Joulutähden myynti on kuumimmillaan ja moni miettii kasvin turvallisuutta lemmikeille tai lapsille. Myytti joulutähden myrkyllisyydestä elää edelleen vahvassa, mutta vastoin yleistä käsitystä, joulutähti ei ole lemmikkieläimille kovin myrkyllinen.

– Joulutähden kohdalla ei ole näyttöä siitä, että se olisi aiheuttanut vakavia myrkytystapauksia lemmikkieläimille. Etenkin kissoilla voi olla luontaista taipumusta kiinnostua kodin uusista kasveista, mutta joulutähden maistelu johtaa lemmikille todennäköisesti korkeintaan lievään limakalvoärsytykseen. toteaa eläinlääketieteellisen farmakologian professori emerita Outi Vainio Helsingin yliopistosta.

Ihmiselle joulutähti on Myrkytystietokeskuksen mukaan paikallisesti ärsyttävä. Tämä voi tarkoittaa lievää limakalvoärsytystä tai iho-oiretta suorassa kontaktissa kasviin, mutta haitallisen myrkyllinen se ei ole ihmisellekään.

Kotimaisen joulutähden voi siis hankkia hyvillä mielin, myös lemmikkikotiin.

Oikein hoidettuna pidetty joulutähti ilahduttaa pitkälle kevääseen

Joulutähtiä viljellään Suomessa 1,5 miljoonaa kappaletta noin 50 kauppapuutarhalla. Joulutähti on kestävä lähikukka, josta saa oikealla hoidolla pitkäikäisen kaverin.

Näin valitset hyvinvoivan yksilön

Joulutähti reagoi vääränlaiseen hoitoon joskus vasta päiviä myöhemmin, yleensä pudottamalla lehtiään. Ikävien yllätysten välttämiseksi kannattaa huomioida kasvin yleisilmettä, mullan kosteutta ja sitä miten joulutähdet ovat esillä myymälässä.

Tuoreissa, terveissä kasveissa on lehtiä tiheästi ja ne ovat vahingoittumattomat. Värikkäiden suojuslehtien välistä kannattaa etsiä kellanvihreitä kukannuppuja. Hyvin hoidetut joulutähdet tunnistat, kun ne ovat lämpimässä ja valoisassa paikassa vedolta suojassa, pakkaamattomina ja kullakin kasvilla on ympärillään hieman tilaa. Kannattaa kokeilla myös mullan kosteutta, se ei saa tuntua kuivalta eikä läpimärältä.

Sijoita kasvi valoisaan ja lämpimään

Joulutähti on trooppinen kasvi ja ihanteellinen lämpötila sille on 15-22 °C. Kasvi tarvitsee myös paljon valoa. Sijoita joulutähti mahdollisimman lähelle ikkunaa, mutta vältä kylmää vetoa. Kun tuuletat, kannattaa kasvi siirtää hetkeksi toisaalle.

Erittäin tärkeää on myös suojata kasvi huolellisesti kuljetuksen ajaksi ja viedä se kotiin mahdollisimman nopeasti.

Kastele hillitysti ja lannoita tarvittaessa

Kastelussa paras sääntö on, vähemmän on enemmän. Joulutähti sietää hieman kuivuutta mutta liika märkyys on sille pahasta. Poista kaikki liika vesi alustalta 15 minuuttia kastelun jälkeen. Kasteluntarve on helpointa tarkastaa nostamalla kasvia: kosteuden tuntee sen painosta. Joulutähti kaipaa vettä vasta, kun multa on enää hieman kosteaa.

Voit kastella joulutähteä huoneenlämpöisellä vedellä vähän kerrassaan joka toinen tai kolmas päivä. Jos huoneessa on todella lämmin tai kasvi on patterin läheisyydessä, olisi sitä kasteltava päivittäin. Kannattaa myös muistaa, mitä pienempi kasvi on, sitä useammin se tarvitsee vettä.

Joulutähden kasvualusta on lannoitettu ostaessasi sen eli kasvia ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Käytä kuitenkin säännöllisesti lannoitteita, jos haluat sen kestävän kevääseen asti.

Uudelleen kukitus

Teoriassa on mahdollista saada joulutähti kukkimaan uudelleen, mutta tämä vaatii paljon vaivaa ja harvoin kasvi näyttää yhtä upealta kuin hankkiessasi sen. Voit kuitenkin istuttaa sen tarvittaessa isompaan ruukkuun, karsia kukinta-ajan päättyessä lehtiä ja nauttia joulutähdestä rehevänä sisäkasvina.

Luonnonvarakeskus on laskenut kasvihuonealan ilmastovaikutuksen perustuen alan energiankulutukseen vuonna 2021. Tutkimuksen perusteella alan ilmastovaikutus on laskenut 60 prosenttia suhteessa vuoteen 2004.

Merkittävää laskua selittää se, että kasvihuonealan öljyn käyttö lämmitysenergiana on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Samaan aikaan energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 kokonaisuudessaan 56 prosenttia. Lisäksi kasvihuonevihannesten kokonaissatotaso on noussut vuoden 2004 60 miljoonasta kilosta vuoden 2021 98 miljoonaan kiloon, mikä pienentää ilmastovaikutusta merkittävästi.

