Tänä vuonna Lepaa 2021 -näyttelyn uutuudet, kuulumiset ja Lepaa spiritin tarjoavat e-Lepaa ja uusi LepaaTalk! elokuussa. LepaaTalk! järjestetään torstaina ja perjantaina 12.–13. elokuuta.

TORSTAINA 12.8 . ammattilaisille on luvassa kolme parin tunnin mittaista seminaaria avomaa-, kasvihuone- ja vihertuotannon puhuttavista aiheista:

LepaaTalk! Viher to 12.8. kello 9.00–11.00

9.00–9.20 Monimuotoisen luonnon aarteet kunnissa
Vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg, Sitowise Group Oyj

9.30–9.50 Kestävä viherympäristö kaupungeissa
Väitöskirjatutkija Marko Pesu, Helsingin yliopisto

10.00–10.20 Kuntien ratkaisuja lumon lisäämiseksi
Tutkija Jere Nieminen, Villi Vyöhyke ry

10.30–10.50 Vähäpäästöisyys ja vähäpäästöiset työkoneet
Johtava asiantuntija Juha Ala-Hiiro, Teknisen Kaupan Liitto ry

LepaaTalk! Kasvihuone to 12.8. kello 11.30–13.30

11.30–11.50 Mihin kasvihuoneyrittäjät nyt investoivat?
Viljelyn asiantuntija Lassi Remes, Kauppapuutarhaliitto ry

12.00–12.20 Mitä kasvualustaksi kukille ja vihanneksille keväällä 2022?
Toimitusjohtaja Teppo Rantanen, Biolan Oy

12.30–12.50 Pysyykö kotimaisuus kukkien ja vihannesten myyntivalttina?
Osto- ja myyntijohtaja Kenneth Forsman, Ruokakesko Oy

13.00–13.20 Vastuullisuus osana brändin rakentamista – case NAMS
Teemu Kanasuo, Agrifutura Tomaatit Oy

LepaaTalk! Avomaa to 12.8. kello 14–16

14.00–14.20 Avomaalta tunneliin – mitä tulee huomioida?
Luonnonvarakeskuksen tutkijat Saila Karhu ja Sanna Finni

14.30–14.50 Marjantuotannon viljelytekniikat, kannattavuus ja markkinointi
Tarja Matomäki, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja ja marjanviljelijä

15.00–15.20 Vastuuviljely-menetelmä, kehitystyö ja pakastekasvisten ympäristöjalanjälki
Viestintä- ja vastuullisuusasiantuntija Miika Kemilä, Apetit Oyj

15.30–15.50 Täsmällistä viljelyä mittaamalla
Chief science officer Johannes Tiusanen, Soil Scout Oy

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu yhteen, kahteen tai jokaiseen seminaariin. Pääset kuuntelemaan haluamasi osuudet yhdellä 17 euron hintaisella pääsylipulla.

PERJANTAINA 13.8. ilmaisessa LepaaTalk! Studio -päivässä on kaikille lepaafaneille makupaloja Lepaalta, kiinnostavia vieraita, keskusteluja ajankohtaisista aiheista ja terveisiä eri puolilta Suomea. Katso tietokoneelta tai kuuntele lähetys radiona – vietät mukavan päivän niin kuin Lepaalla olisit!

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu heti mukaan ilmaiseen päivään! Saat vielä muistutusviestejä tapahtumasta lähempänä ajankohtaa.

Tällä viikolla vietetään sieniviikkoa. Kotimaiset herkkusienet ovat ihanan helppoa arkiruokaa. Käyttövalmiit kotimaiset herkkusienet sopivat moniin ruokiin ja maistuvat taatusti kaikille. Suomessa kasvatettuihin sieniin liittyy joitain harhaluuloja. Mursimme viisi myyttiä kotimaisista herkkusienistä:

Myytti 1: Kotimaisia herkkusieniä ei ole saatavilla vuoden ympäri

Sienet mielletään yleisesti syysruuaksi kotimaisten metsäsienten saatavuuden takia. Kotimaisia viljeltyjä herkkusieniä on saatavilla kauppojen hyllystä vuoden jokaisena päivänä. Herkkusienet sopivat sesonkiin kuin sesonkiin: kesän grilliherkuista syksyisiin piirakoihin ja joulupöydän sienisalaattiin. Kotimaisilta markkinoilta löytyy tavallisten valkoisten herkkusienten lisäksi jumbokokoisia herkkusieniä, erikokoisia ruskeita herkkusieniä sekä meheviä portobelloja.

