Kotimaisten viljeltyjen sienien satoa voi kerätä marketin hyllystä kotiin läpi vuoden. Sienet ovat heti käyttövalmiita ja niitä voi käyttää lähes ruokaan kuin ruokaan. Aikainen ja aurinkoinen kevät on innostanut ensimmäiset kokkaajat grillin ääreen. Sienet sopivatkin hyvin grillaukseen: ne pitävät kosteatkin täytteet hyvin sisällään ja ovat terveellinen sekä kevyt vaihtoehto. Sadonkorjuu tehdään käsityönä Kotimaiset herkkusienet kasvavat hygieenisissä olosuhteissa pimeässä. Niiden kasvualusta koostuu oljista ja turpeesta. Sienirihmaston kylvämisen jälkeen ensimmäinen sato saadaan noin kolmen viikon kuluttua. – Sienten viljelyssä sadon tuottoa voidaan säätää sesonkien mukaan. Valmis sato kerätään käsin suoraan myyntipakkauksiin Champ tuotteiden markkinoinnista vastaava Heidi Rapila-Mäyrä kertoo. Heti valmiit herkkusienet Valkoinen herkkusieni (Agaricus bisporus) on maailman tunnetuin tuoresieni. Herkkusienet ovat helppokäyttöisiä, ja ne voidaan pilkkoa ruoan sekaan ihan sellaisenaan. Ruskea herkkusieni on valkoisen sisarensa tavoin aromikas ja se tuo ruoanlaittoon vaihtelua ulkonäöllään. Molemmat herkkusienet ovat maultaan hentoja ja pähkinämäisiä. Valkoisia ja ruskeita herkkusieniä viljellään Mykora Oy:llä vuositasolla yhteensä 1,3 miljoonaa kiloa. Ruskeiden herkkusienten tuotantomäärä on kasvussa. Portobellot ovat isoja herkkusieniä Kotimaisista viljellyistä herkkusienistä kookkain on portobello, jonka halkaisija voi olla jopa kymmenen senttiä. Se on isoksi kasvanut herkkusieni, joka on kasvaessaan kerännyt maltoonsa enemmän makua ja aromia. Portobello syödään kypsennettynä ja se sopii hyvin lisäkkeeksi täytettynä, gratinoituna tai sellaisenaan pihvin tavoin. Siitakesienet viljellään kotimaisessa koivupurussa Siitakesienien (Lentinula edodes) sadonkorjuu ajoitetaan sen mukaan, minkä kokoisena tuote halutaan myydä. Minisiitakkeet sopivat kypsennettynä kaikkeen ruoanlaittoon: keittoihin, kastikkeisiin, wokkeihin ja lisukkeeksi. Jumbosiitakkeet sopivat käytettäväksi minisiitakkeen tavoin. Siitakesienet viljellään luonnonmukaisesti kotimaisessa koivupurussa ja ne ovat erityisesti aasialaisen keittiön suosiossa. Siitakkeita viljellään vuosittain yhteensä noin 35 000 kiloa. Kohtele hellävaraisesti Ennen ruoaksi valmistamista herkkusienet puhdistetaan: turve harjataan kevyesti tai pyyhkäistään talouspaperilla. Tarvittaessa sienet voi nopeasti huuhdella kylmällä vedellä. Huuhdotut sienet kuivataan esimerkiksi talouspaperilla. Tuoresienet säilyvät kylmässä, +2 – 5 asteessa. Irrallisina ostetut tuoresienet kannattaa säilyttää paperipussissa veden haihtumisen estämiseksi. Grillatut kala-kasvisvartaat 800 g kalafileitä (ahventa, siikaa, kuhaa tai haukea) 1 kesäkurpitsa 150–200 g tuoreita herkkusieniä 8 pientä tomaattia tai 12 kirsikkatomaattia Marinadiin: 4 rkl rypsiöljyä 1 rkl sitruunanmehua 2 rkl omenaviinietikkaa 2 tl juoksevaa hunajaa suolaa pippuria Lisäksi: 8 varrasta Pane vartaat likoamaan kylmään veteen, jos käytät puisia vartaita. Märkinä ne eivät grillissä syty niin herkästi palamaan. Leikkaa kalafileet sen kokoisiksi paloiksi, että pystyt pujottamaan ne vartaisiin. Pienen, ohuen fileen voi pujottaa kaksinkerroin taitettuna palana, isosta haukifileestä saa säännöllisiä kuutioita. Sekoita marinadin ainekset ja nosta kalapalat marinoitumaan muun valmistelun ajaksi tai jääkaappiin pariksi tunniksi. Leikkaa kesäkurpitsa reiluiksi kuutioiksi. Halkaise herkkusienet, jos ne ovat kookkaita. Pujota vartaisiin vuorotellen kalaa, kesäkurpitsaa, sieniä ja kokonaisia tomaatteja. Grillaa vartaat miedohkolla lämmöllä. Sivele vartaisiin marinadia ja kääntele vartaita välillä. Vinkki: Voit kypsentää kala-kasvisvartaat myös leivinpaperin päällä pellillä 225-asteisessa uunissa noin 15 minuutin ajan. SIENIVIIKKO 14. ­– 20.4.2014

