Toukokuinen aurinko lämmittää ja houkuttelee kesäkukkaostoksille. Suoramyyntipuutarhat ovat avanneet ovensa ja odottavat vilkasta viikkoa aurinkoisen sään siivittämänä. Puutarhasesongin alkua juhlitaan tällä viikolla myös valtakunnallisella Käy kasvihuoneeseen -teemapäivällä.

Nopea sesonki

Kotimaisten kesäkukkapuutarhoiden sesonki on lyhyt ja intensiivinen. Valtaosa puutarhoista on auki muutaman kuukauden, mutta kukat voidaan myydä loppuun nopeastikin, jos sää on suotuisa.

– Kun aurinko paistaa, suomalaisilla herää valtava puutarhainnostus. Myymälät ovat hetkessä täynnä ihmisiä, ja pöydät alkavat tyhjentyä. Tämä viikko näyttää aurinkoiselta, joten puutarhoilla käy nyt varmasti kova vilske, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Sesonkia juhlitaan vuosittain myös valtakunnallisella puutarhavierailupäivällä: Käy kasvihuoneeseen -päivällä, joka järjestetään tänä vuonna tämän viikon perjantaina 16. toukokuuta. Päivän tarkoituksena on innostaa ihmisiä vierailemaan paikallisilla kesäkukkatarhoilla, joissa on nyt paras sesonki käynnissä. Mukana on myös muutamia vihanneksia viljeleviä puutarhoja.

– Vierailu paikallisella puutarhalla on upea visuaalinen ja tuoksuva elämys. Kasvihuoneet pursuilevat väriloistoa, roikkuvaa, köynnöstävää ja rönsyävää kesäkukkamerta. Nyt on paras aika vierailla omalla paikallisella puutarhalla, Rantala vinkkaa.

Kesäkukkia viljellään 31 miljoonaa kappaletta yli 300:ssa yrityksessä ympäri Suomen.

Löydä oma lähin puutarhasi suoramyyntikartalta.

Kuuman kestävää ja keltaista

Kesäkukkatrendit vaihtelevat paljon vuosittain ja paikasta riippuen. Jollain paikkakunnalla voi olla mikrotrendi esimerkiksi valkoisista kukista, kun taas viereisellä paikkakunnalla valkoinen ei innosta. Joitain valtatrendejä on kuitenkin nähtävissä.

– Pitkien lämpimien jaksojen lisäännyttyä kysellään entistä enemmän hyvin kuumuutta kestäviä kasveja. Lisäksi entistä useammalla on lasitettu parveke, joka muuttuu kesällä todella lämpimäksi. Halutaan myös helppoutta, joten sellaiset kasvit kiinnostavat, joita ei tarvitsisi olla koko ajan kastelemassa, Rantala sanoo.

Trendikkäitä värejä ja lajejakin löytyy.

– Maailmalla on nähtävissä, että keltaiset kukat tulevat olemaan iso trendi. Myös erilaiset vanhat roosat, sekä persikkaiset ja pastelliset sävyt ovat olleet Ruotsissa tosi suosittuja viime vuosina, ja ne alkavat näkyä jo meillä Suomessakin. Lajeista kiinnostavat aina perinteiset kesäkukat, kuten pelargonit. Myös sellaiset kukat, joista saa helposti leikattua leikkokukkia, kuten daaliat, ovat todella suosittuja, Rantala sanoo.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uudessa kasvihuoneviljelijöiden kampanjassa nähdään syömisen lautasmalleja, kuten “ainakin yritin”, “parhaani tein” ja “close enough”. Arjen huumorilla kannustetaan suomalaisia lähemmäs 500–800 gramman päivittäistä kasvisten ravitsemussuositusta. 

Viime syksynä Suomi sai uudet ravitsemussuositukset. Vilkasta keskustelua aiheutti erityisesti suositus, jonka mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä 500–800 grammaa päivässä. Tavoitetta pidettiin pääosin mahdottomana. Aiempi suositus oli puoli kiloa päivässä, ja siihenkin ylsi vain harva. Tutkimusten mukaan suomalaiset syövät keskimäärin 350 grammaa kasviksia päivässä, ja puoleen kiloon on yltänyt vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista. 

