Suomalaiset ovat palanneet vihannesten pariin. Tästä kertovat tuoreet Luonnonvarakeskuksen Puutarhatilastot, joiden mukaan monia vihanneksia viljeltiin viime vuonna ennätysmääriä. Vuonna 2022 ja 2023 vihannesten käyttöä rokotti taantuma. Viime vuonna alkaneen talouden elpymisen myötä vihannesten kulutuksessa alettiin nähdä taas hyvää nousua.

Kurkku jatkaa juhlavuottaan

Suomalainen kurkku viettää monella tavalla juhlavuottaan: se on valittu Vuoden HeViksi (hedelmä tai vihannes), kurkunviljelijät tekevät maailmanennätyssatoja ja nyt kurkkua on myös viljelty Suomessa enemmän kuin vuosiin. Puutarhatilastojen mukaan kasvihuonekurkkua viljeltiin vuonna 2024 liki 54 miljoonaa kiloa. Se on yli 3 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2023. Määrällä päästään lähelle edellistä ennätystä vuodelta 2020, joka oli hieman yli 54 miljoonaa kiloa.

–  Kurkku on suomalaisten suosikkivihannes, joten sen viljelymäärät pysyvät korkeina vuodesta toiseen. Viljely on tehokasta, ja täällä saadaankin suurempia neliösatoja kuin missään muualla maailmassa, kiteyttää Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Myös suomalaisen kurkun vienti ulkomaille on lisääntynyt: se jopa tuplaantui vuonna 2024.

– Suomalainen kurkku on oikea herkku, ja sitä halutaan nyt myös naapurimaissa, joissa kurkkua viljellään vähemmän kuin meillä, Kangas selvittää.

Erikoistomaattien kysyntä kasvaa

Toinen kysyntää lisännyt vihannes on kotimaiset erikoistomaatit. Niitä viljeltiin vuonna 2024 ennätysmäärä, liki 10 miljoonaa kiloa! Luku ylittää edellisen ennätyssadon vuodelta 2021 jopa kahdella miljoonalla kilolla. Erikoistomaattien osuus kaikista viljellyistä tomaateista on jo lähes 25 prosenttia.

– Erilaisten tomaattityyppien saatavuus on lisääntynyt hurjasti viime vuosina. Löytyy kirsikka-, helmi-, cocktail- ja jopa San Marzano-tomaatteja. Suomalaisten viljelijöiden innovatiivisuuden ansiosta pääsemme nauttimaan entistä erilaisemmista ja maukkaammista tomaateista, Kangas hehkuttaa.

Myös tavallisen pyöreän tomaatin viljelymäärä hipoo ennätyksiä, sitä viljeltiin vuonna 2024 40,9 miljoonaa kiloa. Ennätys on 41,2 miljoonaa kiloa vuodelta 2020.

Ruukkuvihannekset palasivat pöytiin

Myös ruukkuvihanneksia, eli salaatteja ja yrttejä, viljeltiin vuonna 2024 erinomaiset määrät verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Ruukkuvihanneksia viljeltiin vuonna 2024 miltei 15 miljoonaa kappaletta enemmän kuin vuonna 2023. Suosituin yrtti on tilli, jota viljeltiin lähes 8 miljoonaa kappaletta.

– Salaatit ja yrtit ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten arkiruokapöydissä. Ehkäpä uusilla ravitsemussuosituksilla on myös osansa vihannesten käytön lisääntymisessä, ja saamme toivottavasti nähdä taas ensi vuonna uusia ennätyslukuja, Kangas intoilee.

Kuluvalla viikolla 17.–23.3. vietetään valtakunnallista kurkkuviikkoa. Kurkulla on käynnissä juhlavuosi, sillä Kotimaiset kasvikset ry on valinnut kurkun myös vuoden 2025 HeViksi (hedelmä tai vihannes).