– Yrttien suosiota on kasvattanut ennen kaikkea mahdollisuus saada niitä tuoreena lähiruokana vuoden jokaisena päivänä. Myös kiinnostus uusia ruokakulttuureja kohtaan lisä mielenkiintoa uusia yrttejä kohtaan. Erityisesti nuoret testaavat nopeasti jatkuvasti tarjolle tulevia yrttiuutuuksia. Myös halu vähentää suolan käyttöä lisää yrttien käyttöä, selvittää toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kotimaisia yrttejä viljellään vuosittain jo noin 18 miljoonaa ruukkua. Tästä määrästä tilliä on reilut viisi sekä persiljaa ja basilikaa kumpaakin noin 2,7 miljoonaa ruukkua. Ne muodostavatkin selvän kärkikolmikon. Muita yrttejä tuotetaan noin 7,2 miljoonaa.

Muista yrteistä tärkeimpiä ovat ruohosipuli, timjami, korianteri, minttu ja herneenverso. Näistä yksikään ei nouse suurten yrttien sarjaan. Timjami ja korianterin suosio on loivassa nousussa, muista on vaikeaa sanoa täsmällistä kehityksen suuntaa. Yrttien valikoima on laajentunut useiden kymmenien sukujen, lajien, lajikkeiden ja muunnosten kirjoksi, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.

Yrttejä viljelevien yritysten määrä ei ole sanottavasti muuttunut 20 vuoteen. Yrttien tuottaminen on varsin erikoistunutta, eikä niiden viljelijäksi ryhtyminen näytä käyvän noin vain. Tuotantomäärien kasvun myötä yrityskoko on kasvanut selvästi.

Yrteille käytössä oleva kasvihuonepinta-ala on vajaat kuusi hehtaaria. Yhdeltä neliömetriltä – siis noin tavallisen keittiön pöydän kokoiselta alalta – valmistuu vuodessa reilut 300 yrttiruukkua.

Yrttien kotimainen tuotanto

                      2000      2005      2010        2011         2012
Määrä, milj.kpl  8,9        13         18,2         19            18
Yrityksiä, kpl     25         36         32           32            25

Lähde: Tike puutarhayritysrekisteri

* * * * *

Viikolla 11 vietetään valtakunnallista yrttien teemaviikkoa.

