Ilahduta äitiä kotimaisella pelargonilla

/in ,

Äitienpäivänä äitiä kannattaa ilahduttaa kotimaisella pelargonilla. Pelargoni on yksi suosituimmista ruukkukasveista Suomessa. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi, joka soveltuu niin ulos kesäkukaksi kuin sisälle ympärivuotiseksi ruukkukukaksi. Väri-  ja lajivalikoimaa on runsaasti.

– Pelargoni hehkuu upeissa väreissä, joten jokaiselle löytyy varmasti mieluinen kukka. Suosituin lajike on ollut viime vuosina perinteinen kotipelargoni. Suosituin väri on ollut taas kaunis vaaleanpunainen, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Pelargoni viihtyy lämpimässä, minkä ansiosta se on erinomainen valinta paahteiselle paikalle. Se jaksaa kukkia koko kesän. Kuivuneet kukat ja lehdet kannattaa poistaa varovasti. Näin kasvi jaksaa kasvattaa uusia kukkavanoja. Pelargonia kannattaa kastella tasaisesti, ja lannoittaa kerran viikossa. Pelargoni tosin sietää paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä.

Äitienpäivän suosikkikukkia pelargonin lisäksi ovat ruukkuruusu ja hortensia. Säiden lämmettyä molemmat kasvit viihtyvät hyvin parvekkeella ja terassilla. Ruukkuruusun voi istuttaa kesällä puutarhaan.

Äitiä voi ilahduttaa myös muilla kotimaisilla ruukkukukilla. Tarjolla on ruusubegoniaa, tulilatvaa, ruukkukrysanteemia, soilikkia, kiinanruusua, paavalinkukkaa ja muurinkelloa. Ruukkukukka ilahduttaa ympäri vuoden.

Suomessa viljellään vuosittain noin 35–40 miljoonaa ryhmäkasvia yli 400 yrityksessä. Kotimaisten kukkivien ruukkukasvien viljelymäärä on noin 14 miljoonaa kukkaa.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

 

Kotimaiset tomaatit ja kurkut tärkeitä suomalaisille

/in ,

Kolme neljästä suomalaisesta pitää tärkeänä, että kotimaisia kasvihuonevihanneksia on saatavissa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Tämä käy ilmi IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto.

– Tulos ei yllätä. Suomalaiset ovat vuosikymmeniä olleet tomaattien, kurkkujen, salaattien ja yrttien suurkuluttajia, ja niinpä ne muodostavat jo noin neljänneksen kaikesta vihannesten syömisestämme. Tuotteet tunnetaan, ne ovat helppoja käyttää ja niitä on saatavina kotimaisina vuoden jokaisena päivänä kaikista kaupoista, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuonevihannesten laaja ympärivuotinen tuotanto on harvinaista muualla kuin Välimeren seudulla. Suomessa onkin yksi korkeimmista kasvihuonevihannesten omavaraisuusasteista maailmassa. Esimerkiksi suomalaisten syömistä kurkuista ja ruukkuvihanneksista yli 90 prosenttia viljellään kotimaassa.

– Vuonna 2019 kasvatimme ennätyksellisen määrän kasvihuonevihanneksia, noin 105 miljoonaa kiloa. Nyt vaikuttaa siltä, että tänä suomalaiset haluavat syödä tänä vuonna vieläkin enemmän kotimaisia kasvihuonevihanneksia, arvioi Jalkanen.

Vihanneksia viljellään noin 500 kauppapuutarhalla eri puolilla maata. Ala työllistää suoraan yli 4 000 yrittäjäperheiden jäsentä ja työntekijää. Alan tuotannon arvo on noin 230 miljoona euroa.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Tomaattilive – seuraa tomaatin kasvua kasvihuoneessa!

/in ,

Kauppapuutarhaliitto on avannut tomaattiliven, jossa pääsee reaaliajassa seuraamaan tomaatin kasvua ja kehittymistä kasvihuoneessa. Liveä kuvaama kamera on sijoitettu eteläsuomalaisen kauppapuutarhan kasvihuoneeseen. Tämän ansiosta katsojat saavat hyvän kokonaiskuvan tomaatin kasvuympäristöstä.