Suomalaisten suosikkivihanneksena tunnettu kurkku on yllättänyt jo historian saatossa: muinaiset egyptiläiset ikuistivat sen temppelifreskoihin ja Kreikan Sikyonin kaupunki oli kuuluisa laajoista kurkkupelloistaan. Tänä päivänä Suomi on kurkunviljelyn huipputekijä maailmassa.

Suomalaisissa kasvihuoneissa kurkku tuottaa maailmanennätyssatoja – jopa yli 250 kiloa neliömetriltä. Yli 90 prosenttia meidän suomalaisten syömistä tuoreista kurkuista onkin kotimaassa viljeltyjä.

Laaja kurkkuperhe

Tiesitkö, että kurkkuperhe on paljon laajempi kuin tuttu kasvihuone- tai avomaakurkku? Napostelukurkut, pätkäkurkut ja amppelikurkut kasvattavat suosiotaan, ja maailmalta löytyy myös nypyläisiä, piikkisiä ja jopa valkokuorisia lajikkeita. Eksoottiset kaverit, kuten karvas-, käärme- ja rypälekurkut, tarjoavat uusia makuelämyksiä ja koristekurkut piristävät syksyn ja talven sisustusta.

Kiwano-kurkku ja karvaskurkku.

Kurkun kanssa samaan Cucumis-sukuun kuuluvat myös melonit.­ Esimerkiksi melonikurkun maku on aivan kurkun ja melonin väliltä. Myös eksoottisena hedelmänä myytävä, vihreälihainen kivakurkku, kiwano, on kurkun sukua.

Kurkku on enemmän kuin lisuke

Kurkku on perinteisesti ollut kevyiden salaattien ja voileipien raikastaja, mutta se sopii myös lämpimiin ruokiin. Se tuo pehmeyttä wokkeihin ja täyteläisyyttä keittoihin. Pikkelöity kurkku toimii täydellisenä lisukkeena esimerkiksi grilliruoille. Kurkun mehukas rakenne tekee siitä myös erinomaisen raaka-aineen smoothieihin. Kurkku on myös yllättävän hyvä makeissa herkuissa – esimerkiksi kurkkuhillo, kurkkusorbetti tai limellä ja mintulla maustettu kurkkuslush ovat kokeilemisen arvoisia.

Resepti: Kurkkuveneet järvikalatäytteellä

12–16 kpl
Valmistusaika: 25 min

Ainekset: 

• 2 kurkkua
• 1 prk (200 g) ruohosipulituorejuustoa
• ½ prk (60 g) smetanaa
• 1 tlk (n. 200 g) savustettuja järvikaloja (esim. Ahventa)
• 2 vartta kevätsipulia hienonnettuna
• 1 pnt tilliä hienonnettuna (säästä osa koristeluun)
• suolaa ja pippuria
• 10 kirsikkatomaattia lohkoina tai viipaleina

Valmistusohje:

1. Halkaise kurkut pituussuunnassa ja leikkaa puolikkaat neljään tai kolmeen osaan. Kaavi siemenet pois lusikalla.
2. Sekoita kulhossa tuorejuusto, smetana, valutetut ja hienonnetut savustetut ahvenet, kevätsipuli ja tilli. Tarkista tahnan koostumus ja lisää smetanaa tarvittaessa. Mausta suolalla ja pippurilla.
3. Täytä kurkkuveneet tasaisesti ahventahnalla.
4. Asettele kirsikkatomaatit tahnan päälle ja koristele tillillä.

Kevätaurinko pilkottaa ja suomalaisten suosikkikukkasesonki, tulppaanisesonki, on huipussaan.  Mutta miten kauniin tulppaanikimpun saisi pysymään hyvänä mahdollisimman pitkään?

Vinkki: Kun tulet tulppaanikimpun kanssa kotiin, älä ota niitä heti pois paketista. Leikkaa varsiin uudet imupinnat, ja laita tulppaanit kääreessään maljakkoon viileään veteen noin puoleksi tunniksi. Sen jälkeen kääreen voi ottaa pois ja asetella tulppaanit uudelleen maljakkoon.

– Tällä tavalla tulppaaneihin syntyy vahva nestejännite, ja tulppaanit pysyvät ryhdikkäinä pitempään, selittää Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Tulppaanin elämää voi pidentää muillakin tavoilla.

– Lämmin paikka saa tulppaanin nuukahtamaan nopeammin. Jos haluaa pidentää kukkien ikää, voi tulppaanit vielä esimerkiksi yöksi viileälle kuistille tai lasitetulle parvekkeelle. Kuitenkin sellaiseen paikkaan, jossa mittari ei menisi pakkasen puolelle, Rantala sanoo.

Tulppaani kestää kuitenkin ilman näitä kikkojakin maljakossa noin viikon, jopa ylikin, jos kaupasta löytää erityisen tuoreita yksilöitä. Kukan tuoreuden testaamiseen löytyy myös vinkki.

– Raikkaanvihreät lehdet ja tiivisnuppuiset kukat ovat hyvä merkki. Tulppaania voi varovasti kokeilla sen varresta. Tuoreen tulppaanin pitäisi tuntua jämäkältä, Rantala neuvoo.

Tulppaanit myydään joskus myös ilman vettä, onko se huono merkki?

– Jos tulppaanit ovat viileässä paikassa, ja kierto on kaupassa nopea, pärjää tulppaani ilman vettäkin, sillä ne virkistyvät nopeasti veteen päästessään. Tällöin käärekikka on entistä tärkeämpi, niin tulppaani saa hyvän uuden nestejännityksen, Rantala sanoo.

Vaikka elämme polarisoituneiden mielipiteiden aikaa, on yksi asia, mikä yhdistää suomalaiset: kurkku. Sitä viljellään Suomessa vuosittain jopa 50 miljoonaa kiloa ja suurin osa suomalaista, 30 prosenttia, mainitsee suosikkivihanneksekseen kurkun*. Myös kauppaketjut ovat kertoneet kurkun olevan yksi ostoskoriin useimmin valituista tuotteista.

Suomalaisten mielipide on siis selvä: kurkku on kansamme suosikkivihannes. Kurkku saakin kunnian viettää vuonna 2025 juhlavuottaan, sillä Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt sen Vuoden HeViksi (Vuoden hedelmä tai vihannes).

12 kiloa kurkkua vuodessa

Suomalaiset syövät vuodessa noin 56 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkua. Lisäksi avomaakurkkua syödään noin 11 miljoonaa kiloa. Keskiverto suomalainen syö kurkkua vuodessa siis noin 12 kiloa, eli noin 35 kurkkua! Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 9 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 93 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun.

– Suomalainen kurkku on suoranainen kansallisaarre. Viljelymenetelmän mukaan valitut kestävät lajikkeet ja tehokkaat tuotantotavat mahdollistavat maailmanennätyssadot kasvihuoneista. Huippuvuosina satoa päästään Suomessa poimimaan jopa yli 250 kiloa neliömetriltä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Keskimäärin kurkkusatoa saadaan neliöltä reilut 90 kiloa vuodessa. Espanjassa vastaavan kurkkumäärän viljelyyn tarvitaan noin kymmenkertainen ala maata.

– Pohjoiseurooppalainen boreaalinen ilmastomme on todennäköisesti tulevaisuudessa entistä otollisempi sijainti kurkun viljelyyn esimerkiksi ajoittain kuivuudesta kärsivään Espanjaan verrattuna, Kangas sanoo.

Trendikäs herkku

Kurkku on nauttinut suurta suosiota trendiresepteissä jo ennen juhlavuottaan, ja nousi syksyllä 2024 Tiktok-tähdeksi. Klassinen vihannes päivittyi viraaliksi vyöryneeseen kurkkusalaattireseptiin. Ohjeen jujuna oli yhdistää kurkku soijakastikkeen, seesamiöljyn, sipulin, seesaminsiementen ja chiliöljyn kanssa ravistamalla sitä tiiviissä purkissa. Alkuperäinen kanadalaisen Logan Moffittin video on kerännyt Tiktokissa jo yli 43 miljoonaa katselua ja reseptistä on julkaistu runsas määrä eri variaatioita – Moffittin sanoin ”välillä vaan pitää syödä kokonainen kurkku”.