   

Talven taittuessa kotiin halutaan vihreyttä ja värikkyyttä, joka piristää mieltä ja tekee kodista viihtyisän. Ruukkukukka on helppo ja kestävä vaihtoehto kodin pikaiseen kaunistamiseen. Oikealla hoidolla ruukussa kasvanut kukka kestää pitkään. Esikko on kevään airut Esikot ovat ruukkukukkien väripilkkuja, joiden kukkien runsaasta värivalikoimasta löytyy jokaiselle omansa. Esikot pitävät viileästä, joten pienen totuttelun jälkeen viileä veranta tai lasitettu parveke sopii niiden sijoituspaikaksi. Ikkunalaudalle sijoitettaessa tulisi välttää patterin läheisyyttä ja pienenä ryhmänä ne ovat todellinen kevätkodin piriste. Kastele esikkoa runsaasti, sillä se on luonnostaan tottunut pitämään jalat sulaneen lumen kostuttamassa mullassa. Anna kasvualustan kuitenkin kuivahtaa kevyesti kastelujen välillä. Paavalinkukka tykkää sumuttelusta Paavalinkukka on yksi tunnetuimmista huonekasveistamme. Helppojen ohjeiden avulla sen saa menestymään kotona jolloin kukasta on iloa pitkään. Kastele paavalinkukkaa kerran viikossa ja aina aluslautaselle. Liiasta valosta ja paahteesta kasvi ei pidä ja lannoituksen suhteen se on vaatimaton. Sumuttelu silloin tällöin muistuttaa paavalinkukkaa sen alkuperäisestä kasvuympäristöstä puiden varjostamassa sademetsässä. Siellä ne viihtyvät vuoren rinteillä ja vesiputousten läheisyydessä. Erivärisistä paavalinkukista voi rakentaa oman kauniin ryhmänsä. Kukkaryhmän tai yhden kukan voi helposti tuunata piristämään kotia eri sesonkien mukaisesti. Aurinkoinen ruukkukrysanteemi Ruukkukrysanteemin kukan väreissä ja muodoissa on paljon vaihtoehtoja. Pienet kerrottu-kukkaiset kukat näyttävät hauskoilta ja pörheiltä palloilta. Vaaleanpunaiset yksinkertaiset kukat ihastuttavat yksinkertaisella suloisuudellaan ja isot, keltaiset kukat ovat kuin muistutus tulevan kevään kirkkaista auringonsäteistä. Ruukkukrysanteemi viihtyy valoisassa paikassa, mutta suojassa paahteelta. Kasvualusta tulisi pitää jatkuvasti kosteana ja ruukussa valmiina olevat lannoitteet riittävät hyvin kasvin tarpeisiin. Jos kasvi pääsee nuukahtamaan kuivuuden takia, ruukku kannattaa upottaa hetkeksi veteen.

Tomaatti on koisokasvien heimoon kuuluva kasvi, jonka alkuperäinen koti on Perussa ja Chilessä. Tomaattien suku on laaja: erilaisia lajikkeita löytyy tuhansia. Helppona jalostuskasvina tomaatista saadaan uusia lajikkeita markkinoille joka vuosi. Kotipuutarhureille tarkoitettu siemenvalikoima onkin runsas kun taas kaupalliseen viljelyyn tarkoitetulta lajikkeelta vaaditaan maun lisäksi myös soveltuvuutta viljelyolosuhteisiin, pakkaamiseen ja varastointiin.

Erinomaiset terveysvaikutukset
Tomaatti sisältää lykopeeni -nimistä karotenoidia, jonka tiedetään suojaavan syöpä-, sydän- ja verisuonitaudeilta. Tomaatin natriumpitoisuus on vähäinen ja se sisältää reippaasti kaliumia. A-vitamiina tomaatissa on runsaasti, C- ja E-vitamiinia siinä on kohtalaisesti, samoin B-ryhmän vitamiineja.

Moneen makuun ja käyttötarkoitukseen
Perinteisen pyöreän, punaisen tomaatin rinnalla myydään paljon erikokoisia, erimuotoisia ja -värisiä erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, helmi- ja miniluumutomaatteja, pihvitomaatteja ja keltaisia sekä oransseja tomaatteja. Kaupan tiskillä näkyvästi esillä ovat myös erilaiset napostelutomaatit, jotka ovat varsinkin lasten mieleen. Pienet tomaatit sopivatkin hyvin naposteluun, salaatteihin ja pastaruokiin. Isot tomaatit sopivat voileipiin ja yleisesti ruuanlaittoon sekä grillaukseen.

