Kurkun maailmanennätys taas Suomeen

Suomalaiset vihannesviljelijät ovat vuonna 2020 ylittäneet ensimmäisinä maailmassa huiman sadan kilon keskisadon vuodessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan uusi ennätysluku on noin 102 kiloa kurkkuja yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä yhden vuoden aikana.

Keskisadossa ovat mukana kaikki suomalaiset kurkunviljelijät. Heillä oli vuonna 2020 kurkkua viljelyssä noin 53 hehtaaria. Tältä alalta poimittiin noin 54 miljoonaa kiloa kurkkua, mikä sekin on kaikkien aikojen ennätys.

– Myös edellinen maailmanennätys tehtiin Suomessa: vuotta aiemmin Luke kirjasi noin 94 kilon neliösadot. Keskisato on siten yhdessä vuodessa hypännyt ylöspäin reilulla kahdeksalla prosentilla. Siinä on vähän mallia muiden maiden kurkunviljelijöille, kehaisee toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Keskeisin syy toistuviin ME-lukuihin on viljelyosaamisen nopea kehittyminen ja tuotannon korkea tekninen taso. Myös huonekantaa on uusittu viime vuosina rivakasti.

– Suomalaiset ovat todella ottaneet kotimaisen kurkun suosikikseen. Kurkun ketju puutarhoilta kauppoihin on nopea, ja lähellä kasvaneen kurkun tuoreus on vahva valtti. Kiertonopeus kaupoissa on parantunut, mikä varmistaa osaltaan tuotteiden laadun ja raikkauden. Ulkomaisen kurkun ongelmana on pitkän, yli 4 000 kilometrin rekkamatkan aiheuttama vanhentuminen ja kellastuminen. Siksi ne vähitellen väistyvät hyllyistä. Kotitaloudet eivät juuri tuontikurkkua osta, sitä on tarjolla lähinnä joukkoruokailussa, kertoo Jalkanen.

Suomalaiset syövät kotimaisia kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Nyt popsimme niitä jo noin kymmenen kiloa henkeä kohden vuodessa.

Tulppaani on suomalaisten ylivoimainen suosikkikukka näin sydäntalvella. Sen nimeää suosikikseen 58 prosenttia kukkia ostavista suomalaisista, naisista jopa 68 prosenttia. Toisella sijalla ovat viherkasvit 25 prosentin osuudella. Muita talven suosikkikukkia ovat esimerkiksi esikko ja muut kukkivat ruukkukasvit sekä ruusu, neilikka ja leinikki. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

Tulppaanin suosiota selittävät Kauppapuutarhaliiton aikaisempien tutkimusten mukaisesti useat kukkaan liitettävät positiiviset ominaisuudet, kuten värikkyys, iloisuus, edullisuus, saatavuus sekä kevään tulo. Myös suuri kotimaisuusaste lisää suosiota: yli 95 prosenttia Suomessa myytävistä tulppaaneista on lähikukkia.

– Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin maailman kärkimaita tulppaanien ystävänä väkilukuun suhteutettuna. Ruotsissa tulppaaneja ostetaan eniten maailmassa, Suomi ja Norja kisaavat kakkossijasta, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Yli 90 prosenttia tulppaaneista ostetaan päivittäistavarakaupoista. Moniväristen kimppujen osuus on jo yli kolmannes tarjonnasta. Tulppaanilajikkeita on tänä vuonna ennätysmäärä, noin 500 erilaista. Tyypillisin nippukoko on 10 kappaleen nippu, mutta 15 kappaleen nippu on yleistymässä. Suomalaiset haluavat entistä isompia ja värikkäämpiä kimppuja vuosi vuodelta.

Tulppaaneja viljelee noin 50 kauppapuutarhaa ympäri Suomen.

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268
www.kauppapuutarhaliitto.fi
www.kauniistikotimainen.fi

Joulukuu toi tullessaan kotimaiset joulukukat. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet innokkaita joulukukkien ostajia, ja koronan lisäämä puutarhainnostus ennakoi vilkasta kysyntää myös joulukukille.

– Joulukukat ovat monelle suomalaiselle tärkeä osa joulua, sillä perinteet ulottuvat liki 200 vuoden päähän. Meillä on hyvät syyt olettaa, että erityisesti tänä jouluna tiivis kotona oleminen tarkoittaa joulutunnelman luomista myös kukilla, arvioi toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliitto arvioi koko joulukukkasesongin arvoksi noin sata miljoonaa euroa. Luku sisältää myös tuontikukat kuluttajahinnoin. Noin 70 prosenttia kotitalouksista hankkii kukkia joko omaksi ilokseen tai joulutervehdyksiin muille. Tänä vuonna korostunee kotiin hankittavien kukkien rooli.

Lukuisten kuluttajatutkimusten mukaan kuluttajille on yhä tärkeämpää tuotteiden kotimaisuus. Joulukukkien kestosuosikeista eli joulutähdistä, hyasinteista, ritarinkukista ja tulppaaneista valtaosa viljellään kotimassa. Lähiviljelyn ansiosta kotimaiset joulukukat ovat laadukkaita ja ilahduttavat pitkään.

Miljoonia kotimaisia kukkia

Joulukukkien viljely käynnistyi varhaisimmillaan jo ennen juhannusta ensimmäisten joulutähtien pistokkaiden istutuksilla. Suomessa kasvatetaan noin 1,5 miljoonaa joulutähteä. Punaisten joulutähtien lisäksi markkinoilla on valkoisia joulutähtiä sekä upeita erikoislajikkeita.  Uusia värejä ja lajikkeita tulee vuosittain erityisesti joulutähdelle, mutta perinteiset lajikkeet pitävät pintansa. Joulutähden käyttö leikkokukkana on myös palaamassa muotiin vuosikymmenien tauon jälkeen.

Joulu aloittaa myös sipulikukkien sesongin. Hyasinttien ja ritarinkukkien sipulit istutettiin syksyllä. Jouluksi viljellään vajaat kolme miljoonaa hyasinttia, yli miljoona ritarinkukkaa ja noin viisi miljoonaa tulppaania. Sipulikukkien suosikkivärit jouluna ovat punainen, valkoinen ja vaaleanpunainen. Itsenäisyyspäivän tienoilla myydään erityisesti sinistä hyasinttia. Sipulikukkien kausi jatkuu joulun jälkeen tulppaaneihin.

Joulutähtien ja sipulikukkien lisäksi Suomessa viljellään jouluksi myös noin miljoonaa muuta ruukkukukkaa. Näitä ovat esimerkiksi atsalea, joulukaktus, jouluruusu ja tulilatva. Kotimaisia joulukukkia viljelee Suomessa reilut sata puutarhaa.

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Neljä suomalaista innovaatiota ovat saaneet Puutarha-alan innovaatiopalkinto -tunnustukset. Kaikki palkitut innovaatiot edistävät entistä ympäristöystävällisempää suomalaisen lähiruoan tuotantoa. Tunnustukset jaettiin torstaina Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä. Palkintojen yhteisarvo on 10 000 euroa.

Kaksi tunnustuksista liittyi otsonin käyttöön kasvinsuojelussa. Otsoni on luonnossa esiintyvä hapen muoto, joka hävittää kasvintuhoojia. Otsoni soveltuu erinomaisesti kasvihuoneviljelyyn, sillä se hajoaa tavalliseksi, hengitettäväksi hapeksi. Hajotessaan otsoni ei jätä jäämiä eikä aiheuta muita riskejä. Otsoni on tehokas ja edullinen torjuntakeino kasvintuhoojia vastaan. Otsoniin liittyvät tunnustuspalkinnot saivat professori Risto Tahvonen yhteistyössä Happico Oy:n kanssa sekä EOD Europe.

Kolmannen innovaatiopalkinnon sai Bionido Oy. Heidän muovin käytön vähentämiseen ja korvaamiseen tähtäävä muoviton taimikasvatusruukku tarjoaa lupaavia näkymiä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ruukku on kasvihuonetestausvaiheessa. Tuotteen voi käytön jälkeen kompostoida. Kompostoidun tuotteen voi taas vastaavasti käyttää maanparannusaineena.

Mynämäkeläisen kauppapuutarhuri Vesa Keskitalo nappasi neljännen innovaatiopalkinnon. Keskitalon  kehittämä langaton sensoriverkko luo pohjan hyvin tarkalle kasvihuoneen ohjausjärjestelmälle, joka pystyy älykkäästi ohjaamaan kasvihuoneen olosuhteita. Ohjausjärjestelmän avulla voidaan optimoida kasvien kasvua ja minimoida tuotantopanosten käyttöä.

Innovaatiopalkinnon hakijoita oli yhteensä 17. Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaettiin nyt toista kertaa.

– Kasvihuoneviljelyn näkökulmasta on hienoa, että uusia innovaatiota syntyy, ja että niitä etsitään laajasti muuallakin kuin alan sisällä.  Eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ollaan hyvin kiinnostuneita tämän toimialan kehittämisestä. Viljelijät pääsevät nopeasti ottamaan uusinta osaamista käyttöön, kunhan innovaatiot saadaan kaupalliseen tuotantoon, kiittelee kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen.

Palkinnot rahoittava Puutarhasäätiö sr on Kauppapuutarhaliiton 1957 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen kasvihuoneviljelyn tutkimusta ja kehittämistä. Säätiö jakaa vuosittain varoja tutkimukseen, koetoimintaan, selvityksiin ja erilaisiin hankkeisiin, joilla on tai voi olla merkitystä suomalaiselle kasvihuoneviljelylle.

Lisätietoja:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268