Suomalaisia kasvihuonevihannesviljelijöitä edustavat järjestöt Kauppapuutarhaliitto ry ja Österbottens Svenska Producentförbund r.f. tarttuvat uudessa kampanjassaan ravitsemussuositusten haasteeseen ja haluavat edistää suomalaisten terveellisempää syömistä kotimaisten kasvisten avulla. Kasvista ei jätetä -kampanjassa koulukirjoistakin tutusta lautasmallista on muotoiltu uusia versioita, jotka moni tunnistaa arjestaan tutuiksi. Lautasmallit on nimetty muun muassa Ainakin yritin -lautasmalliksi, Close enough -lautasmalliksi ja Parhaani tein -lautasmalliksi. Humoristisen kampanjan viesti on, että pienikin kasvisten lisäys arjen valinnoissa on askel terveellisempään ruokavalioon. 

”Kasvihuoneessa viljellyt kotimaiset kurkut, tomaatit ja salaatit ovat jo nyt suomalaisten suosikkivihanneksia. Lisäämällä esimerkiksi niitä enemmän ja useammin jokaiselle aterialle, pääsemme lähemmäs tavoitetta. Pienikin lisäys on parempi kuin ei mitään ”, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas. 

Kampanjassa ovat mukana myös sosiaalisen median vaikuttajat Niko Saarinen ja Ossi Lahtinen, jotka punnitsevat päivittäin syömiään kasvismääriä ja konkretisoivat kampanjasisällöissään, miten ravitsemussuositusten mukaisen 500–800 gramman päiväannoksen saa kasaan. 

 

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat vastuullisia

Kampanja haluaa saada suomalaiset syömään terveellisemmin nimenomaan kotimaisten kasvisten avulla. 

“Kotimaiset kasvikset ovat mahtavia. Ne on viljelty lähellä, ne ovat maukkaita ja monella mittapuulla vastuullisin valinta. Kotimaisen vihanneksen tunnistaa parhaiten Sirkkalehtimerkistä”, Kangas sanoo.

Kotimainen kasvihuoneviljelyala on pudottanut ilmastovaikutustaan jopa 60 prosenttia vuodesta 2004. Suurin yksittäinen tekijä vastuullisuuskehityksen taustalla on ollut öljyn käytön lasku samalla ajanjaksolla liki 90 prosenttia. Energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita, joiden osuus kasvihuoneiden lämmityksessä oli 56 prosenttia vuonna 2021. 

Suomalaisten vihannesten tuotantoa verrataan usein espanjalaiseen tuotantoon. Espanjassa vesijalanjälki on tomaatin tuotannossa 91-kertainen suomalaiseen kasvihuonetomaattien tuotantoon verrattuna. Espanjassa tarvitaan myös kymmenkertainen alue maata saman vihannesmäärän viljelyyn, sillä suomalainen kasvihuoneala on kyennyt jatkuvasti nostamaan satomääriään.

Kauppapuutarhaliitto ja ÖSP edustavat valtakunnallisesti suomalaisia kasvihuoneviljelijöitä, jotka viljelevät kurkkuja, erilaisia tomaatteja, salaatteja ja yrttejä sekä paprikaa, munakoisoa, papuja ja chilejä. 

 

Kuvia kampanjan lautasmalleista löydät täältä.

Pääsiäistä vietetään tänä vuonna, kun kevät on jo hyvässä vauhdissa. Keltaisen pirteät sävyt kukittavat huhtikuun loppua suloisesti. Vietät pidennettyä viikonloppua sitten kotona tai kyläillen, nappaa kevään pirteän trendikkäät kukkaideat omaan kotiin ja tuliaiseksi alta!

Narsissit

Iloisenkeltainen tetenarsissi sietää hyvin kevättalven viileää eikä säikähdä yöpakkasia. Narsissivalikoimista löytyy myös esimerkiksi ylväs perunanarsissi. Upeiden narsissien joukosta löytyy yksinkertaisista kokonaan valkoisista narsisseista kerrottuihin oransseihin ja lohenpunaisiin. Osa lajikkeista myös tuoksuu.

Narsisseista saa hauskoja yhdistelmäistutuksia ja ne käyvät myös maljakkoon! Narsissien varret erittävät limaista nestettä, joten samaan vaasiin ei kannata laittaa heti muita kukkia.

Hyasintit

Monelle kevään kohokohta kukkamaailmassa on ollut jo useamman vuoden pääsiäissesonkiin saatava hyasintti. Joulusta tuttu, tuoksuva kaunotar on ollut markkinoilla jo useamman vuoden myös keväisen keltaisissa sävyissä.

