Suomen pohjoisimman ympärivuotisen puutarhan toimitusjohtaja ja viljelijä Jani Okkonen kertoo, miksi kajaanilaisella tilalla siirryttiin aikanaan talviviljelyyn.

– Kainuulaiset kuluttajat halusivat, että paikallista, tuoretta kurkkua olisi saatavilla myös talvella, ja isäni päätti toteuttaa toiveen lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Ympärivuotisen viljelyn ansiosta voimme tuottaa puhtaita ja tuoreita kurkkuja sekä tomaatteja koko Kainuun seudulle. Lisäksi puutarhalla on työllistävä vaikutus alueelle, kertoo Okkonen.

Ympärivuotisen viljelyn ansiosta suomalainen ruoka onkin entistä omavaraisempaa: Suomessa syödyistä kurkuista 85 prosenttia on myös viljelty Suomessa. Tomaatilla vastaava luku on noin 58 prosenttia ja ruukkuvihanneksilla ja –yrteillä jopa noin 95 prosenttia.

Suomen kylmyys estää tuholaisten leviämisen talvella

Viljelyosaamisen ja puhtaan ympäristön ansiosta Suomessa on EU-maiden puhtaimmat vihannekset. Myös Suomen ilmastolla on vaikutusta asiaan.

– Suomen kylmästä talvesta on hyötyäkin. Kylmyys suojaa tuholaisilta ja taudeilta, jotka ovat yleisiä Etelä-Euroopan tuotannossa. Ne eivät kylmällä ilmalla pääse leviämään eikä kemiallisia torjunta-aineita tarvitse käyttää, kertoo Okkonen.

Lämmityksessä siirrytty paikalliseen uusiutuvaan energiaan

Kasvihuoneiden lämmityksessä on siirrytty nopeasti pois öljyistä ja otettu käyttöön uusiutuva kotimainen energia. Puu- ja peltoenergia ovatkin suomalaisten puutarhojen tärkeimmät lämmönlähteet.

– Meillä on puutarhassa hakelämpölaitos, koska emme halua käyttää fossiilisia polttoaineita, vaan uusiutuvaa kotimaista energiaa. Pärjäämme yhdellä hakepannulla oikeastaan vuoden ympäri ja vain todella kovilla, yli 20 asteen pakkasilla, starttaamme toisen pannun, kertoo Okkonen.

Tehokasta energian käyttöä

Energiatehokkuus kasvihuoneissa on kasvanut merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana Suomessa. Rakenteista on kehitetty energiapihejä esimerkiksi kaksikerroskennolevyjen, säätöautomatiikan ja eri viljelykasveille optimoitujen viljelyohjelmien avulla.

– Kasvihuoneiden seinissä ja katossa on energiaverhot, jotka pidämme talvella pääasiassa kiinni. Näin hukkaan menee mahdollisimman vähän lämpöenergiaa. Auringonpaisteella hyödynnämme puolestaan auringosta saatavan valon ja avaamme verhot, kertoo Okkonen.

Myös kylmänä talvena kaikki olosuhteet voidaan luoda kasveille ihanteellisiksi, ja valoa saadaan luonnonvalon lisäksi viljelytarkoituksiin kehitetyistä erikoisvalaisimista. Lisäksi kasvihuonevihannesviljelijät investoivat tällä hetkellä aktiivisesti LED-valaisimiin, jotka kuluttavat sähköä entistä vähemmän.

Suomen kylmät olot ja pohjoinen sijainti eivät ole haaste ympärivuotiselle viljelylle, vaan sen ansiosta suomalainen viljelytekniikka on kehittynyt maailman huipputasolle. Paikalliset tuotantokeinot mahdollistavat energiatehokkaan kasvihuoneviljelyn ja puhtaat vihannekset omaan pitäjään ympäri vuoden.

Valitse oikea paikka

Joulutähti tarvitsee lämpimän ja valoisan paikan kukoistaakseen. Sitä on myös suojeltava ahkerasti vedolta. Ihannehuonelämpötila on noin 15–22 astetta. Talvikuukausina joulutähti kaipaa valoa, joten etelään suuntaava ikkuna on sille paras paikka. Pohjoisen sijaintimme vuoksi voi olla vaarana, että vuoden pimeimpään aikaan joulutähti ei saa kaikkea tarvitsemaansa valoa, joten muista valita sille kodin valoisin paikka. Ikkunalla se saa parhaiten kaiken tarvitsemansa auringon. Jos kuitenkin tuuletat ikkunasta, muista siirtää joulutähti siksi aikaa sivuun, sillä kylmä pelästyttää sen nopeasti.

Kastele hillitysti

Kastelussa paras sääntö on: vähemmän on enemmän. Joulutähti sietää hieman kuivuutta ja liika märkyys on sille pahasta. Älä siis anna veden seisoa kasvissa. Liika vesi olisi poistettava kasvin alustalta 15 minuuttia kastelun jälkeen. Joulutähti tulisi kastella vasta, kun juuressa on enää pieni määrä kosteutta. Se on helpointa tarkastaa nostamalla kasvia: kosteuden tuntee sen painosta. Nyrkkisääntönä on, että vettä tulisi antaa pieni määrä joka toinen tai kolmas päivä. Veden tulisi olla mieluiten huoneenlämpöistä. Jos huoneessa on todella lämmin tai kasvi on patterin läheisyydessä, olisi sitä kasteltava joka päivä. Muista: mitä pienempi kasvi on, sitä useimmin sitä tulee kastella. Minijoulutähdet tarvitsevat vettä joka päivä, sillä niillä on vain pieni multapaakku käytettävissään vesivarastona.

Huomioi ostoksilla

Joskus joulutähti saattaa pudottaa lehtensä, vaikka olisit ostanut sen juuri äskettäin ja olisit tehnyt kaiken oikein. Tämä tarkoittaa, että kasvia ei ole hoidettu kunnolla myymälässä. Välttääksesi tällaisen epämieluisan yllätyksen, katso myymälässä, onko kasvi sijoitettu sellaiseen paikkaan, missä se on turvassa kylmältä. Pidä huolta myös, että kasvi pakataan kunnolla. Tarkista myös kasvin multa ennen ostoa: se ei saisi olla rutikuiva eikä litimärkä.

– Näissä kukissa kotimaisuus on vahvoilla, sillä noin 75 prosenttia niistä on kotimaisia. Koko joulukukkatarjonnasta Suomessa viljeltyjen kukkien osuus on noin puolet, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Joulukukkien kaupan arvoksi Kauppapuutarhaliitto arvioi noin sata miljoonaa euroa. Joulukukkia viljellään noin 150 lähipuutarhalla kautta maan. Joululla on tärkeä merkitys kukkaviljelmille muutoin hiljaisen ajankohdan työllistäjänä. Osa joulukukkaviljelmistä viljelee talvella tulppaaneja, ja kevään tullen lähes kaikki kasvattavat ryhmäkasveja ja amppeleita.

Kukat ovat kuuluneet suomalaisten jouluviettoon hyvin pitkään, ainakin noin 1840-luvulta lähtien. Noin 80 prosenttia kotitalouksista hankkii kukkia sekä itselleen että hiukan tätä useammin joulutervehdyksiin. Kauppapuutarhaliiton joulukuussa IROResearch Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan liki 60 prosentille suomalaisista joulukukat ovat vähintään melko tärkeä osa joulunviettoa.

Joulu on lähikukkien juhlaa. Parhaimmillaan joulukukat viljellään jopa omalla paikkakunnalla, jolloin ne ovat tuoreita ja siten kestäviä. Lähellä tuotettu tarkoittaa myös ekologisuutta, sillä kukkia ei ole tarvinnut kuljettaa ympäri Eurooppa. Lähikukkien vahvuuksia ovat myös tuotannon eettisyys ja työpaikkojen luonti kotimaahan. Kotimaiset kukat tunnistaa helpoiten Sirkkalehtimerkistä, joka on tuttu 98 prosentille suomalaisista. Kotimaisia joulutähtiä saa myös Reilun Kaupan kukkina jo toista vuotta peräkkäin.

Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio auttaa ihmistä pysymään terveenä, ehkäisee ylipainoa ja vähentää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin ja kakkostyypin diabetekseen. Kasvisten ja hedelmien hyvistä ominaisuuksista huolimatta niiden karttamiselle päivittäisessä ruokavaliossa  löydettiin tutkimuksessa useita erilaisia syitä kuten makumieltymykset, ajanpuute, liian kallis hinta ja huono saatavuus. Erityisesti alimmissa tuloluokissa hedelmiä ja vihanneksia syödään liian vähän.

Yhdysvalloissa tehtyyn kyselyyn vastanneet jaettiin kahteen ryhmään ruokatottumusten terveellisyyden perusteella. Terveellisemmin syövällä ryhmällä yleisimmät syyt, sille että ruokavaliossa hedelmien ja vihannesten osuus jäi turhan pieneksi, olivat makumieltymykset ja korkea hinta. Heidän kohdallaan hyvä keino lisätä kasvisten kulutusta olisikin tarjota tietoa siitä, kuinka kasvikunnan tuotteista saa tehtyä helposti maukasta ja edullista ruokaa. Epäterveellisemmin syövien keskuudessa tärkein syy hedelmien ja vihannesten syömättä jättämiselle ei ollutkaan maku tai hinta, vaan se, että aika ei riitä terveellisen ruoan valmistamiseen.

Molemmissa ryhmissä terveellisen ruoan valmistamiseen koetaan kuluvan liian paljon aikaa. Kun kiire painaa päälle, on helppoa turvautua eineksiin, mikroaterioihin tai käydä syömässä pikaruokaloissa. Paljon ruokaa itse alusta asti laittavat ja kotona ruokailevat syövätkin yleensä terveellisemmin. Niille, jotka kokevat kiireen terveellisen syömisen esteeksi kannattaisikin tarjota vinkkejä helpompaan ruoanlaittoon ja apua ateriasuunnitteluun.

Se, että hintatasolla ei ollutkaan merkitystä, oli todellinen yllätys. Muissa tutkimuksissa nimenomaan hinta on hyvin pitkälti sanellut pienituloisten valintoja ruokakaupassa. Eräs syy tähän saattaa olla se, että vähissä varoissa olevat ovat tottuneet siihen, että rahaa on rajallisesti eikä sitä enää koeta esteeksi.

Lähde: Mook, K., Laraia, B. A., Oddo, V. M., & Jones-Smith, J. C. (2016). Peer Reviewed: Food security status and barriers to fruit and vegetable consumption in two economically deprived communities of Oakland, California, 2013–2014. Preventing chronic disease, 13.

Uuniruoat tuovat helpotusta arkeen

Helpompaa ruokaa ei arjessa olekaan kuin jo noin tunnissa valmis uuniruoka-ateria. Uuniruokaa tehdessä ei ole sidottu hellan ääreen, joten ruoan kypsyessä aikaa vapautuu muulle puuhastelulle. Erilaiset vihannekset ja juurekset sopivat minkä tahansa uunissa valmistettavan ruoan raaka-aineiksi. Kurkkaa esimerkiksi tomaattisen broileri-perunavuoan ohje täältä. Ota syksyn helppojen ruokien raaka-aineeksi tuoreet vihannekset!

Suunnittele ja keitä kerralla enemmän

Keittoruokien valmistus ei vaadi huippukokin taitoja: ainekset kattilaan, haudutus, maustaminen ja lopuksi halutessaan soseutus. Pienellä lämmöllä haudutus ja sekoitus silloin tällöin riittää esimerkiksi tomaattikeitolle.

Kun keittoa valmistaa kerralla enemmän, siitä riittää myös seuraavan päivän lounaaksi. Ja aikaa säästyy!

Aterioiden suunnittelu etukäteen auttaa myös ajanhallintaan: tutustu resepteihin ja mene kauppaan valmiin ostoslistan kanssa. Ostoksilla käynti nopeutuu, kun kaupassa miettiminen jää vähemmälle.

viestintäpäällikkö

Minna Rantala, 050 3090 558

minna.rantala@kauppapuutarhaliitto.fi