– Kasvihuoneyritykset ovat tehostaneet tuotantoa ja samanaikaisesti vähentäneet päästöjä tuntuvasti. Kasvihuoneyritykset investoivat edelleen vihreämpiin energiamuotoihin, eli suunta pysyy tulevina vuosina samana, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Koko kasvihuonealan energian käytön ilmastovaikutus Suomessa oli vuonna 2021 käytetyn energian osalta 203 287 tonnia CO2-ekv. Alan kokonaisenergiankulutuksesta sähkön osuus oli 33 % ja lämmön 67 %. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Raskaan polttoöljyn kulutus on lähes poistunut.

Kasvihuonelan ilmastovaikutus on koko Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä 0,6 % ja Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 5,2 %.

– Suomalainen kasvihuoneala on ruuantuotannon edelläkävijä päästöjen vähentämisessä. Kasvihuoneyrittäjien viljelemät laadukkaat ja terveelliset tuotteet ovat lisäksi tärkeä osa suomalaisten ravitsemusta, Kangas sanoo.

Vuonna 2019 Luonnonvarakeskus julkaisi Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki -tutkimuksen. Tutkimuksesta selviää muun muassa, että kotimaisen tomaatin vesijalanjälki on 34,7 litraa tuotekiloa kohti. Esimerkiksi Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91 kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon vahvemmat ja hyvin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja suomalainen kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti.

Kasvihuoneala on jo pitkään selvittänyt omaa ilmastovaikutustaan. Ensimmäinen alan ilmastovaikutustutkimus julkaistiin jo vuonna 2013.

Tutustu alan vastuullisuuteen ja tutkimuksiin Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilla

Yksi tärkeimmistä joulun symboleista ja muistojen herättäjistä on joulutähti. Erilaisine muotoineen, väreineen ja käyttötapoineen joulutähti on miltei jokaisessa maassa yksi keskeisimmistä joulun tuojista. Suomessa niitä viljellään vuosittain noin 1,8 miljoonaa kukkaa, ja lähes kaikki Suomessa myytävät joulutähdet ovat kotimaisia. Joulutähtiä on saatavilla hyvin varustelluista kaupoista jo lokakuulta lähtien. Joulutähden erikoisvärit, kuten roosan, puuterin tai keltaisen sävyt houkuttelevat kasvin käyttöön jo hyvissä ajoin ennen joulua.

Tarjoamme laajan valikoiman joulutähtikuvia toimitus- ja markkinointikäyttöön veloituksetta. Kuvavalikoimasta löytyy tunnelmakuvia, sisustuskuvia, lajikekuvia sekä erilaisia DIY-askarteluideoita. Kuvapankkiin pääset täältä.

Lisää tietoa joulutähdestä löydät osoitteesta www.kauniistikotimainen.fi/joulutahti.

Lähes 60 vuoden perinteitä kantavaa puutarha- ja viheralan Lepaa 2022 -ammattinäyttelyä on odotettu. Nyt 11.–13. elokuuta Lepaalla Hattulassa järjestettävä Lepaa 2022 -näyttely kokoaa alan toimijat ja antaa pätevän katsauksen alan kuulumisista.

– Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja, ja monin tavoin haastavat ajat jatkuvat edelleen. Puutarha- ja viheralalla kehitys ei kuitenkaan ole loppunut, vaan pikemminkin kiihtynyt. Tämän tapahtuma jälleen osoittaa, näyttelypäällikkö Elina Vuori kertoo.

Puutarha-ala vihertyy entisestään

Näyttelyyn on ilmoittautunut lähes 170 näytteilleasettajaa. Mukana on monia tuttuja vuosien takaa, mutta myös aivan uusia yrityksiä innovatiivisine tuotteineen. Mukana on muun muassa robottiyritys Tanskasta, useita uuden sukupolven LED-valotusta viljelyyn tarjoavia yrityksiä sekä erilaisia kiertotalouteen perustuvia yrityksiä tuotteineen. Myös sähkökäyttöisyys tulee yhä vahvemmin myös ison kokoluokan työkoneisiin.

– Tuotteisiin tutustuminen omin silmin voittaa netin tai katalogin selaamisen. Lepaalla on myös mahdollisuus päästä itse esimerkiksi ajamaan koneita, Elina Vuori muistuttaa.

Ajankohtaisia aiheita ja inspiraatiota

Näyttelyn oheisohjelma tarjoaa ajankohtaisia aiheita. Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämä niittyseminaari esittelee niittyjen tavoitteita ja erilaisten niityn perustamistapojen vaikutuksia eliölajistoon ja hoidon tuloksiin. Niityillä kaupungeissa tavoitellaan kestäviä tapoja ylläpitää viheralueita ja torjutaan luontokatoa.

Luonnon monimuotoisuuteen auttaa hyönteisten tunnistaminen, mitä pääsee testaamaan Ötökkärasteilla. Perjantaina biologi Leena Luoto kertoo tuoreista tuloksista tuholaisten torjunnasta kumppanuuskas-
vien avulla.

