääsevät valumaan pois.
  3. Laita kukkamultaa ruukkuihin ja istutuslaatikoihin sen verran, että orvokkipaakkujen reuna on vajaan sentin alempana ruukun yläreunasta. Asettele orvokit ruukkuun ja täytä välit mullalla. Vaihtoehtoisesti voit täyttää ruukun kokonaan mullalla ja kaivaa orvokkipaakuille kolot multaan. Maahan istuttaessa laita multaa ensin ja kaiva orvokeille kolot, johon istutat ne.
  4. Kastele istutus lopuksi kevyesti.

Orvokkien hoito:

Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois siementen muodostumisen ehkäisemiseksi. Sateisena kesänä orvokin varret venähtävät hyvinkin pitkiksi. Orvokki kestää kylmää ja kukkii ahkerasti. Kasvin voi istuttaa ulos jo huhti-toukokuussa.

Orvokki menestyy sekä aurinkoisella että varjoisella kasvupaikalla tasaisesti kasteltuna ja lannoitettuna. Vältä jatkuvaa märkyyttä. Se tuhoaa helposti kasvin juuristoa. Kasvi kestää myös kuivuutta, mutta ei palaudu rankan kuivan jakson jälkeen aivan entiseen loistoonsa.

Turvetta voidaan korvata hyvin tuloksin

Luke Piikkiön toimipisteessä testattiin joulutähden ja pelargonin viljelyyn tarkoitettuja sekoitekasvualustoja yhteistyössä Huiskula Oy:n kanssa. Ruukkukasveilla turpeen, sammalen ja puukuidun yhdistelmä osoittautui hyväksi kasvualustaksi.

Kaupallisissa kasvualustaseoksissa turpeen osuudeksi jäi vielä vähintään puolet, ilmeni ruukkukukkien kasvualustavertailussa Luke Piikkiössä. Testit tehtiin elokuun 2022 ja toukokuun 2023 välisenä aikana Kasvuturpeelle kavereita -hankkeessa.

Järviruoko- ja sammal-mädätejäännösalustan vedenpidätyskyky ei ollut yhtä suuri kuin turvepohjaisilla kasvualustoilla. Kasvit pitää siis kastella eri tavalla kuin turvepohjaisilla alustoilla, jotta päästään hyvään kasvutulokseen ja laatuun. Turpeettomilla alustoilla kemiallisen kasvunsääteen käyttö ei ole todennäköisesti tarpeen.

Pistokkaiden juurrutus Huiskulassa

Kasvualustavalmistajat toimittivat joulutähden ja pelargonin viljelyyn soveltuvat kasvualustat Huiskulaan. Juurelliset pistokkaat istutettiin käsin täytettyihin ruukkuihin.

Juurtuvia kasveja kasteltiin altakastelupöydällä päältä päin sumuttamalla, kunnes juurten katsottiin kehittyneen niin hyvin, että voitiin siirtyä altakasteluun. Kasvien juurruttua osa siirrettiin jatkokasvatukseen Luke Piikkiöön ja osa kasveista jäi kasvatettavaksi Huiskulaan.

Huiskulan kasvualustakokeiden tuloksia on jo julkaistu aiemmin tässä lehdessä.

Joulutähtikokeessa järviruokoalusta oli peruslannoittamaton. Kokeesta saatujen kokemusten perusteella turpeettomiin pelargonialustoihin lisättiin peruslannoitus. Joitakin kasvualustoja oli vaikea saada kastumaan kunnolla, joten ensimmäiseen pelargonin kasteluun sekoitettiin myös veden pintajännitystä alentavaa Greenfain WP3  -valmistetta.

Loppukasvatus Luke Piikkiössä

Luke Piikkiössä kasvit jaettiin altakastelupöydille. Kullekin pöydälle valittiin yksi verrannealusta, jonka mukaan pöydän kaikkien kasvien kastelulannoitusta ja kastelua ohjattiin. Yhteen pöytään sijoitettiin kaikkia alustoja ja siitä muodostui yksi satunnaistettu koe.

Turvetta sisältävillä kasvualustoilla kastelulannoitus koostui täysravinnelannoitteesta, Kekkilä Turve-Superex, ja kalsiumnitraatista. Turpeettomilla kasvualustoilla kastelulannoitukseen käytettiin edellisten lisäksi vielä magnesiumsulfaattia. Kastelujärjestelmä oli avoin, eikä käytettyä kasteluliuosta hyödynnetty uudelleen.

Joulutähdellä nopea kasvu

Joulutähtien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Joulutähden lajitteluohjesuositus. Viljelypöydän ja sen verrannekasvualustan numerointi vastaavat toisiaan.

Kasvualustojen vedenpidätyskyvyssä ja kapillaarisuudessa oli selviä eroja, jotka vaikuttivat kasvien kastelutapaan ja -tiheyteen. Pöytää 2 kasteltiin selvästi useammin kuin muita pöytiä. Kasteluliuosta jouduttiin myös seisottamaan tällä pöydällä useammin ja pidempään kuin muilla pöydillä.