Uudenlainen trendilisuke innosti Islannissa niin, että paikallisesti kärsittiin kurkun toimitusvaikeuksista. Kurkun teemavuosi on omiaan jatkamaan vihanneksen yltäkylläistä käyttöä kaikissa kotikeittiöissä.

*IROResearch Tuhat Suomalaista –tutkimus 2021.

Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat julkistavat vuoden HeVin joka vuosi. Tavoitteena on tutustuttaa kuluttajia ja kauppaa erilaisiin kasviksiin ja auttaa suomalaisia löytämään tutuillekin kasviksille uusia käyttötapoja samalla monipuolistaen ruokavaliotamme. Uusien suositusten mukaisesti tuoreita kasviksia tulisi käyttää jopa 800 grammaa päivässä henkeä kohden. Monipuolisen kasvisravinnon avulla se onnistuu parhaiten.

Vuodesta 2024 lähtien Vuoden Vihanneksen nimi on uudistettu ja laajennettu Vuoden HeViksi (=Vuoden Hedelmä ja Vihannes). Näin tittelin voi jatkossa saada myös marjat ja hedelmät. Vuonna 2025 Vuoden HeVi on kurkku ja vuonna 2026 vuorossa on mansikka.

Joulun ihaniin ja tunnelmallisiin kukka-asetelmiin ei tarvitse välttämättä hankkia uutena muuta kuin kasvit. Kestävistä kotimaisista joulukukista on iloa pitkään ja kierrätysajatuksella valitut somisteet tekevät asetelmista kauniita ja kotoisia. Nappaa hauskat kierrätysideat alta!

1. Käpyjä ja kippuraisia oksia

Luonto tarjoaa kauniita asetelmia, joista voi kopioida orgaanisen pehmeää tyyliä myös sisälle kotiin. Erilaiset havut, paljaat oksat, sammal ja kävyt ovat kuin tehty jouluisten asetelmien kavereiksi. Luonnonoksat ja muut löydöt jatkavat metsän tunnelmaa ihanasti myös vaikkapa portinpielen ja kuistin asetelmissa.

Huomioithan, että elävien puunosien ja sammalen sekä jäkälän keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa! Useimmiten kauniimpia oksia ja käpyjä ovatkin jo pudonneet ja kuivahtaneet, niitä saa napata metsäpolulta mukaan.

2. Mausta kanelilla ja appelsiinilla

Kanelitangot tuovat asetelmiin rosoista kauneutta ja niistä voi saada ohikulkiessaan ekstrana nenäänsä ihanan joulun tuoksun! Kanelitangoissa on täydellinen punaruskean sävy. Voit kierrättää asetelmiin ruoanlaitossa käyttämäsi tangot kun huuhtelet ja kuivatat ne ensin.

Itse kuivaamalla appelsiiniviipaleista saa mitä mainioimpia askartelutarvikkeita jouluisiin asetelmiin. Sitrusten kuori pitää värinsä kuivatessa melko hyvin, jolloin niistä saa trendikkään oransseja koristeita joulukukkien kylkeen.

3. Mummolan astioille lisäaikaa istutuksissa

Ruosteisen rouheat ja patinoituneet astialöydöt vintiltä, aitasta tai kirpparilta ovat täydellisiä jouluisiin asetelmiin. Sympaattiset, aikaa nähneet, mutta nykykeittiöön sopimattomat metalliastiat, kakkuvuoat, lasipurkit ja keraamiset kaunottaret toimivat tässä tehtävässä vielä mainiosti.

Myös pienet limupullot tekevät hauskan yhtenäisen asetelman leikkokukiksi pätkäistyille joulukukille.