Kevätnarsissille riittää hillitty määrä kastelua, eikä sitä tarvitse lannoittaa – kaikki tarvittavat ravinteet ovat sipulissa.

Helmililjat

Suloisen romattiset, helmimäisin kukinnoin komeilevat helmililjat sopivat ihanasti pääsiäiseen. Herkkää kukkijaa löytää kotimaisena ruukuissa jo ennen kasvin sesonkia ulkona puutarhassa. Se viihtyy parhaiten huonelämpötilaa viileämmässä, ja sopii mainiosti vaikkapa lasitetulle parvekkeelle tai kuistille.

Yhdistele muihin kevään sipulikukkiin tai fiilistele helmililjaa sellaisenaan vaikkapa kauniissa korissa.

Orvokit

Kevään ensimmäiset orvokit kertovat lähestyvästä kesästä. Orvokki aloittaa kesäkukkien kauden, ja se sietääkin verrattain hyvin kylmää, jopa takatalven miinusasteita.

Hauska, pääsiäisvieraat tervetulleiksi toivottava istutus ulkorappusille syntyy yhdistelemällä orvokkeja ja tetenarssisseja. Sinertävän ja keltaisen väriyhdistelmä tuo asetelmaan syvyyttä ja kontrastia. Kumpikin kasvi kestää pienen totuttelun jälkeen melko hyvin viileitä öitä, joten ei haittaa, vaikka istutus jäisi ulos pariin pakkasasteeseen.

Suomalaiset ovat palanneet vihannesten pariin. Tästä kertovat tuoreet Luonnonvarakeskuksen Puutarhatilastot, joiden mukaan monia vihanneksia viljeltiin viime vuonna ennätysmääriä. Vuonna 2022 ja 2023 vihannesten käyttöä rokotti taantuma. Viime vuonna alkaneen talouden elpymisen myötä vihannesten kulutuksessa alettiin nähdä taas hyvää nousua.

Kurkku jatkaa juhlavuottaan

Suomalainen kurkku viettää monella tavalla juhlavuottaan: se on valittu Vuoden HeViksi (hedelmä tai vihannes), kurkunviljelijät tekevät maailmanennätyssatoja ja nyt kurkkua on myös viljelty Suomessa enemmän kuin vuosiin. Puutarhatilastojen mukaan kasvihuonekurkkua viljeltiin vuonna 2024 liki 54 miljoonaa kiloa. Se on yli 3 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2023. Määrällä päästään lähelle edellistä ennätystä vuodelta 2020, joka oli hieman yli 54 miljoonaa kiloa.

–  Kurkku on suomalaisten suosikkivihannes, joten sen viljelymäärät pysyvät korkeina vuodesta toiseen. Viljely on tehokasta, ja täällä saadaankin suurempia neliösatoja kuin missään muualla maailmassa, kiteyttää Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Myös suomalaisen kurkun vienti ulkomaille on lisääntynyt: se jopa tuplaantui vuonna 2024.

– Suomalainen kurkku on oikea herkku, ja sitä halutaan nyt myös naapurimaissa, joissa kurkkua viljellään vähemmän kuin meillä, Kangas selvittää.

Erikoistomaattien kysyntä kasvaa

Toinen kysyntää lisännyt vihannes on kotimaiset erikoistomaatit. Niitä viljeltiin vuonna 2024 ennätysmäärä, liki 10 miljoonaa kiloa! Luku ylittää edellisen ennätyssadon vuodelta 2021 jopa kahdella miljoonalla kilolla. Erikoistomaattien osuus kaikista viljellyistä tomaateista on jo lähes 25 prosenttia.

– Erilaisten tomaattityyppien saatavuus on lisääntynyt hurjasti viime vuosina. Löytyy kirsikka-, helmi-, cocktail- ja jopa San Marzano-tomaatteja. Suomalaisten viljelijöiden innovatiivisuuden ansiosta pääsemme nauttimaan entistä erilaisemmista ja maukkaammista tomaateista, Kangas hehkuttaa.

Myös tavallisen pyöreän tomaatin viljelymäärä hipoo ennätyksiä, sitä viljeltiin vuonna 2024 40,9 miljoonaa kiloa. Ennätys on 41,2 miljoonaa kiloa vuodelta 2020.

Ruukkuvihannekset palasivat pöytiin

Myös ruukkuvihanneksia, eli salaatteja ja yrttejä, viljeltiin vuonna 2024 erinomaiset määrät verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Ruukkuvihanneksia viljeltiin vuonna 2024 miltei 15 miljoonaa kappaletta enemmän kuin vuonna 2023. Suosituin yrtti on tilli, jota viljeltiin lähes 8 miljoonaa kappaletta.

– Salaatit ja yrtit ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten arkiruokapöydissä. Ehkäpä uusilla ravitsemussuosituksilla on myös osansa vihannesten käytön lisääntymisessä, ja saamme toivottavasti nähdä taas ensi vuonna uusia ennätyslukuja, Kangas intoilee.

Kuluvalla viikolla 17.–23.3. vietetään valtakunnallista kurkkuviikkoa. Kurkulla on käynnissä juhlavuosi, sillä Kotimaiset kasvikset ry on valinnut kurkun myös vuoden 2025 HeViksi (hedelmä tai vihannes).

Suomalaisten suosikkivihanneksena tunnettu kurkku on yllättänyt jo historian saatossa: muinaiset egyptiläiset ikuistivat sen temppelifreskoihin ja Kreikan Sikyonin kaupunki oli kuuluisa laajoista kurkkupelloistaan. Tänä päivänä Suomi on kurkunviljelyn huipputekijä maailmassa.

Suomalaisissa kasvihuoneissa kurkku tuottaa maailmanennätyssatoja – jopa yli 250 kiloa neliömetriltä. Yli 90 prosenttia meidän suomalaisten syömistä tuoreista kurkuista onkin kotimaassa viljeltyjä.

Laaja kurkkuperhe

Tiesitkö, että kurkkuperhe on paljon laajempi kuin tuttu kasvihuone- tai avomaakurkku? Napostelukurkut, pätkäkurkut ja amppelikurkut kasvattavat suosiotaan, ja maailmalta löytyy myös nypyläisiä, piikkisiä ja jopa valkokuorisia lajikkeita. Eksoottiset kaverit, kuten karvas-, käärme- ja rypälekurkut, tarjoavat uusia makuelämyksiä ja koristekurkut piristävät syksyn ja talven sisustusta.

Kiwano-kurkku ja karvaskurkku.

Kurkun kanssa samaan Cucumis-sukuun kuuluvat myös melonit.­ Esimerkiksi melonikurkun maku on aivan kurkun ja melonin väliltä. Myös eksoottisena hedelmänä myytävä, vihreälihainen kivakurkku, kiwano, on kurkun sukua.

Kurkku on enemmän kuin lisuke

Kurkku on perinteisesti ollut kevyiden salaattien ja voileipien raikastaja, mutta se sopii myös lämpimiin ruokiin. Se tuo pehmeyttä wokkeihin ja täyteläisyyttä keittoihin. Pikkelöity kurkku toimii täydellisenä lisukkeena esimerkiksi grilliruoille. Kurkun mehukas rakenne tekee siitä myös erinomaisen raaka-aineen smoothieihin. Kurkku on myös yllättävän hyvä makeissa herkuissa – esimerkiksi kurkkuhillo, kurkkusorbetti tai limellä ja mintulla maustettu kurkkuslush ovat kokeilemisen arvoisia.

Resepti: Kurkkuveneet järvikalatäytteellä

12–16 kpl
Valmistusaika: 25 min

Ainekset: 

• 2 kurkkua
• 1 prk (200 g) ruohosipulituorejuustoa
• ½ prk (60 g) smetanaa
• 1 tlk (n. 200 g) savustettuja järvikaloja (esim. Ahventa)
• 2 vartta kevätsipulia hienonnettuna
• 1 pnt tilliä hienonnettuna (säästä osa koristeluun)
• suolaa ja pippuria
• 10 kirsikkatomaattia lohkoina tai viipaleina

Valmistusohje:

1. Halkaise kurkut pituussuunnassa ja leikkaa puolikkaat neljään tai kolmeen osaan. Kaavi siemenet pois lusikalla.
2. Sekoita kulhossa tuorejuusto, smetana, valutetut ja hienonnetut savustetut ahvenet, kevätsipuli ja tilli. Tarkista tahnan koostumus ja lisää smetanaa tarvittaessa. Mausta suolalla ja pippurilla.
3. Täytä kurkkuveneet tasaisesti ahventahnalla.
4. Asettele kirsikkatomaatit tahnan päälle ja koristele tillillä.