– Kotimaisten vihannesten viljely kiinnostaa suomalaisia nyt enemmän kuin koskaan. Haluamme tomaattiliven välityksellä näyttää, kuinka kotimainen tomaatit kasvavat. Harvaa tietää, että aika kukinnasta poimintaan kestää lähes kaksi kuukautta, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Livessä nähdään pyöreän klassikkotomaatin kasvua. Klassikkotomaatti on Suomen yleisimmin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina.

Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.

– Suomi on väkilukuunsa ja sijaintiinsa nähden tomaatin suurmaa. Näin laajaa omaa ympärivuotista tomaattituotantoa ei ole muualla Euroopassa. Tämä on tärkeää esimerkiksi ruokaturvamme näkökulmasta, Jyrki Jalkanen muistuttaa.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on tippunut 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki oli vuonna 2017 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden. Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kasvihuonevihannesten osuus yhden henkilön hiilijalanjäljestä on noin 0,4 prosenttia. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 prosenttia.

Seuraa liveä täältä.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Kurkun maailmanennätys taas Suomeen

/in ,

Suomessa on jälleen kirjattu maailman korkeimmat kasvihuonekurkun sadot. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tietojen mukaan suomalaiset viljelijät poimivat vuonna 2019 keksimäärin 93 kiloa yhtä kasvihuoneneliömetriä kohden. Lisäystä edellisvuodesta oli noin kahdeksan prosenttia.

– Tämä on huiman nopeaa kehitystä. Vastaavaan ei ylletä missään muualla maailmassa. Esimerkiksi tehokkaana pidetyn Hollannissa keskisato on FAO:n tilastojen mukaan noin 73, Norjassa 74, Islannissa 66 ja Ruotsissa 46 yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä vuodessa. Espanjassa sato jää alle kymmeneen kiloon neliömetriltä, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Maailman korkeimman keskisadon lisäksi myös yksittäisten yritysten huippusadot ovat maailman korkeimmat. Puutarhoilla on ylletty jopa 250 kilon neliösatoihin.

– Osaamme tämän Suomessa hyvin. Meillä on perheyrityksissä jo kolmas sukupolvi viljelmässä kurkkua ympäri vuoden. Yhdessä huipputeknologian kanssa satotaso on saatu huippuun, mutta samanaikaisesti myös tuotannon hiilijälki on Luken tutkimusten mukaan pudonnut kymmeniä prosentteja. Kuluttaja saa joka päivä tuoreita lähivihanneksia, ja varsin edullisesti, joten tässä yhtälössä on vain voittajia, Jyrki Jalkanen huomauttaa.

Kurkku on Suomen tärkein kasvihuonevihannes. Viime vuonna sato ylsi 50 miljoonaan kiloon, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kurkkua viljellään noin 170 kauppapuutarhalla kautta maan. Sadon tuottamiseen tarvitaan yhteensä noin 53 hehtaaria kasvihuoneita.

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Suomalaiset ostavat kukkia koronasta huolimatta

/in ,

Vallitseva poikkeustilanne ei ole vähentänyt suomalaisten kevätkukkien ostamista. Yli puolet suomalaisista aikoo hankkia kevätkukkia saman verran tai enemmän kuin viime vuonna. Innokkaimpia kukkien ostajia ovat yli 50-vuotiaat naiset, jotka asuvat alle 50 000 hengen kaupungeissa tai maaseudulla. Koronaepidemia ei näytä vaikuttavan alkavaan ryhmäkasvien sesonkiin ainakaan kysynnän kautta.

– Kukat tuovat iloa arkeen. Ihmisillä on nyt myös aikaa hoitaa puutarhaa, jonka takia uskomme kukkamyynnin pysyvän ainakin edellisvuoden tasolla, kommentoi Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Tiedot kevätkukkien ostoaikomuksista perustuvat IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen, joka tehtiin 7.–14. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti jo merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetätti Kauppapuutarhaliitto. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, jonka takia vertailuaineistoa ei ole.

