Energiakriisi kurittaa myös kasvihuonealaa. Suurin tuotantokustannus kasvihuoneyrityksille on energia ja koska kaikkien energianlähteiden hinta on noussut merkittävästi, erityisesti sähkön, on monen kasvihuoneyrityksen sopeutuminen tilanteeseen erittäin hankalaa. Osa kasvihuoneviljelijöistä on tehnyt päätöksen olla viljelemättä tänä talvena.

– Kotimaisen tomaatin talviviljelystä jää tänä talvena pois tämän hetken arvion mukaan noin puolet normaalista tuotannosta. Kurkulla pudotus on pienempi: arviolta 10–20 prosenttia, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Tomaatin ja kurkun satoa korjataan vähemmän joulu-huhtikuussa, ja se tulee näkymään hevitiskeillä. Vaikutus voi näkyä markkinoilla jonkin verran myös muilla kasvihuonetuotteilla, kuten salaateilla ja yrteillä, mutta niiden saatavuus tulee olemaan luultavasti hyvällä tasolla. Tämä johtuu siitä, että tomaatit ja kurkut tarvitsevat enemmän valotusta kuin ruukkuvihannekset.

– Mediassa on näkynyt virheellistä tietoa, että kotimaista tomaattia tai kurkkua ei saisi talvella ollenkaan. Sellaista tilannetta ei ole tulossa, sillä osa viljelijöistä viljelee näillä näkymin normaalisti ja laadukkaita kotimaisia kasvihuonetuotteita on ympäri vuoden saatavilla, Kangas sanoo.

Kotimainen kasvihuoneviljely on tulevaisuuden ala

Talvi tulee olemaan kasvihuoneviljelijöille ennennäkemättömän hankala, mutta kun kriisistä selvitään, on tulevaisuus valoisa.

– Kasvihuoneviljely on tulevaisuuden ala Suomessa. Ilmaston muuttuessa tarvitsemme ruuantuotantoa, joka tapahtuu säältä suojassa. Suomalaisilla kasvihuoneyrittäjillä on maailmanluokan osaamista ruuan tuottamisesta kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa saadaan esimerkiksi kurkkua keskimäärin yli 100 kiloa neliöltä, mikä on eniten koko maailmassa, Kangas muistuttaa.

Suomalaiset kasvihuoneyritykset ovat kiinnittäneet ahkerasti huomiota ilmastovaikutukseensa viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 50 prosenttia vuodesta 2004. Pudotus johtuu siirtymisestä uusiutuviin energianlähteisiin. Tutkimuksesta selviää myös suomalaisten kasvihuoneiden vastuullinen veden käyttö. Esimerkiksi Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91 kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon vahvemmat ja hyvin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja suomalainen kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti.

– Laadukas ja vastuullinen ruuantuotanto kantaa tulevaisuuteen. Kasvihuoneviljely on tässä kehityksessä suunnannäyttäjä Suomessa, Kangas sanoo.

Lähes 60 vuoden perinteitä kantavaa puutarha- ja viheralan Lepaa 2022 -ammattinäyttelyä on odotettu. Nyt 11.–13. elokuuta Lepaalla Hattulassa järjestettävä Lepaa 2022 -näyttely kokoaa alan toimijat ja antaa pätevän katsauksen alan kuulumisista.

– Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja, ja monin tavoin haastavat ajat jatkuvat edelleen. Puutarha- ja viheralalla kehitys ei kuitenkaan ole loppunut, vaan pikemminkin kiihtynyt. Tämän tapahtuma jälleen osoittaa, näyttelypäällikkö Elina Vuori kertoo.

Puutarha-ala vihertyy entisestään

Näyttelyyn on ilmoittautunut lähes 170 näytteilleasettajaa. Mukana on monia tuttuja vuosien takaa, mutta myös aivan uusia yrityksiä innovatiivisine tuotteineen. Mukana on muun muassa robottiyritys Tanskasta, useita uuden sukupolven LED-valotusta viljelyyn tarjoavia yrityksiä sekä erilaisia kiertotalouteen perustuvia yrityksiä tuotteineen. Myös sähkökäyttöisyys tulee yhä vahvemmin myös ison kokoluokan työkoneisiin.

– Tuotteisiin tutustuminen omin silmin voittaa netin tai katalogin selaamisen. Lepaalla on myös mahdollisuus päästä itse esimerkiksi ajamaan koneita, Elina Vuori muistuttaa.

Ajankohtaisia aiheita ja inspiraatiota

Näyttelyn oheisohjelma tarjoaa ajankohtaisia aiheita. Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämä niittyseminaari esittelee niittyjen tavoitteita ja erilaisten niityn perustamistapojen vaikutuksia eliölajistoon ja hoidon tuloksiin. Niityillä kaupungeissa tavoitellaan kestäviä tapoja ylläpitää viheralueita ja torjutaan luontokatoa.

