Hoida joulukukasta pitkäikäinen

Kotimaiset joulukukat ovat laadukkaita ja kestäviä hankintoja, mutta pienillä vinkeillä kukkasuosikit saa kestämään entistäkin pidempään.

Joulutähden lehdet kertovat totuuden 

Täyteläinen, tummanvihreä lehtipeitto, hyvinvoivat oksat, hehkuvat värit ja vihreänkeltaiset nuput kukkien keskellä kertovat hyvinvoivasta joulutähdestä. Kellertävät ja putoilevat lehdet puolestaan kertovat, että kasvi ei ole saanut sitä, mitä se tarvitsee. Mitä kukka yrittää kertoa?

Keltaiset lehdet viestivät ylikastelusta

Keltaiset tai putoilevat lehdet kertovat, että juuristossa on jotain vikaa. Yleensä syy huonosti voivaan juuristoon on ylikastelu. Joulutähti kestää hieman kuivuutta, kunhan multa ei ole aivan rutikuivaa. Ylikastelua kukka ei kuitenkaan kestä. Joulutähteä tulisi kastella kohtuullisesti. Kukalle tulisi antaa pieni määrä huoneenlämpöistä vettä joka toinen tai kolmas päivä tai vaihtoehtoisesti altakastella kerran viikossa. Veden määrä riippuu kukan koosta, mutta myös huoneen lämpötilasta ja kukan sijoituspaikasta. Joulutähti tulee kastella silloin, kun mullan päällisin kerros on kuiva ja kasvi tuntuu kevyeltä kun sitä nostaa. Jos kasvia on kasteltu liikaa, mullan tulisi antaa kuivua pari päivää. Jos kasvualusta on täysin läpimärkä, tulisi kasvi ottaa pois ruukusta ja huuhdella juuret sekä istuttaa se uuteen multaan.

Putoilevat vihreät lehdet kertovat kylmyydestä tai vedosta

Jos joulutähti pudottaa lehtensä niiden vielä ollessa vihreitä, se johtuu yleensä kylmästä ilmasta tai vetoisasta paikasta. Kylmyyttä tämä lämpöä rakastava meksikolaissyntyinen kasvi ei siedä ollenkaan. Jos lämpötila tippuu alle 12 plusasteen, joulutähti voi saada peruuttamattomia haavoja. Älä siis osta joulutähteä, joka on selkeästi seisonut vetoisassa paikassa kaupassa lähellä ulko-ovea. Joulutähti täytyy myös pakata huolella kuljetuksen ajaksi, viedä kotiin mahdollisimman nopeasti ja avata lämpimässä paikassa. Toinen syy lehtien putoamiseen on pimeys. Joulutähti rakastaa valoa, joten parasta sille on lämmin, valoisa paikka. Myöskään suora auringonvalo talviaikaan ei vahingoita sitä. Jos vihreät lehdet alkavat putoilla, on pelastaminen usein jo liian myöhäistä ja kasvi täytyy korvata toisella.

Kuivat ja lerppuvat lehdet kertovat kastelun vähäisyydestä

Joulutähden lehdet alkavat lerppua, jos se ei saa tarpeeksi vettä. Kasvi kuitenkin yleensä toipuu tästä kunhan se saa hieman vettä. Tehokkain tapa on upottaa koko multapaakku huoneenlämpöiseen veteen. Upottamisen jälkeen kasvi tulisi nostaa heti pois vedestä, jotta ylimääräinen vesi valuu pois, ja sen jälkeen laittaa kasvi takaisin ruukkuun.

Pilkkuja tai ruskeita lehden kärkiä

Jos lehtiin muodostuu pilkkuja tai niiden kärjet muuttuvat ruskeiksi, kasvi ei luultavasti saa tarpeeksi ravinteita. Näin ei yleensä käy vastikään ostetuille joulutähdille, sillä ne on yleensä istutettu valmiiksi lannoitettuun multaan. Lannoitus ei siis ole tarpeellista kasvin ensimmäisen kukinnan aikana. Tämän jälkeen kuitenkin peruslannoitetta on hyvä lisätä kasteluveteen.

Helpot sipulikukat

Joulun suosikkisipulikukat, hyasintti ja ritarinkukka, ovat vaivattomia valintoja sillekin, jolta viherpeukalo puuttuu. Hyasintin ja ritarinkukan sipulissa on valmiiksi kaikki se energia, mitkä kukat tarvitsevat kukkiakseen. Molemmille voi toki lirauttaa pienen määrän vettä silloin tällöin, mutta kastelussa kannattaa pysyä maltillisena, jottei varsi venähdä liian pitkäksi.

Jos varsi kuitenkin venähtää, voi sitä tukea kepillä, jonka voi huoletta tuikata kukan sipulista läpi. Venähtäneen hyasintin tai ritarinkukan voi myös napsaista leikkokukaksi maljakkoon. Varsi kannattaa leikata mahdollisimman läheltä sipulia, ja asetella niukkaan, kylmään veteen. Hyasintit kannattaa nostaa yön ajaksi viileämpään tilaan, jolloin ne kestävät pidempään.

Sisustustrendit näkyvät joulukukissakin

Joulukukkien myynti käy kovana viimeisillä viikoilla kohti joulua. Esimerkiksi joulutähteä on saatavilla jo lokakuulta saakka, mutta valtaosa kukista hankitaan aattoviikolla. Suosituimmat kukat ovat vuodesta toiseen joulutähti, hyasintti sekä ritarinkukka. Väriskaalasta löytyy paljon vaihtoehtoja, mutta selkeät värisuosikit ovat kuitenkin pitäneet vielä pintansa.

– Suosikkiväri joulutähdellä ja ritarinkukalla on vuodesta toiseen perinteinen punainen. Toinen suosittu väri, valkoinen, oli nousussa jonkin aikaa, mutta sen suosio näyttää hieman laantuneen. Joulutähden suuresta värivalikoimasta nousee vuosittain aina jokin erikoisväri somehitiksi. Tänä vuonna erityistä kiinnostusta ovat herättäneet rusehtavat, oranssit ja puuteriset sävyt, jotka näkyvät sisustustrendeissäkin, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Joulutähteä ja ritarinkukkaa myydään punaisena noin 65 %, valkoisena noin 25 % ja loput 10 % erikoisväreinä, joita ovat muun muassa erilaiset vaaleanpunaiset, oranssihtavat ja kaksiväriset kuviolajikkeet. Joulutähtiä myydään yhteensä noin 1,8 miljoonaa ruukkua, ritarinkukkia noin miljoona ruukkua. Hyasinttia, jota myydään noin 2,6 miljoonaa ruukkua, saa sinisenä, valkoisena ja vaaleanpunaisena. Hyasintissa ei ole selkeää väriä ylitse muiden, vaan kaikkia kolmea väriä myydään tasaisesti.

Koristeita luonnosta

Erityisesti tänä syksynä näkynyt kuivakukkien trendi sopii myös joulukukkien stailaukseen ja asetelmiin. Luonnosta itse haetut kuivamateriaalit ovat trendikäs ja ekologinen tapa tehdä kiinnostavia jouluasetelmia ilman muovisia koristeita.

– Esimerkiksi kuivunut sananjalka tai erilaiset talventörröttäjät sopivat kotimaisten joulukukkien asetelmiin erinomaisesti. Pari vuotta sitten joulukukkien multapaakut käärittiin sammaleeseen, nyt niille voi tehdä pesän kuivuneesta sananjalasta. Pelkistetyn tyylin ystäville puolestaan pelkät puiden oksat ja risut riittävät joulukukkien koristeiksi, kertoo floristi-visualisti Anu Pirhonen Kauppapuutarhaliitosta.

Neljä viidestä hankkii jouluksi kukkia

Joulu on yksi kukkamyynnin isoimmista sesongeista. Kauppapuutarhaliiton tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista hankkii joulukukkia joko itselleen tai lahjaksi. Tutkimuksesta selviää myös, että pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa ihmiset ovat hieman ahkerampia hankkimaan kukkia kotiinsa kuin pääkaupunkiseudulla. Lahjaksi taas kukkia viedään tasaisemmin asuinpaikasta riippumatta.

– Joulukukkia ostetaan Suomessa varovaisen arviomme mukaan yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Vuosittain kukkia myydään noin 500 miljoonan euron arvosta, joten joulu kattaa kukkien kokonaisbisneksestä noin viidenneksen, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Suosituimpia joulun ajan kukkijoita ovat joulutähti, ritarinkukka ja hyasintti. Nämä kukat ostetaan pääosin kotimaisena. Kotimaisten kukkien osuus koko joulun kukkamyynnistä on hieman alle puolet. Kotimaisena ostetaan määrällisesti eniten hyasinttia, noin 2,6 miljoonaa ruukkua. Taloudellisesti tärkein kasvi on kuitenkin joulutähti, jota myydään vuosittain noi 10– 15 miljoonan euron arvosta. Kotimaisia joulukukkia kasvattaa reilu sata puutarhaa ympäri Suomen.

Kotimaisia joulukukkia miljoonittain

Kotimaiset joulukukat ovat saapuneet kauppoihin runsain määrin. Suosituimpia joulun ajan kukkijoita ovat perinteisesti joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka.

Kauppapuutarhaliiton keräämien tietojen mukaan joulutähtien määrä tänä vuonna on noin 1,8 miljoonaa. Entistä enemmän viljellään monilatvaisia, kookkaampia yksilöitä. Laadukkaita tähtiä on tänäkin vuonna luvassa.

– Loppukesän ja syksyn tavanomaista aurinkoisemmat säät kasvattivat joulutähtiä hyvin. Luvassa on kookkaita ja hyvin versoneita yksilöitä. Joulutähden hankkijat saavat todellakin rahalle vastinetta, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Hyasinttien suosio säilyy suurena vuodesta toiseen. Tänä vuonna kotimaista hyasinttia saadaan noin 2,6 miljoonaa kappaletta. Suurin osa hyasinteista myydään edelleen yksittäin, mutta entistä suositumpia ovat esimerkiksi kolmen hyasintin asetelmat.

Kolmas joulun suuri suosikki, ritarinkukka, säilyttää myös paikkansa miljoonakukkien joukossa. Ritarinkukkaa viljellään tänäkin vuonna noin miljoona kappaletta. Määrä vastaa edellisten vuosien määrää.

Muita joulun kukkivia ovat muun muassa atsalea ja tulppaani. Atsaleaa viljellään vuosittain noin 0,2 miljoonaa ruukkua, joista valtaosa joulukuun myyntiin. Myös leikkotulppaanin pitkä kausi alkaa joulusta, jolloin vuosittaisesta sadosta myydään vajaa kymmenesosa eli joitain miljoonia tulppaaneja. Muita kotimaisia kukkia jouluun ovat jouluruusu sekä tulilatva, joita viljellään pienempiä määriä.

Kolehmaisen puutarha Ay on Vuoden 2018 kukkien laatutuottaja

Pieksämäen Tihusniemellä sijaitseva Kolehmaisen puutarha on palkittu vuoden 2018 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Sisarukset Piia Pikkarainen ja Jussi Kolehmainen palkittiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksen yhteydessä Tampereella.

Yrityksen perusti Keijo Kolehmainen vuonna 1973. Nykyiset yrittäjät ottivat vastuun puutarhasta vuonna 2010.

Yrityksellä on kasvihuoneita vajaat 3000 neliömetriä eli kokonsa puolesta yritys on keskikokoinen puutarha Suomessa. Yritystä on kehitetty määrätoimisesti niin tuotteiden kuin tuotannonkin osalta.

Puutarhan aloittaessa 1973 viljelykasveina olivat tomaatti ja kurkku. Puutarhan laajentuessa ryhdyttiin viljelemään myös kukkia, ja 1980-luvulla keskityttiin pelkästään kukkatuotantoon. Nyt puutarhan tuotanto myydään sekä suoraan puutarhalta että myös tukkuportaan kautta. Yrittäjien lisäksi yritys työllistää kaksi henkilöä. Myyntikausi keskittyy kevääseen ja kesään.

Yrittäjille on tärkeää, että asiakaspalvelu on nopeaa ja luotettavaa. Myös puutarhan siisteys ja järjestys lisäävät niin oman väen kuin asiakkaidenkin viihtyvyyttä. Yrittäjien mukaan iloiset ja tyytyväiset asiakkaat ovat heidän työnsä parhaita puolia.

– Haluamme tarjota asiakkaille rakkaudella kasvatettuja ja huolella hoidettuja, pitkään kestäviä kukkia, Piia Pikkarainen ja Jussi Kolehmainen painottavat.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien. Vastaavat laatutuotannon tunnustukset myönnetään myös avomaavihannesten, ruokaperunan, kasvihuonevihannesten sekä marjojen tai hedelmien viljelijälle.

 

Lisätietoja:

Yrittäjät: Piia Pikkarainen, 040 587 8631 ja Jussi Kolehmainen, 040 705 1671

Jyrki Jalkanen, toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto (kasvihuoneasiat), 0400 800 268

Lataa kuvia Kolehmaisen puutarhalta käyttöösi

Mainitse kuvan yhteydessä Kauppapuutarhaliitto.

Vuosikokous ja Uuden Tekniikan Päivä 24.–25.10.

Tervetuloa vuosikokoukseen ja sen yhteydessä järjestettävään, suuren suosion saavuttaneeseen, Uuden Tekniikan Päivään!
KESKIVIIKKO 24. LOKAKUUTA
11.15 -12.15 Mahdollisuus suorittaa kasvinsuojelututkinto (Hinta KPL-jäsenille 20 €, muille 40 € (sis. alv))
11.30 Lounas (sisältyy kokouspakettiin) ja ilmoittautuminen
13.00 Vuosikokouspäivän avaus
Kokousohjelmaa
20.00 Illallinen
TORSTAI 25. LOKAKUUTA
Uuden Tekniikan Päivän ohjelma julkaistaan lokakuun aluusa.
KUSTANNUKSET
Vuosikokous päivä on Kauppapuutarhaliiton jäsenille maksuton. Vuosikokous on tarkoitettu vain Kauppapuutarhaliiton jäsenille.
Illalliselle 24. lokuuta ovat tervetulleita kaikki. Illallinen on omakustanteinen.
Uuden Tekniikan päivän osallitumismaksu on jäsenille 50 € ja muille 100 €.
Hinnat sisältävät lounaan, iltapäiväkahvin sekä arvonlisäveron.
Voit myös varata hotellihuoneen ilmoittutumisen yhteydessä. Majoitus maksetaan itse paikanpäällä, 1-hh 125 € ja 2-hh 145 €, sisältää aamiaisen.
Vapaita hotellihuoneita voi kuitenkin 10. lokakuuta jälkeen tiedustella suoraan Sokos Hotelli Ilveksestä.
Lisätietoja sähköpostitse: jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi

Lapset istuttavat vapuksi tuhansittain orvokkeja

Huhtikuun viimeisenä perjantaina yhteensä 121:ssä koulussa ja päiväkodissa vietetään orvokkipäivää. Kohteet saavat tuona päivänä lahjoituksena kevään ensimmäisiä ryhmäkasveja, orvokkeja, istutettavakseen. Mukana on myös vanhainkoteja.

– Orvokkipäivän tarkoituksena on piristää kohteiden ympäristöä ja pihoja, joihin ei monessa tapauksessa pystytä muuten hankkimaan istutuksia. Tempauksen ideana on tietenkin myös tutustuttaa lapsia istutuspuuhiin ja antaa heille piristävä ulkoilmahetki arjen keskelle, kertoo viestintäpäällikkö Minna Rantala Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliitto on järjestänyt orvokkitempauksen useana vuotena vapun tienoilla. Orvokit lahjoittavat paikalliset ryhmäkasviviljelijät, kohteiden lähipuutarhat. Tänä vuonna mukana on 37 ryhmäkasviyritystä, jotka lahjoittavat kasveja yhteensä 121 kohteeseen. Jokainen kohde saa vähintään 50 orvokkia, joten yhteenlaskettuna ilostuttavia kevätkasveja tulee olemaan tuhansia.

– Haluamme tutustuttaa lapsia myös kasvien hoitoon, sillä mielestämme se on tärkeä osa kasvatusta. Orvokkipäivän ansioista lapset pääsevät seuraamaan ja hoivaamaan työnsä tuloksia kevään ja kesän edetessä.

Orvokki on ylivoimaisesti Suomen suosituin ryhmäkasvi: sitä viljellään yhteensä noin 10 miljoonaa ruukkua. Sitkeä orvokki viihtyy hyvin ulkona jo huhtikuussa, sillä se kestää jopa muutamia pakkasasteita.

Suomalaiset syövät ennätyksellisesti kurkkuja

Suomalaiset ovat aina olleet kovia syömään kotimaisia kurkkuja, mutta nyt rikotaan uusia ennätyksiä. Vuonna 2017 Suomessa viljeltiin peräti 43 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkuja.

– Se on kaikkien aikojen ennätys. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015, jolloin kotimaan sato ylsi hiukan yli 40 miljoonaan kiloon. Suomalaiset ovat todella osoittaneet, että kyllä kurkku kelpaa, kunhan se on kotimaista, toteaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Viime vuoden kurkkusadon määrä tarkoittaa noin 130 miljoonaa kurkkua. Jos ne laitettaisiin jonoon, yltäisi kurkkujono Helsingistä Utsjoelle ja takaisin noin 20 kertaa. Sadosta riittää noin hiukan alle puolikas kurkku viikkoa kohden jokaiselle Suomessa asuvalle. Tavoite on kurkku päivässä.

Kotimaisen kurkun markkinaosuus on varsin korkea. Keväästä syksyyn kaupoissa on yksinomaan kotimaisia kurkkuja, ja talvisinkin tuontikurkut päätyvät pääasiassa ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttöön. Jalkanen kehottaakin kuluttajia myös lounaspaikoissaan varmistamaan kurkkujen ja muiden vihannesten alkuperän. Kaikista Suomessa syödyistä kurkuista noin 85 prosenttia on Suomessa viljeltyjä.

Kurkkujen suosion kasvuun on useita syitä, joista tuoreuden varmistava laaja kotimainen viljely on tärkein. Kurkku saadaan parhaimmillaan jopa poimintapäivänä kuluttajalle. Kurkku ei kestä vuorokausien rekkakuljetuksia ja varastointia vaihtelevissa olosuhteissa.

– Kurkku on tietysti parhaimmillaan mahdollisimman tuoreena. Kauppaketjut ovat kiitettävästi kehittäneet kurkkujen kuljetuksia ja esillepanoa, jolloin yhdessä laajentuneen tarjonnan myötä myös kurkkujen edullinen kuluttajahintataso nopeuttaa kiertoa. Nämä yhdessä varmistavat hyvää laatua, muistuttaa Jalkanen.

Kotimaisen kurkun vahvuus on myös vähäinen, lähes olematon hävikki. Kurkun voi syödä vaikka kantaa myöten, jolloin syöntisuhde on täydet sata prosenttia. Kaupoissa näkyvät kakkosluokan käyrät kurkut menevät nekin kokonaisuudessaan hanakasti sekä suurkeittiöihin että kuluttajille. Hävikkiä ei synny.

Kurkkuja viljellään 195 kauppapuutarhassa 53 kasvihuonehehtaarin alalla eri puolilla maata Etelärannikolta aina Lappiin asti. Tärkeimpiä tuotantoalueita ovat Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.

Lepaa 2018 vastaa ilmastonmuutoshaasteisiin

Puutarhaväelle kesän parhaat työpäivät ovat käsillä, kun Lepaa 2018 -näyttely on avoinna  16.–18. elokuuta. Jo 55. kertaa järjestettävä puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattilaiset kokoavassa tapahtumassa katsotaan tulevaisuuteen.

Näyttely on lähes ennätyskokoinen, sillä mukana on paria vaille 200 näytteilleasettajaa. Näyttelyyn odotetaan 9 000 kävijää.

Lepaa tarjoaa taas uutuuskukkia runsain mitoin. Neljän taimitoimittajan laajasta kesäkukkavalikoimasta kukkivien lisäksi myös lehtikasvit ja yrtit ovat trendin aallonharjalla. Koulun omat kesäkukka-istutukset ovat komeita aurinkoisen kesän ansiosta.

Koneiden monipuolisuus on Lepaalla vailla vertaansa. Tuttujen merkkien lisäksi suomalaisia innovaatioita on mukana kastelulaitteista ekologiseen rikkaruohontorjuntaan. Robottiruohonleikkurit leikkaavat jo julkisia nurmikenttiä ja sähkö alkaa olla varteenotettava vaihtoehto työkoneissa. Entä tiedätkö mikä on maakirjasto? Sellainen perustetaan Lepaalle ensi kertaa Suomessa.

Ledeistä on puhuttu 20 vuotta, ja nyt niiden hintataso ja tekniikka ovat vakiintuneet. Uusimpia ledejä esitellään kasvihuonetekniikkaosastoilla.

Kastelulaitevalmistajat ja tunneliviljelyn toimijat tarjoavat ratkaisuja tulevaisuudessa yhä poikkeuksellisempiin kasvukausiin, josta kuluva kausi on esimerkki. Tule tapaamaan alan asiantuntijoita ja kysymään ajankohtaisista aiheista lisää, sillä kaiken tämän löydät Lepaalta.

Lisätietoja tapahtumasta löydät näyttelyoppaasta, netistä osoitteesta www.lepaa.fi. sekä sosiaalisesta mediasta Facebookista ja Instagramista @lepaanayttely.


Tervetuloa kokemaan Lepaa spirit!

Elina Vuori
näyttelypäällikkö
Kauppapuutarhaliitto ry
045 7733 2657
elina.vuori@hortimedia.fi

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
0400 800 268
jyrki.jalkanen@hortimedia.fi

Säänkestävä sesonkikukka: tetenarsissi

Pahimpien pakkasten lauhduttua kukkailoa voi laajentaa sisältä ulos. Maaliskuun ehdoton sesonkikukka, tetenarsissi, sopii tähän tehtävään mainiosti, sillä se ei säikähdä pientä kylmyyttä. Pienen totuttelun jälkeen tetenarsissi pärjää jopa kymmenessa pakkasasteessa.

Helppohoitoinen tete

Ostotilanteessa kannattaa valita vielä hieman nupullinen tetenarsissi, jolloin kukista saa nauttia pidempään. Ruukkunarsissi kannattaa siirtää viljelyruukusta isompaan, vedenpitävään ruukkuun. Narsissia ei tarvitse kastella joka päivä, mutta kannattaa tarkkailla, että multa pysyy kosteana erityisesti pakkasella. Narsissit voivat näyttää pakkasyön jälkeen nuukahtaneilta, mutta ne piristyvät auringossa nopeasti. Kuihtuneiden kukkien leikkaaminen uudistaa kukkaryhmän ja auttaa uusien kukkien kasvamista. Narsissia, kuten muitakaan kevään sipulikukkia ei tarvitse lannoittaa, sillä sipulissa on kaikki kasvin tarvitsema voima ja ravinto. Tetenarsissin voi ilmojen lämmettyä istuttaa puutarhaan, missä se ilahduttaa kukinnallaan taas seuraavana keväänä.

Muita maaliskuun sesonkikukkia

Tetenarsissin ohella toinen maaliskuinen sipulikukka on sinisenä ja valkoisena ilahduttava helmililja. Kasvin kellomaiset kukat muodostavat tiiviin tertun, jotka auettuaan tuoksuvat miellyttävästi. Helmililjaruukun voi istuttaa uudelleen esimerkiksi ison lasimaljan sisään, jossa se saa runsaasti valoa ja lämpöä. Helmililjan voi tetenarsissien tapaan istuttaa kukinnan jälkeen puutarhaan.

Maaliskuu kukkii myös ruukuissa. Kotimaisia kukkivia ruukkukasveja on saatavilla keväällä runsaasti. Kotia voi nyt ilahduttaa muun muassa paavalinkukalla, krysanteemilla, ruusubegonialla, tulilatvalla tai vaikka kiinanruusulla.