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Koti koristellaan pääsiäisenä kotimaisilla kukilla

/in ,

Koti koristellaan pääsiäisenä kotimaisilla kukilla

Kotimaiset sipulikukat ovat nyt parhaimmillaan. Tarjolla on tetenarsisseja, helmililjoja, tulppaaneja sekä hyasintteja. Sipulikukkia löytyy niin ruukussa kuin leikkokukkana. Kaikki sipulikukat sopivat sisälle ja ulos. Kevään suosikkikukka tetenarsissi kestää jopa pientä pakkasta.

– Sipulikukat avaavat parveke- ja terassikauden pääsiäisenä. Kotia saa laajennettua ulos ruukussa olevilla sipulikasveilla. Pakkasella kannattaa huolehtia, että kukkien multa on kostea. Se suojaa sipuleita paleltumiselta, neuvoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Pääsiäisenä sipulikukkien hallitsevana värinä on keltainen, mutta valikoimasta löytyy myös valkoista. Tulppaaneista on tarjolla myös keväisiä pastellin sävyjä. Helmililjat kukkivat herkän sinisenä. Kukkien värit viestivät iloa, elinvoimaa ja kevään tuloa.

Tetenarsisseja viljellään Suomessa noin 3,5 miljoonaa ruukkua. Tulppaaneja viljellään pääsiäiseksi 4 – 5 miljoonaa. Nämä kaikki myydään noin kuukauden aikana maaliskuun puolivälistä pääsiäiseen asti.

Markkinoilla myös kotimaisia ruukkukukkia

Suomessa viljellään ympäri vuoden kukkivia ruukkukukkia. Pääsiäissesonkiin viljellään vajaa miljoona ruukkua. Markkinoilla on nyt ruusubegoniaa, tulilatvaa, krysanteemia ja kiinanruusua. Oikealla hoidolla ruukkukukat ilahduttavat pitkään kotona.

– Kotimainen kukkiva ruukkukasvi on nyt oivallinen valinta, jos haluaa osaltaan turvata kotimaisten työpaikkojen säilymisen. Kevään edetessä puutarhoilta valmistuu sisälle laitettavien kukkien lisäksi kymmeniä miljoonia kesäkukkia ja amppeleita, joiden kasvattamiseen osallistuu yli 400 puutarhaa kaikkialla Suomessa, muistuttaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Kotimaisia kasviksia riittää

/in ,

Kotimaisia kasvihuonevihanneksia riittää

Kotimainen kasvihuonevihannestuotanto jatkuu normaalisti koronaviruksesta huolimatta. Käytännössä kaikki tällä keväälle suunnitellut vihanneskasvihuoneet ovat nyt viljelyssä. Kasvihuoneissa viljellään kurkkua, erilaisia tomaatteja ja salaatteja sekä yrttejä.

– Tarjonta riittää erittäin hyvin ajankohdan tavanomaiseen kysyntään, ja tilanne paranee kevään edetessä. Perinteisesti me suomalaiset lisäämmekin tomaattien, kurkkujen ja salaattien syömistä juuri näin keväään myötä. Hamstraukseen ei ole tarvetta, sillä puutarhat toimivat normaalisti, vakuuttaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Suomessa kasvatetaan vuosittain yli sata miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia. Ne muodostavat neljänneksen koko vihanneskulutuksestamme. Vihanneksia tuottavia kasvihuoneyrityksiä on yli 400 eri puolilla maata. Pitkälle kehittyneen viljelyosaamisen ja huippunykyaikaisen teknologian avulla kotimaisista kasvihuoneista poimitaan satoa tasaisesti läpi vuoden. Tuoreus on yksi kotimaisen tuotannon ylivoimatekijöistä.