Luonnon monimuotoisuuteen auttaa hyönteisten tunnistaminen, mitä pääsee testaamaan Ötökkärasteilla. Perjantaina biologi Leena Luoto kertoo tuoreista tuloksista tuholaisten torjunnasta kumppanuuskas-
vien avulla.

Biologinen kasvinsuojelu vaatii onnistuakseen koko ajan tiedon päivittämistä, joka onnistuu Biotus Oy:n kasvihuone- ja tunneliviljelijöille suunnatuissa seminaareissa.

Leikkokukkapaneelissa torstaina puhutaan kotimaisen leikkokukan kasvaneesta suosiosta. Lyhyet kuljetusmatkat ja viljely vastuullisissa olosuhteissa kiinnostavat. Mukana keskustelemassa kukkaviljelijöitä, kukkakauppias, opettaja ja kaupan sisäänostaja.

Yksi erikoisimmista työnäytöksistä nähdään Imukaivuun osastolla. Yrityksellä on Suomen suurin imuri, jolla voi esimerkiksi vaihtaa vanhojen katupuiden kasvualustaa paremmaksi puita suuremmin vahingoittamatta.

Tuttujen tapaaminen yhä merkityksellisempää

– Kolmen vuoden tauon jälkeen ihmiset haluavat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia kasvokkain. Lepaa yhdistää monia alan toimijoita, ja täällä nähdään tuttuja kenties sen ainoan kerran vuodessa, näyttelypäällikkö Vuori sanoo.

Lepaa tarjoaakin nähtävää koko päiväksi. Kun haluat pitää tauon ihmisvilinästä, kannattaa hetki kävellä Hämeen ammattikorkeakoulun yli satavuotiaassa, hyvin hoidetussa puistossa tai vaikka Lepaan virran rannalla.

Kotiinviemiset saa ostaa mukaansa jollei näyttelystä, niin viimeistään Lepaan Viinitilalta tai Savipajalta.

Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin tarkemmin näyttelyoppaasta

Lepaa 2022 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, sekä Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa, sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien. Korona-aikana tapahtuma järjestettiin e-tapahtumana. Näyttely on avoinna 11.–13.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 jalauantaina kello 10–16.

Lisätietoja tapahtumasta: näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. 045 7733 2657

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla.

Kauppapuutarhaliitto ry etsii uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä, palveluita tai ideoita, joiden avulla voidaan merkittävällä tavalla kehittää suomalaista kasvihuonetuotantoa ja sen kannattavuutta. Jaettavien palkintojen arvo on yhteensä 10 000 euroa.

Innovaatiopalkintojen tarkoituksena on edistää yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten henkilöiden suomalaista kasvihuonetuotantoa palvelevaa innovointia. Ratkaisut voivat liittyä kasvihuoneyritysten tuotantoon, tuotekehitykseen, teknologiaan tai vaikkapa tuotteiden markkinoiden kehittämiseen. Niiden tulee edistää yritysten kannattavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää ympäristöystävällisyyttä.

Ehdotuksia arvioitaessa merkittävä painoarvo on ehdotuksen uutuudella ja realistisuudella. Perusedellytyksenä on, että ehdotus on todennäköisesti toteuttamiskelpoinen ja että sillä on teknisiä tai kaupallisia edellytyksiä. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Jo valmiita kaupallisia tuotteita ei kuitenkaan palkita. Osallistua voi myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.

Osallistumisohjeet

Osallistua voi täyttämällä lomakkeen.

Ehdotukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ehdotuksen kaikki oikeudet säilyvät ehdotuksen tekijällä. Asiamiehellä, järjestäjillä tai tuomaristolla ei ole minkäänlaisia oikeuksia esitettyjen ideoiden suhteen. Mikäli hakija aikoo suojata ehdotuksensa, on se tehtävä ennen tulosten julkistamista. Palkitut ideat esitellään yleisellä tasolla yhteistyössä ideoijan kanssa.

Osallistuneista voidaan sulkea pois ehdotukset, jotka eivät täytä näiden sääntöjen vaatimuksia.

Tuomaristo voi harkintansa mukaan käyttää ideoiden arvioinnissa asiantuntijoita, jotka eivät ole osallistuneet ehdotusten laadintaan.

Osallistua voivat suomalaiset yritykset, yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä yksityiset henkilöt. Tuomaristoon kuuluvat, ohjelman laatimiseen osallistuneet henkilöt tai Kauppapuutarhaliiton henkilökunta eivät voi osallistua.

Tuomaristona toimii Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunta valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja
Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi