Kevät on jo pitkällä ja orvokkisesonki on nyt parhaimmillaan. Orvokki on suomalaisten suosikkikesäkukka, jota viljellään Suomessa vuosittain yli 7 miljoonaa kappaletta, mikä on noin viidesosa kaikista Suomessa myytävistä kesäkukista. Orvokki myös avaa kesäkukkien kauden.

Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen juhlivat orvokin sesonkia Orvokkipäivällä torstaina 24.4., jolloin pihat ympäri Suomen täyttyvät orvokeista. Orvokkipäivänä paikalliset puutarhat ja kukkakaupat eri puolilla maata lahjoittavat orvokkeja paikallisille päiväkodeille, vanhankodeille, kivijalkayrityksille ja muihin paikkoihin istutettavaksi. Orvokkipäivä järjestetään joka vuosi huhtikuun lopussa.

– Orvokkipäivän tarkoituksena on tuoda väriä ja iloa erilaisiin pihoihin sekä viestiä orvokin sesongista ja säänkestävyydestä. Viime vuonna Orvokkipäivään sattui takatalvi ja lumipyry, mutta se ei kestävää kukkaa haitannut. Orvokki kestää pienen lumisateen ja jopa –5 astetta pakkasta, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Orvokkipäivänä orvokkeja lahjoitetaan yhteensä 80 kohteeseen eri puolille Suomea. Lahjoittajia on 31 ja lahjoittajina toimivat paikalliset puutarhat ja kukkakaupat, jotka lahjoittavat orvokkeja yhteensä yli 4000 kappaletta!

– Orvokkipäivää osataan jo odottaa varsinkin päiväkodeissa, jossa myös innostetaan ja opetetaan lapsia puutarhatöihin tai tutustumaan erilaisiin kasveihin. Orvokkeja on tarjolla monia erilaisia värejä, kokoja ja muotoja, joten ne ovat lapsillekin kiinnostavia kasveja. Myös niiden tuoksu on huumaavan hyvä, Rantala sanoo.

Orvokki on helppohoitoinen, mutta kuihtuneet kukat pitää nyppiä pois siementen muodostumisen ehkäisemiseksi. Sateisena kesänä orvokin varret venähtävät hyvinkin pitkiksi. Orvokki kestää kylmää ja kukkii ahkerasti. Kasvin voi istuttaa ulos eteläisessä Suomessa jo huhtikuussa, sillä se kestää jopa viiden asteen pakkasöitä.

Bongaa Orvokkipäivän kohde: 

Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan kilpaa datakeskuksia ruokkimaan kyltymättömän tekoälyn kasvua. Tämä kehitys on luonut valtavia hukkalämmön lähteitä. Suurimmillaan reilusti yli sadan megawattien tahoiset datakeskukset tuottavat dataa jauhaessaan käsittämättömän määrän lämpöenergiaa, joka pitäisi pystyä hyödyntää järkevästi. Sama ilmiö koskee myös kaavailtuja vedyn tuotannon investointeja. Voiko kasvihuoneviljely olla yksi potentiaalinen käyttökohde hukkalämmölle?  

Lähes kaikki datakeskuksissa käytetty sähköenergia muuttuu lämmöksi. Yksi sadan megawatin datakeskus vastaa samaa, kun pitäisi jatkuvasti päällä reilua 15 000 kappaletta normaalitehoista sähkökiuasta. Vuosituotantona tämä tarkoittaa noin 788 000–832 000 megawattituntia lämpöä. Vaikka ympärivuotisesti viljelevät kasvihuoneyritykset tarvitsevat viljelyssä paljon lämpöä, määrä on kasvihuonemittakaavassakin valtava.  

Kasvihuoneiden lämmitystarve on korkeimmillaan talvella ja alimmillaan kesällä. Tämä luo haasteen sovittaa yhteen datakeskusten tasainen hukkalämmön tuotanto ja kasvihuoneiden kausiluonteinen kysyntä. Pitkäaikaiset lämmönvarastointiratkaisut ovat avainasemassa haasteen ratkaisemisessa. Yksittäisille kasvihuoneille tällaiset investoinnit ovat kuitenkin liian kalliita. 

Suurin haaste hukkalämmön hyödyntämiselle kasvihuoneviljelyssä on sijainti. Datakeskuksia ei rakenneta kasvihuoneiden välittömään läheisyyteen, joten hukkalämpöön ei pääse järkevästi käsiksi. Datakeskuksen viereen tulisi siis käytännössä rakentaa kokonaan uusi kasvihuone. Ihan pienellä pinta-alalla ja investoinnilla ei kuluteta näin isoja määriä energiaa. Järkevämpää olisikin tästä näkökulmasta rakentaa useampia pienempiä datakeskuksia lähelle kulutuskohteita.  

Esimerkiksi kymmenen hehtaarin kasvihuoneen investointikustannus nousee helposti ainakin 50–60 miljoonaan euroon. Tässäkään mittakaavassa kasvihuone ei käytä kuin noin kymmenyksen sadan megawatin datakeskuksen tuottamasta lämmöstä. Parhaimmillaan kasvihuoneet voivat siis olla vain osa ratkaisua.  

Kasvihuonevihannesten omavaraisuusaste on Suomessa jo hyvällä tasolla. Esimerkkinä mainittu kymmenen hehtaaria lisää vihannesviljelypinta-alaa olisi käytännössä haastavaa saada myytyä suomalaisille kuluttajille ja merkittävä osa pitäisikin pyrkiä viemään. 

Myös uusien viljelykasvien kehittäminen on yksi vaihtoehto. Lämmityksen osuus kasvihuoneviljelyn kokonaiskustannuksista tai liikevaihdosta on lopulta suhteellisen pieni, joten kovin eksoottisilla tuotteilla ei leiville lyö. Potentiaalia voisi olla esimerkiksi paprikalla sekä marjoilla, joilla tuonnin osuus kulutuksesta on edelleen suuri. Myös proteiinipitoisia palkokasveja olisi hieno nähdä enemmän kotimaisessa tuotannossa.  

Edellä mainituista haasteista huolimatta kasvihuoneet kannattaa ehdottomasti pitää mukana keskustelussa, kun puhutaan hukkalämmön hyödyntämisestä. Kaikista hölmöintä olisi päästää lämpö harakoille. Kannustammekin olemaan rohkeasti yhteydessä Kauppapuutarhaliittoon kaikissa kasvihuoneviljelyyn liittyvissä kysymyksissä. 

Keväiset kotimaiset tetenarsissit ovat täällä ja torstaina 20.3. niitä voi löytää vaikka työmatkalla. Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen järjestävät taas vuosittaisen Yksinäinen narsissi-tempauksen, jonka tarkoituksena on pelastaa löytäjiään odottavia tetenarsisseja kotiin. Tempaus järjestetään yhteistyössä paikallisten puutarhojen ja kukkakauppojen kanssa. Puutarhat ja kukkakaupat piilottavat narsisseja ympäri kaupunkien ja kuntien keskustoja, joista yksinäiset kukat löytävät tiensä ohikulkijan kotiin. Päivä osuu sopivasti torstain kevätpäiväntasaukseen.

– Tempaus on keväinen piristys puutarhoille ja kukkakauppiaille, sekä varmasti tetenarsissien löytäjille. Tänä vuonna mukana on 70 jakajaa eri puolilla Suomea, ja narsisseja yhteensä melkein 4000, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Tempauksen tarkoituksena on paitsi tuoda iloa ohikulkijoille, myös viestiä kotimaisen tetenarsissin sesongista ja kukan kestävyydestä.

– Pieni kevätpakkanen ei tetenarsissia haittaa, ne kestävät jopa kymmentä pakkasastetta pienen totuttelun jälkeen. Kotimaiset kukat ovat kestävä ja myös vastuullinen valinta. Tetenarsisseja kasvatetaan Suomessa vuosittain noin 4 miljoonaa ruukkua, Rantala kertoo.

Jos löydät yksinäisen narsissin esimerkiksi kadunkulmasta, puistonpenkiltä tai bussipysäkiltä, nappaa se mukaasi ja jaa meille kuva somessa! Merkitse sosiaalisessa mediassa @kauniistikotimainen ja #yksinäinennarsissi.

Missä?

Jakelijat jalkautuvat levittämään tetenarsissien iloisenkeltaista riemua ympäri Suomen torstaina 20.3. Alla olevasta listasta näet, onko jakelijoita liikkeellä lähelläsi:

• Akaa, Palkinpään Puutarha
• Espoo, Kauklahden Kukka
• Espoo, Kukkakauppa Kullannuppu
• Espoo, Kukkatalo Maritta
• Espoo, Syväsen Kukka
• Helsinki, Pirilän Kukkatalo Helsinki
• Helsinki, Syväsen Kukka
• Hanko, Kukkakauppa Anemone
• Hanko, Happy Flower
• Haapajärvi, Veihtilahden Puutarha Oy
• Haapavesi, Niittykosken Kauppapuutarha Oy
• Hauho, Hauhon Kukkapalvelu
• Hattula, Lakstedtin Puutarha Oy
• Hollola, Hollolan kukka ja hautauspalvelu
• Hyvinkää, Kukkakauppa Fantasea
• Hämeenlinna, Lakstedtin Puutarha Oy
• Ii, Arvo Kova Oy, Iin Kukkakauppa
• Inkoo, Kauppapuutarha Hagalandet
• Jyväskylä, Minnan ruusupuu
• Kaarina, Pirilän Kukkatalo Oy
• Kankaanpää, Kukkapuoti Unikko
• Karjaa, Happy Flower
• Karkkila, Puutarha Sundström
• Kemiönsaari, Kukkapalvelu Tiarella
• Kinnula, Olkikukka
• Kokkola, Kukka Mattsson
• Kotka, T:mi Kukkalikka
• Kouvola-Kuusankoski, Haavikon puutarha
• Kuopio, Puijonlaakson kukkakauppa
• Kuusamo, Prisman Kukka
• Kuusankoski, Ruusupuu Kouvola Ky
• Lahti, Kukkakauppa Neilikka
• Lammi, Lammin kukkakauppa
• Lapinlahti, Kukkakauppa ja hautauspalvelu Mika Kinnunen ky
• Lapua, Hantulan kukkakauppa
• Lappeenranta, Hautaustoimisto ja kukkakauppa Tolvanen
• Laukaa, Vehviläinen Oy
• Lavia, Kukkapuoti Unikko
• Lempäälä, Kukkahuone Rönsy
• Loimaa, Järvisen kauppapuutarha Oy
• Luhanka, Tietokukka Oy
• Masku, Mimosan kukka Masku Ay
• Muurame, Muuramen kukka- ja hautaustoimisto Kannel
• Muurame, Ritun Puutarha
• Mynämäki, Sundellin puutarha / Tmi Arno Sundell
• Nurmijärvi, Kukka-Mökki Klaukkala Oy
• Padasjoki, Padaskukka Oy
• Paimio, Paimion kukkapalvelu
• Parkano, Parkanon kukka
• Pieksämäki, Partaharjun Puutarha Oy
• Pori, Antinkukka
• Porvoo, Cassandras Trädgård
• Porvoo, Porvoon Kukkatalo
• Rautalampi, Artteli Shop Oy
• Raisio, Pirilän Kukkatalo Oy
• Riihimäki, Pirilän Kukkatalo Oy
• Saarijärvi, Laura Maria Floral Art / Työosuuskunta Värkkäys
• Saarijärvi, Saarijärven Kukkakulma
• Salo, Kukkakauppa Bella-Regina
• Salo, Pirilän Kukkatalo Oy
• Siikainen, Kukkapuoti Unikko
• Tampere, Ainanlinnan Kukka
• Tampere, Kukkakauppa Pikkukilpi
• Tampere, Pirilän Kukkatalo Oy
• Turku, FLÖR Kukka ja puutarha Oy
• Turku, Huiskulan Puutarha Oy
• Tuulos, Hauhon Kukkapalvelu
• Tuusniemi, Anun Lahja- ja Kukkatupa Ky
• Tuusula, Pirilän Kukkatalo Oy
• Uusikaupunki, Ellän Kukka ja Taimi Ky
• Varkaus, Partaharjun Puutarha Oy
• Veteli, Harmaakiven Puutarha Ky
• Vesanto, Kukka- ja Sidontapalvelu Metsäruusu
• Vieremä, Vieremän kukka ja hautauspalvelu Oy
• Virrat, Kukka-Riitta, kukka-ja hautauspalvelu

Tällä viikolla 10.–16.3. vietetään valtakunnallista yrttiviikkoa. Tuoreyrteillä on nykypäivänä vankka asema suomalaisten jokapäiväisessä ruuanlaitossa. Suomessa tuotetaan vuosittain yrttejä noin 30 miljoonaa ruukkua. Mutta tiedätkö, mitä yrttiä syömme kaikista eniten?

Kolmen suositun kopla

Hienoista ykkössijaa yrteissä pitää perinteinen suosikkiyrtti tilli. Sitä viljellään Suomessa 7,4 miljoonaa ruukkua. Hyvin lähellä kakkossijalla on basilika, jota viljellään 7,1 miljoonaa ruukkua. Kolmantena tulee persilja, jota viljellään lähes 5 miljoonaa ruukkua. Kovan kolmikon jälkeen perässä seuraavat kovaa kasvua tehnyt korianteri sekä ruohosipuli.

Tuoreyrttien valikoima on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Kun vielä 1990-luvulla tuoreyrttien valikoima rajautui lähes pelkästään persiljaan, tilliin ja basilikaan, on yrttien valikoima lisääntynyt kymmenillä uusilla yrteillä.

Valtaosa kotimaista

Lähes kaikki Suomessa myytävistä tuoreyrteistä on viljelty Suomessa. Siihen on yksinkertainen syy.

– Kotimaisten yrttien tuoreus, laatu ja maku ovat lyömättömiä, joten tuoreyrttejä ei oikeastaan tuoda ulkomailta. Suomessa yrttejä kasvattaa noin 30 kauppapuutarhaa eri puolilla Suomea. Nyt keväällä auringon paistaessa yrttien määrä kaupoissa lisääntyy entisestään. Pääsiäinen on suosituimpia yrttisesonkeja, silloin koetaan yksi iso yrttien myyntipiikki, selvittää Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Hittiresepti: kurkkunuudelisalaatti thaibasilikalla ja korianterilla

Testaile erilaisia yrttejä! Tässä salaatissa pääsee testaamaan korianterin lisäksi hauskaa thaibasilikaa.

Salaatin juju on leikata kurkku pitkittäin nuudelimaisiksi suikaleiksi. Jos käytössä ei ole spiraalileikkuria, kuorimaveitsi, juustohöylä tai terävä veitsi käy myös hyvin. Yrttihyllyltä poimitaan mukaan aromikkaan aniksinen thaibasilika sekä korianteri. Mikäli nämä maut eivät kuulu omiin suosikkeihin, mukaan sopii mainiosti myös esimerkiksi persilja ja ruohosipuli! Yrttien yhdistelmät tuovat makuja aivan uudella tavalla esiin, kuin jos käytössä on vain yhtä yrttilaatua.

2 kurkkua
½ ruukku korianteria
½ ruukku thaibasilikaa
1 rkl makeuttamatonta tyrnitäysmehua
2 tl omenasiiderietikkaa
½ tl suolaa
⅓ tl sipulijauhetta
⅓ tl sokeria
⅓ tl rouhittua mustapippuria
2 rkl hampunsiemeniä

Huuhtele kurkut ja leikkaa nistä pitkiä nuudeleita spiraalileikkurin avulla. Voit myös siivuttaa kurkut terävällä veitsellä ohuiksi tikuiksi.

Hienonna yrtit ja sekoita ne laakeassa kulhossa kaikkien muiden raaka-aineiden paitsi hampunsiementen kanssa. Lisää kurkkunuudelit kulhoon, sekoita kastikkeen kanssa ja anna maustua 20 minuuttia ennen tarjoilua.

Tarjoile kurkkunuudelisalaatti laakeasta kulhosta ja koristele se hampunsiemenillä. Voit halutessasi lisätä salaatin päälle vielä lisää yrttien lehtiä.

Suomi on maailmanmestari yhdessä erikoisemmassa lajissa, nimittäin kurkun viljelyssä. Närpiöläisellä Oy Johan Prinsén Ab:lla saavutettiin viime vuonna yksi kaikkien aikojen suurimmista kurkun neliösadoista. Kurkkua tuotettiin yrityksessä viime vuonna yhteensä ennätykselliset 244 kiloa neliömetriä kohti. Yhden hehtaarin pinta-alalla tämä siis tarkoittaisi 2,4 miljoonaa kiloa kurkkua, joka on yhteensä noin 8 miljoonaa kurkkua.

Luku on aivan omaa luokkaansa verrattuna muun maailman kurkkutuotantoon.

– Tällaiset ennätyssadot saadaan aikaan erinomaisella viljelytaidolla ja uusimmalla teknologialla, joka on suomalaisissa kasvihuoneissa maailman huippua. Tärkeää hyvässä sadonmuodostuksessa on tarkka ilmastonhallinta, sekä muun muassa ennakoiva biologinen torjunta, joka pitää kasvuston hyvässä kunnossa, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomessa on jo pitkään poimittu maailman korkeimpia kasvihuonekurkun keskisatoja ja korkeimpia huippusatoja. Keskisato vuonna 2023 oli Suomessa 108 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Määrät ovat huimia verrattuna esimerkiksi Espanjan kurkkutuotantoon, joka on vain noin 10 kiloa neliömetriä kohden. Yhdeltä neliöltä saadaan Suomessa siis yli 10 kertaa enemmän kurkkua kuin Espanjassa, Prinsénin kaltaisissa yrityksissä jopa 25-kertainen määrä.

– Se, että neliömetriltä saadaan mahdollisimman iso sato, tarkoittaa, että viljelyyn käytetyt panostukset, kuten energia, vesi, kasvualustat ja lannoitteet on käytetty mahdollisimman optimaalisesti hyödyksi. Viljelyn tehostumisen myötä suomalaisen kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on laskenut ja kasvihuoneviljely onkin meillä järkevä tapa tuottaa tuoreita vihanneksia ympäri vuoden, Kangas sanoo.