Järviruokoalustalla kasvin tuore- ja kuivapainot jäivät kevyimmiksi ja kasvit pienimmiksi kaikilla pöydillä.

Koska Piikkiössä ei käytetty kasvunsäädettä, turvepohjaisten alustojen kasvit kasvoivat melko reheviksi.

Suurin osa kasvualustojen 1 ja 3 kasveista luokiteltiin Extra-luokkaan kuuluviksi. Pöydissä 1 ja 3 suurin osa järviruokoalustan kasveista olivat kauppakelvottomia, koska ne jäivät lehdistöltään harvoiksi ja niiden ylälehdet eivät ehtineet värittyä kokonaan.

Pöydällä 2, jossa lannoitus oli väkevämpi, suurin osa järviruokoalustan kasveista luokiteltiin 1-luokkaan. Kasvit myös värittyivät paremmin, joten yhtään kauppakelvotonta ei tässä pöydässä ollut.

Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla pääsääntöisesti hyvät, mutta juurten määrä oli paakun sivuilta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla. Parhaiten juuristo oli jakautunut ruukun pohjaan ja sivuille kasvualustalla 1.

Pelargonikokeessa kasteluun tarkkuutta

Turpeettomissa järviruoko- ja sammal-mädätejäännöskasvualustoissa pelargonit jäivät selvästi tuore- ja kuivapainomassaltaan pienemmiksi kuin turvepohjaisissa alustoissa. Jonkin verran pöytäkohtaista vaihtelua oli johtuen erilaisista lannoiteväkevyyksistä ja kastelurytmistä.

Viljelypöytiä 4 ja 6 jouduttiin kastelemaan useammin kuin muita pöytiä. Lehtianalyy­sien perusteella turpeettomilla alustoilla ei kuitenkaan ollut ravinteiden saannissa ongelmia.

Juurten kunto ja väri olivat kaikilla kasvualustoilla hyvät. Juurten määrä oli paakun pohjasta tarkasteltuna selvästi vähäisempi järviruokoalustalla sekä turve- ja hiekkaseosalustalla, ja se oli myös epätasaisemmin jakautunut.

Paakun paino oli myös selvästi kevyempi järviruokoalustassa, mikä voi hankaloittaa ruukun pystyssä pysymistä kasvin kasvaessa. Kasvualustan tilavuuden muutos oli selkeintä järviruokoalustalla, jolla kasvualustan korkeus laski keskimäärin 12 prosenttia kaikilta pöydiltä yhteensä tarkasteltuna.

Pelargonit kehittyivät hyvin

Pelargonien kaupallisen laadun arviointiin käytettiin Kauppapuutarhaliiton julkaisua Pelargonin laatuvaatimukset.

Kaikki kasvit saavuttivat lehdistöltään vähintään 12 sentin korkeuden mitattuna ruukun yläreunasta, jolloin kokoluokitukseltaan suurin osa kasveista asettui luokkaan M–L. Laatu kaikissa koejäsenissä oli erittäin hyvä. Lähes kaikki kasvit luokiteltiin 1-luokkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Yhtä kasvia lukuun ottamatta kaikki kasvit saavuttivat vähimmäiskehitysvaiheen, jossa on värittyneet nuput vähintään yhdessä kukkavarressa.

Kaikkia pöytiä yhteensä tarkasteltuna selvästi hitaimmin kehittyi sammal- ja mädätejäännösalusta. Siinä 78 prosenttia saavutti suosituskehitysasteen 3, jossa kasvissa on vähintään kahdessa kukkavarressa on 5–10 kukkaa auki. Muilla kasvualustoilla tämän vaiheen saavutti yli 80 prosenttia kasveista. Nopeimmin kehittyi Ecoboost-kasvualusta, jossa 89 prosenttia saavutti vähintään kehitysasteen 3.

Kestävyyttä kauppaketjussa simuloitiin

Joulutähti- ja pelargonikasvatuskokeiden päätteeksi kaikista kasvualustoista valittiin vielä kasveja, joiden kestävyyttä testattiin simuloimalla niille kauppaketju viljelmältä kuluttajalle asti. Kuljetuksen ja kauppasäilytyksen aikana kasveja ei kasteltu lainkaan ja kuluttajasimulaation ajan kasveja kasteltiin pelkällä vedellä.

Kaikkien kasvualustojen kasvit selvisivät simuloidun kuljetuksen ja kukkakauppasäilytyksen kautta kuluttajan pöytään asti hyvässä kunnossa.

Kirjoittajat: Satu Engström ja Juha Näkkilä Kuvat: Juha Näkkilä. Engström on tutkimusinsinööri ja Näkkilä asiantuntija Lukessa.

Hanke kuuluu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan ja sitä rahoittavat mm. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Kauppapuutarhaliitto, Puutarhasäätiö, Österbottens svenska producentförbund ÖSP, Hedelmän ja marjanviljelijäin liitto sekä kasvualustavalmistajat Biolan/Novarbo, Kekkilä-BVB ja Kiteen Mato ja Multa.

Juttu on julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 02/2024