– Suomessa on harvinaisen korkea vihannestuotannon omavaraisuus. Kotimaista tuotantoa on vuosikymmenien ajan kehitetty niin, että paitsi että se on erittäin ympäristöystävällistä, se myös yltää maailman korkeimpiin satotasoihin. Tämä korostuu myönteisesti etenkin poikkeustilanteissa, Jalkanen kertoo.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 valmistuneen tutkimuksen mukaan suomalaisen kasvihuonevihannestuotannon hiilijälki oli pudonnut peräti 56 prosenttien vuosien 2004 ja 2017 välillä. Samanaikaisesti öljyn käyttö oli romahtanut 85 prosenttia. Kasvihuonevihannesten vastuullisuudesta voi lukea lisää osoitteesta https://kauppapuutarhaliitto.fi/tietoa-kasvihuonealasta/vastuullisuus/.

Kotimaisisssa kasvihuoneissa käytetään integroitua kasvinsuojelua, jossa yhdistetään ennaltaehkäisy ja biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

 

Lisätietoja aiheesta:

toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen
Kauppapuutarhaliitto ry
0400 800 268

 

Kuva: Pauliina Puputti

Yksinäinen narsissi -tempaus järjestetään 19.3.

/in ,

Torstaina 19.3. järjestetään Yksinäinen narsissi -tempaus ympäri Suomea. Yksinäinen narsissi on Kauppapuutarhaliiton (KPL) järjestämä narssisinjakotempaus. Tempauksessa jaetaan kotimaisia tetenarsissi -paketteja vilkkaisiin paikkoihin ihmisten löydettäväksi ja iloksi. Löytäjä saa pitää paketin! Mukana tänä vuonna on 47 eri toimijaa, lähes 50 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Mukana on viljeljöitä, puutarhoja sekä kukkakauppoja. Tetenarsisseja jaetaan aina Hangosta Ivaloon saakka. Neljättä kertaa järjestettävä tapahtumaa voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #yksinäinennarsissi sekä Kauniisti kotimaisen tileiltä Instagramissa ja Facebookissa. Tarkkaile siis ympäristöäsi ulkona liikkuessasi!

Mukana olevat yritykset:

Anun Lahja- ja Kukkatupa Ky                   Tuusniemi

Bukettmakaren Kukkamaakari                 Karjaa

Kukkakauppa Hortensia                             Riihimäki

Floranita                                                         Sipoo

Haavikon Puutarha Ky                                Kouvola

Hantulan kukkakauppa                               Lapua

Harmaakiven puutarha ky                          Veteli

Heikkisen Kukkatarha                                 Kuopio

Honkasen puutarha Oy                                Tampere, Kangasala

Huiskula Oy                                                    Jyväskylä, Savonlinna, Tampere, Turku

Hyllykallion kukka                                        Seinäjoki

Ihana Kukkanen Oy                                      Kauniainen

Ivalon TaimiTupa ky                                     Ivalo, Inari

Jauhiaisen puutarha                                     Iisalmi

Joensuun kukkatalo                                      Joensuu

Kaivokukka Oy                                               Espoo, Helsinki

Kampin Kukka                                               Helsinki

Kesälaitumen Kukka Ky                               Punkalaidun

Kirkkonummen kukka ja Hautauspalvelu    Kirkkonummi

Kukka ja Hautaus Laakso                            Akaa

Kukka ja Hautauspalvelu Kimppu ky        Suolahti, Konnevesi

Kukka ja Sisustus Neilikka                          Lahti

Kukkaispalvelu SatuMaa                             Siilinjärvi

Kukkakauppa Anemone                              Hanko

Kukkakauppa Hopiahippu                         Pirkkala

Kukkatalo Maritta                                        Espoo

La Reine                                                         Helsinki

Lakstedtin Puutarha Oy                              Hämeenlinna, Hattula

Lapin kukka – ja hautauspalvelu               Pieksämäki

Lepolan Puutarha Oy                                   Turku

Lindell Flowers                                              Kokkola

Linja-Kukka Oy                                             Kemi

Pakilan kukkatalo                                         Helsinki

Partaharjun Puutarha  Oy                          Pieksämäki

Pirilän Kukkatalo Oy                                   Kaarina, Turku, Raisio, Riihimäki, Salo, Tuusula, Helsinki

Porkkalan Kartano                                      Hämeenlinna (Lammi ja Tuulos)

Pukinmäen Puutarha Oy                           Helsinki

Puutarha Sundström                                  Karkkila

Puutarha Suokukka Ay                               Korpilahti, Jämsä, Vaajakoski

Ritun Puutarha Ky                                      Muurame

S-kukkakauppa/PKO                                  Joensuu

Saarijärven Kukkakulma                           Saarijärvi

Sundellin puutarha                                     Mynämäki

Tmi Marika Pellikka                                   Pälkäne

Villa Havula                                                 Ranua

Yläristin kukka-ja hautauspalvelu          Pieksämäki

Kauppapuutarhaliiton toimisto muuttaa uusin tiloihin

/in ,

Kauppapuutarhaliitto muuttaa uusiin tiloihin keskiviikkona 11.3. Toimisto muuttaa Helsingin Oulunkylästä Tapanilaan.

Toimiston uusi käyntiosoite on: Liiketie 17/Veljestentie 16, 00730 Helsinki
Uusi postiosoite: Terveystie 12, 00730 Helsinki.
Uusi toimisto sijaitsee kolmen kadun risteyksessä, jonka takia toimistolla on useita osoitteita.

Muutosta johtuen tietoliikenneyhteyksissä on vuorokauden katkos. Toimiston työntekijöiden matkapuhelinnumerot ja sähköpostit toimivat normaalisti.

Lisätietoja toiminnanjohtaja Jyrki Jalkaselta
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi

Maaliskuun sesonkikukka on tetenarssissi

/in

Kevät on aikaisessa tänä vuonna, jonka ansiosta puutarhan ja parvekkeen sisustamisen voi aloittaa nyt jo. Maaliskuun aurinkoinen sesonkikukka tetenarsissa sopii loistavasti ulos. Tete ei säikähdä pientä kylmyyttä. Takatalven yllättäessä ulkona ollut tete pärjää jopa kymmenen asteen pakkasessa.

Huoleton tete

Tetenarsissia ostaessa kannattaa valita hieman nupullinen yksilö, jolloin kukasta saa nauttia pidempään. Ruukkutete kannattaa siitää muovisesta viljelyruukusta isompaan, vedenpitävään ruukkuun. Narsissia, kuten muitakaan sipulikukkia, ei tarvitse juurikaan kastella. Varmista kuitenkin, että multa on kostea pakkasella. Kostea multa suojaa teteä kylmyydeltä. Tete voi näyttää pakkasyön jälkeen nuukahtaneelta, mutta piristyy nopeasti auringossa.

Tetestä kannattaa leikata kuihtuneita kukkia, sillä se uudistaa kukkaryhmä ja auttaa uusien kukkien kasvamista. Teteä ei tarvitse lannoittaa. Kasvi saa kaiken voimansa ja ravintonsa sipulista. Tetenarsissin voi istuttaa loppukeväästä puutarhaan, missä se ilahduttaa ilahduttaa kukinnallaan taas seuraavana keväänä.

Muita maaliskuun sesonkikukkia

Maaliskuun toinen ruukussa ilahduttava sipulikukka on helmililja. Kasvin siniset tai valkoiset kukat muodostavat tiiviin tertun, jotka auettuaan tuoksuvat hieman. Helmilinjan voi istuttaa isompaan ruukkuun. Helmilinjaa hoidetaan tetenarsissin tavoin eli hieman vettä ja ei lannoitusta. Teten tavoin helmililjan voi istuttaa maan sulattua puutarhaan.

Tulppaanikausi jatkuu pääsiäiseen asti. Tulppaani viihtyy parhaiten viileässä vedessä, maljakkoon voi sujauttaa vaikka muutaman jääpalan.


Kauppapuutarhaliitto

Veljestentie 16
00730 Helsinki

info (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Kauppapuutarhaliitto
niinakangas


Kauppapuutarhaliitto


puutarhakauppa.fi
lepaa.fi

kauniistikotimainen.fi
puhtaastikotimainen.fi


Kauppapuutarhaliitto
Puutarha&Kauppa
Lepaa
Kauniistikotimainen
Puhtaastikotimainen


Kauppapuutarhaliitto
Puhtaastikotimainen
Kauniistikotimainen
Lepaa