Naapurimaista mallia?
Suomessa erikoistomaattien viljelyn yleistyminen muihin Pohjoismaihin verrattuna on ollut hidasta, vaikka kirsikkatomaatteja on täälläkin viljelty ammattimaisesti jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tanskassa erikoistomaattien osuus tomaattien viljelyalasta on joidenkin arvioiden mukaan 60-70 prosenttia, kun Suomessa ei toistaiseksi ylletä kymmeneenkään prosenttiin. Ruotsissa tomaatin vuosituotanto on kiloissa mitattuna laskenut, kun viljelijät ovat siirtyneet pienihedelmäisiin lajikkeisiin kannattavuussyistä. Ruotsalaiset kuluttajat arvostavat kotimaisuutta etenkin erikoistomaateissa, joiden kohdalla tämä arvostus saadaan suoraan viljelijähintaan. Suomessa kuluttajat suosivat kotimaisia tomaatteja ja niitä kulutetaankin vuosittain noin kymmenen kiloa henkeä kohden. Meillä tomaatin kotimaisuusaste onkin yhä Pohjoismaiden korkein, noin 60 prosenttia.

Vuoden vihannekset valitsevat puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry. Tavoitteena on vihannesten käytön monipuolistaminen ja tietouden levittäminen.

   

Atsalea viihtyy kosteassa
Atsalean kasvutapa on pyöreän pensasmainen. Kukkanuput ilmestyvät lehtien väleistä täyttäen lopulta koko kasvin upeaan, röyhelömäiseen kukkarunsauteen. Atsaleaan on helppo ihastua ja jouluna kotiin tuodaan usein sen valkoinen tai punainen värimuunnos. Atsalea pitää viileästä kasvupaikasta ja on erityisen tarkkaa kastelustaan: multaa ei saa päästää kuivumaan. Veden tarve on kasville riittävä, jos muistaa upottaa ruukun veteen noin kahden tai kolmen päivän välein.

Tulilatva ja syklaami sopivat asetelmiin
Kestävä tulilatva pukeutuu jouluun valkoisin ja punaisin kukin. Punaisessa värissä se hehkuu nimensä mukaisesti pienillä mutta runsailla kukinnoillaan tummanvihreitä lehtiään vasten. Tulilatva koristellaan jo puutarhalla jouluiseen asuun kullanvärisillä hileillä ja erilaisilla nauhoilla tai kääreillä. Tulilatva sopii hyvin erilaisiin jouluisiin kukka-asetelmiin, joissa se on yleensä se kaikkein kestävin ruukkukukka. Viileyttä kestävänä kasvina syklaami sopii hyvin viljeltäväksi joulun markkinoille. Sen puhtaan valkoiset sekä joulunpunaiset kukat ovat joulun värejä parhaimmillaan. Syklaami kastellaan haalealla vedellä aluslautasen kautta ja se vaatii samanlaisia lämpö- ja kosteusoloja kuin jouluruusu. Ne kaksi sopivatkin hyvin samaan asetelmaan ja multatilaan.

Paavalinkukan suosio nousussa
Paavalinkukan eli saintpaulian suosio on hiljalleen nousemassa eikä vähiten sen helppohoitoisuuden vuoksi. Vaatimaton kasvi viihtyy hyvin myös kiireisen nuoren pohjoisikkunalla, paikassa jossa mikään muu kasvi ei menesty. Tasainen, mutta varovainen kastelu takaa kasville parhaat kasvuolot ja sitä on myös helppo lisätä lehtipistokkaista. Paavalinkukan erilaiset värit antavat luovuudelle tilaa. Valkoinen paavalinkukka höystettynä kimaltelevilla koristeilla onkin komeudessaan yksi joulun kauneimmista ruukkukukista!