Myytti 2: Viljellyt herkkusienet eivät ole vastuullisia

Suomessa herkkusienten kasvatus perustuu kiertotalouteen, jossa hyödynnetään paikallisten yritysten tuotteita. Kotimaiset herkkusienet kasvavat tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Kasvattajat valmistavat kasvualustan itse. Kasvualustat valmistetaan kotimaisesta oljelta, broilerinlannasta ja vedestä. Tällä taataan alustan puhtaus ja tuoteturvallisuus. Käytetty alusta palautuu takaisin lähipelloille maanparannusaineeksi. Herkkusienet kasvavat pimeässä, valoa tarvitaan ainoastaan poimintavaiheessa. Viljely on tarkkaa, hygieenistä ja vastuullista.

Myytti 3: Herkkusienistä voi käyttää vain hatun

Herkkusienet ovat vastuullinen tuote myös niiden käytön vuoksi. Sienet voi käyttää kokonaan lakista jalkaan, jolloin ei synny ruokahävikkiä. Hävikkiä voi vähentää myös säilyttämällä ne oikein. Herkkusienet säilyvät noin viikon. Herkkusienten mahdolliset muovirasiat kannattaa laittaa muovinkeräykseen.

Myytti 4: Herkkusienet täytyy aina kypsentää

Kotimaiset herkkusienet ovat kotikokin unelma. Niitä voi syödä sellaisinaan tai laittaa niin arki- kuin juhlaruokiin. Ne sopivat esimerkiksi grilliin, piirakoihin, pataruokiin, pastaan tai vaikka hampurilaisen väliin. Sienet sisältävät umamia, joka korostaa muiden ruoka-aineiden makua. Testaamisen arvoinen ruoka-aine siis!

Myytti 5: Herkkusienet eivät ole ravintorikkaita

Herkkusienet ovat erinomainen proteiininkorvike kotiruokiin. Niissä on runsaasti kasviproteiinia ja kaliumia. Herkkusienissä on myös hyviä kuituja, ja esimerkiksi sadassa grammassa on vain 0,2 grammaa rasvaa. Terveyden ja hyvinvointi laitoksen Fineli-tietopankin mukaan herkkusienet sopivat erinomaisesti myös muun muassa vegaaniseen, kolesterolittomaan, maidottomaan, suolattomaan ja gluteeniseen erikoisruokavalioon.

Kesäkukkatarhojen sesongin alkaminen ja äitienpäivä osuvat toukokuun alkuun, joten äitiä on helppo muistaa kauniilla kotimaisella ruukkukukalla valikoimien ollessa runsaimmillaan. Kukka on lahjana aina tervetullut: se ilahduttaa ja hyvällä hoidolla kestää myös pitkään. Lue tämän hetken ajankohtaisimmista kukista ja ota talteen niiden hoito-ohjeet.

1. Pelargoni

Perinteinen pelargoni on noussut uuteen suosioon viime vuosina. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi. Kokematonkin puutarhuri saa helposti onnistumisen elämyksiä tästä runsaasta ja näyttävästä kasvista, kunhan muistaa pari perussääntöä.

Paikka auringossa

Pelargonit palvovat aurinkoa. Niistä tulee suurempia ja värikkäämpiä, kun ne saavat paljon valoa. Paras sijoituspaikka on aurinko tai puolivarjo. Pelargonit sietävät myös paahdetta. Pohjoiseen suuntaava parveke ei sovi pelargonille. Huomioi, että pelargonit eivät kestä yhtään hallaa. Jos laitat pelargoneja ulos jo nyt, muista nostaa ne sisälle tai suojata yöksi.

Vesi kauneushoitona

Pelargonit tulevat alun perin Etelä-Afrikasta, missä on paljon kuivia kausia. Pelargonit selviävät kuivuudesta varastoimalla nestettä lehtiinsä, joten väliaikainen kuivuus ei yleensä aiheuta peruuttamatonta vahinkoa. Kukkiakseen runsaasti  ja jatkuvasti, pelargoni tarvitsee kuitenkin säännöllistä kastelua. Kukkia tulisi kastella aurinkoisella säällä joka päivä, mieluusti aamulla seisoneella vedellä. Erittäin kuumina päivinä toinen kastelukerta illalla voi tehdä hyvää. On tärkeää, ettei multa kuivahtaisi koskaan kokonaan, eikä myöskään jäisi läpimäräksi. Pidä huoli myös, että vesi ei jää seisomaan. Jos et halua kastella joka päivä, valitse vettä varastoivia ruukkuja. Esimerkiksi isoissa parvekelaatikossa on noin kymmenen litran kokoinen vesivarasto.

Lannoita

Pelargoneja kutsutaan myös “nälkäisiksi” kasveiksi, sillä ne tarvitsevat paljon ravinteita. Lannoitus on siis tärkeää. Ravinteikas lannoitemulta pitää kasvin tyytyväisenä ensimmäiset viikot. Sen jälkeen kasvia voi alkaa lannoittaa. Lannoitetta voi lisätä välillä kasteluveteen tai käyttää hitaasti imeytyviä lannoitteita. Kysy parhaat vinkit puutarhamymälästä.

Vinkki: käytetyt kahvinpurut ovat voivat olla hyvä lannoite pelargonille, sillä ne sisältävä kasvin tarvitsemia ravinteita. Kahvinpurut voi kuivattaa ja sekoittaa varovasti multaan lähelle juuria.

Talveta

Pelargonit ovat itseasiassa perennoja, mutta koska ne eivät ole kylmänkestäviä, niitä käytetään meidän leveysasteilla yksivuotisina kasveina. Jos haluat talvettaa pelargonisi, leikkaa niistä pois noin 15 senttiä ennen ensimmäistä hallayötä ja siirrä viileään paikkaan. Ideaalilämpötila on 5–10 astetta. Kasvi ei tarvitse lähes ollenkaan vettä talvikuukausina, joten se saattaa näyttää jopa kuolleelta. Mutta kun se saa keväällä lämpöä ja valoa, se alkaa versota uudelleen.

2. Jalohortensia

Jalohortensia on näyttävä ja värikäs lahja äidille. Väreistä löytyy aina juhlava valkoinen, hempeä vaaleanpunainen, viileä vaaleansininen, herkkä violetti ja räväkkä aniliininpunainen. Hortensiat voi asetella tyylikkääseen suojaruukkuun ja sijoittaa näkyvälle paikalle sisääntulon yhteyteen, sisälle tai terassin oleskelualueelle.

Pidä kosteana

Hortensioiden multatila tulisi pitää tasaisen kosteana, ja ruukut olisi parasta kastella altakasteluna käyttäen mietoa lannoiteliuosta jokaisella kastelukerralla. Multaa ei saisi päästää kuivahtamaan. Hortensiat viihtyvät parhaiten hajavalossa. Lämpimällä ja aurinkoisella ilmalla ulos sijoitettu hortensia pysyy kauniina, kun sen sijoittaa varjoisalle paikalle. Sisällä huoneilman lämpötila vaikuttaa kukinnan kestoon: mitä viileämpi lämpötila, sitä pidempään kasvi kukkii. Runsaasti kukkivana se hyötyy myös lannoittamisesta.

Itä-Aasialainen vesisäiliö

Jalohortensia kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa kosteikoissa jokien varsilla. Sen tieteellinen nimi Hydrangea tarkoittaakin vesisäiliötä, mikä viittaa kasvin suureen vedentarpeeseen. Eurooppaan jalohortensia tuotiin ensimmäisen kerran 1700-luvun loppupuolella. Suomessa jalohortensiat yleistyivät 1920-luvulta aina 1940-luvulle asti.

Väri saattaa vaihdella

Joillakin jalohortensioilla kukan väri on aina punainen, mutta joillakin lajikkeilla maaperän happamuus vaikuttaa väriin. Neutraalissa tai emäksisessä maassa kasvavat hortensiat ovat punakukkaisia, mutta muuttuvat happamassa kasvualustassa siniseksi.

3. Ruusubegonia

Perinteinen ruusubegonia ilahduttaa varmasti äitiä sekä mummoa. Siitä on saatavilla useita värejä: punaista, vaaleanpunaista, keltaista, oranssia. Ruusubegonia on kaunis ja kestävä ruukkukukka, joka sopii niin sisälle kuin ulos. Se sietää viileää ja sopii myös kesäkukaksi. Ruusubegonian voi istuttaa kesällä ryhmäkasvien sekaan. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia pitää tasaisesta kastelusta, mutta anna pintamullan kuivahtaa kasteluiden välillä. Ruusubegonia viihtyy valoisalla paikalla, mutta ei siedä paahdetta.

Suosittu vuodesta toiseen

Ruusubegonia on yksi tunnetuista ruukkukukistamme. Sen suosio pysyy vakaana vuodesta toiseen johtuen sen runsaista ja värikkäistä kukista, helppohoitoisuudesta sekä kestävyydestä. Ruusubegonian käyttö on monipuolista: se sopii niin tuliaisilahjaksi, kausikukaksi ja istutettuna hautausmaalle. Ruusubegonia kestää hyvin myös viileyttä, siksi sen avulla voi loihtia vaikkapa asetelman lasitetulle parvekkeelle kunhan lämpötila pysyttelee kymmenen asteen tuntumassa. Se sopii myös kesäkukaksi ja se onkin erityisen näyttävä muiden ryhmäkasven seassa kesäisessä kukka-asetelmassa.

Neljä parasta kukkaa pääsiäiseen

Pääsiäinen on sipulikukkien aikaa. Kevätaurinko houkuttelee puutarhapuuhiin, mutta yöpakkaset eivät vielä anna kesäkukille mahdollisuutta. Nyt onkin oivallinen aika kestäville kotimaisille sipulikukille. Pääsiäisenä on tarjolla jotain perinteistä, jotain uutta, jotain pastellista ja paljon keltaista. Neljä kotimaista kukkaa ovat pääsiäisen ehdottomia suosikkeja. Listasta löytyy suosikkeja ulos, sisälle tai parvekkeelle.

1. Tetenarsissi

Pienikukkainen tetenarsissi on kevään ensimmäinen oikea ulkokukka. Helppohoitoisuuden ja iloisten keltaisten kukkien vuoksi tetestä on tullut kevään suosituin ruukkusipulikukka. Se sopii piristäjäksi niin kotiin, puutarhaan kuin parvekkeelle.

Tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi. Ne pärjäävät pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa kymmentä astetta enemmän, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi.

Teten voi laittaa parvekelaatikkoon tai astiaan ruukkuineen, tai istuttaa multaan ilman muoviruukkua. Tetenarsisseja ei tarvitse lannoittaa. Ulos kannattaa laittaa teteruukkuja, joissa kukinta on jo selvästi näkyvää, koska viileässä kukat avautuvat hitaasti. Viileä sää pitää huolen myös siitä, että ulkona pidettävät narsissit säilyvät kauniisti kukkivina viikkokausia. Ruukkunarsissi on myös suosittu keväinen hautakukka.

Tetenarsissi on yksi pääsiäisen suosituimmista ruukkukukista ja silloin sen iloisen keltainen kukka sopii hyvin koristamaan kodin juhlailmettä. Kokeile tetejä myös piristämässä juhlapöytää ja asettele ruukun reunalle erilaisia pääsiäisaiheisia koristeita.

Kaukoidässä narsissi on onnen symboli, ja erityisesti Kiinassa se on suosittu kevään vertauskuva. Nimi Narcissus tulee kreikan sanasta nárke (’horros, lamaannus’), minkä on arveltu viittaavan kukan huumaavaan tuoksuun.

Lataa kuvia tetenarsissista

2. Helmililja

Helmililja on pieni ja sievä, useimmiten sinikukkainen kevään sipulikasvi. Ruukkukasvina sen saatavuus ajoittuu helmikuun lopun ja pääsiäisen väliseen aikaan.

Helmililjan kellomaiset kukat muodostavat tiiviin tertun ja kukissa on miellyttävä tuoksu, joka voimistuu lämpimässä. Lehdet ovat ohuet ja pitkät. Suurin osa helmililjoista on syvänsinisiä tai valkoisia, mutta on olemassa myös vaaleanpunertava lajike. Valkoisen suosio on noussut viime vuosina.

Kaupasta kannattaa ostaa melko nupullisia kukkia, sillä ne kestävät jo auenneita pidempään. Sipulipaakun voi siirtää myyntiruukusta kookkaampaan ruukkuun tai astiaan. Kasvin hoidoksi riittää säännöllinen kastelu, huolehdi riittävästä kosteudesta varsinkin pakkasyön jälkeen sillä kasvi tarvitsee lämmettyään välittömästi vettä. Lannoitusta ei tarvita, sillä sipulissa on varastoituneena kaikki ne ravinteet joita kasvi kukkiakseen tarvitsee.

Lasitettu parveke on ihanteellinen paikka helmililjoille, aivan kuten tetenarsisseillekin. Lasitus suojaa yön kylmemmiltä hetkiltä, ja päivien runsas valo hellii kasveja.

Ruukkuhelmililjan kukinta kestää viikosta kahteen. Tämän jälkeen ne kannattaa istuttaa ulos, kunhan maa on sulanut. Kasvista saa pysyvän, monivuotisen seuralaisen puutarhaan. Menestyvä helmililja lisääntyy vauhdikkaasti omista sipuleistaan. Kasvin lehdet saattavat pysyä vehreän vihreinä pitkälle kesään.

Lataa kuvia helmililjasta

3. Keväthyasintti

Meillä paremmin joulukukkana tunnettu hyasintti on ollut Keski-Euroopassa suosittu kevään sipulikukka. Viime vuosina se on rantautunut vihdoin Suomenkin kevääseen. Keväthyasintteja on saatavilla kotimaisena maalis-huhtikuussa. Väreinä on keväisiä keltaisia, liloja, oransseja, punaisia ja sinisiä. Suomalaiset ovat ottaneet ilolla vastaan hyasintin uudeksi kevätkukakseen.

Hyasintti aukeaa noin viikossa umpinuppuisesta täyteen kukkaan, ja kukinta kestää useita päiviä. Hyasintti kannattaa ostaa mahdollisimman nuppuisena, jotta siitä voi nauttia pitkään. Kastele hyasinttia varovasti, jotta varsi ei veny liian pitkäksi. Pitkät hyasintit voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi. Leikkaa mahdollisimman läheltä sipuleita ja asettele kukat niukkaan, kylmään veteen.

Puutarhassa hyasintti viihtyy ruukussa tai kukkapenkissä. Se kestää hyvin myös pientä pakkasta. Keväisessä ulkoilmassa hyasintti kukkii pitkään, jopa useampia viikkoja. Hyasintti voi kestää puutarhassa useamman vuoden, mutta kukinnot pienenevät vuosi vuodelta.

Lataa kuvia hyasintista

4. Tulppaani

Tulppaanin pitkä, marraskuussa alkanut sesonki päättyy pääsiäiseen. Kausi päättyy keltaiseen räjähdykseen: suurin osa pääsiäisen aikaan myytävistä tulppaaneista on keltavoittoisia. Tulppaaneista saa näyttäviä koristeluja pääsiäispöytään tai ulos ovipielen tervehdykseksi. Tulppaanikimpun kaveriksi voi asetella esimerkiksi erilaisia keväisiä oksia. Leikkotulppaanista voi askarrella kranssin ulko-oveen tai antaa jo auenneille kukille toisen elämän astiassa portinpielessä. Keväisellä tulppaanikimpulla voi myös ilahduttaa ystävää etänä, kun kyläilyt jäävät tänä pääsiäisenä välistä.

Tulppaanin hoito on helppoa. Leikkaa kotona tulppaanien varresta pari senttiä pois, ja jos haluat ryhdikkäitä tulppaaneja, anna kimpun imeä muovikääreessään vettä noin puolisen tuntia. Näin varsien nestejännitys palautuu ja kääre antaa tukea varsille. Luonnolliseen kimppuun sopivat eläväisemmät, kaartuvat tulppaanit, jolloin nestejännityksen ei tarvitse olla niin vahva. Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä. Tulppaanikimppu ilahduttaa maljakossa noin viikon. Tulppaani kestää hyvin viileyttä ja se säilyy pidempään jos kimppua voi pitää välillä viileässä.