Biologinen kasvinsuojelu vaatii onnistuakseen koko ajan tiedon päivittämistä, joka onnistuu Biotus Oy:n kasvihuone- ja tunneliviljelijöille suunnatuissa seminaareissa.

Leikkokukkapaneelissa torstaina puhutaan kotimaisen leikkokukan kasvaneesta suosiosta. Lyhyet kuljetusmatkat ja viljely vastuullisissa olosuhteissa kiinnostavat. Mukana keskustelemassa kukkaviljelijöitä, kukkakauppias, opettaja ja kaupan sisäänostaja.

Yksi erikoisimmista työnäytöksistä nähdään Imukaivuun osastolla. Yrityksellä on Suomen suurin imuri, jolla voi esimerkiksi vaihtaa vanhojen katupuiden kasvualustaa paremmaksi puita suuremmin vahingoittamatta.

Tuttujen tapaaminen yhä merkityksellisempää

– Kolmen vuoden tauon jälkeen ihmiset haluavat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia kasvokkain. Lepaa yhdistää monia alan toimijoita, ja täällä nähdään tuttuja kenties sen ainoan kerran vuodessa, näyttelypäällikkö Vuori sanoo.

Lepaa tarjoaakin nähtävää koko päiväksi. Kun haluat pitää tauon ihmisvilinästä, kannattaa hetki kävellä Hämeen ammattikorkeakoulun yli satavuotiaassa, hyvin hoidetussa puistossa tai vaikka Lepaan virran rannalla.

Kotiinviemiset saa ostaa mukaansa jollei näyttelystä, niin viimeistään Lepaan Viinitilalta tai Savipajalta.

Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin tarkemmin näyttelyoppaasta

Lepaa 2022 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, sekä Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa, sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien. Korona-aikana tapahtuma järjestettiin e-tapahtumana. Näyttely on avoinna 11.–13.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 jalauantaina kello 10–16.

Lisätietoja tapahtumasta: näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. 045 7733 2657

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla.

Kesäkukkamyymälöiden värikäs sesonki on täydessä vauhdissa. Kesäkukkasesonki on vuoden merkittävin ja eniten suomalaisia liikuttava kukkasesonki. Suomalaiset ostavat vuosittain noin 35 miljoonaa kesäkukkaa. Kesäkukkia viljelee yli 400 puutarhaa joka puolella Suomea.

– Kesäkukkatarhat myyvät Suomessa kasvatettuja lähikukkia, myös sellaisia lajeja ja lajikkeita, joita ei tuoda ulkomailta ollenkaan. Tuotannon jakautuminen ympäri Suomen takaa lyhyet kuljetusmatkat ja miltei jokaisesta kunnasta löytyy oma kukkia myyvä puutarha, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suosituin kesäkukka on ylivoimaisesti orvokki, jota viljellään yli 9 miljoonaa kasvia. Seuraavaksi suosituin on pelargoni yli neljällä miljoonalla kasvilla. Muita suosittuja ovat muun muassa petuniat, samettikukat, begoniat ja lobeliat. Joka vuosi entistä suositumpia ovat myös hyötykasvit, kuten mansikka-amppelit, tomaatintaimet ja erilaiset yrtit.

Sesongin alku myöhäisempi tänä vuonna

Kesäkukkatarhojen sesonki on lyhyt. Myymälät ovat auki keskimäärin pari kuukautta touko-kesäkuulla siihen saakka kunnes kukat myydään loppuun. Koronan myötä kasvaneen puutarhainnostuksen myötä puutarhoilla on tehty ennätysmyyntejä viime vuosina. Kylmä toukokuu on kuitenkin hidastanut tämän vuoden myynnin aloitusta.

– Sää on merkittävin tekijä kesäkukkien menekissä. Kun aurinkoiset kelit vihdoin saapuvat, myymälät ovat heti täynnä väkeä. Tänä vuonna kausi on alkanut hitaasti. Esimerkkejä viileistä toukokuista on kuitenkin menneisyydessä monia, ja niinäkin vuosina kasvihuoneet on myyty lopulta tyhjiksi, kun säät ovat lämmenneet. Positiivisia siis ollaan tänäkin vuonna, Kangas selvittää.

Käy kasvihuoneeseen – valtakunnallinen puutarhavierailupäivä 27.5.

Paikalliset puutarhat ympäri Suomen ovat täynnä elämyksiä lähellä kasvatettujen kukkien ja vihannesten muodossa. Kasvihuoneviljelijöiden toimialajärjestö Kauppapuutarhaliitto haluaa juhlia tätä sesonkia Käy kasvihuoneeseen -teemapäivällä 27.5., jolloin on oivallinen päivä vierailla paikallisessa puutarhamyymälässä. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä paikallisiin puutarhoihin ja näyttää, missä kukat ja vihannekset kasvavat.

Lähimpiä puutarhoja pääsee etsimään suoramyyntikartasta osoitteesta: www.kauppapuutarhaliitto.fi/suoramyynti/

Tapahtumaa voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #käykasvihuoneeseen