Kauppapuutarhaliiton Tomaattiliveä pääsee seuraamaan vielä viikon ajan liiton verkkosivuilla ja Puhtaasti kotimaisen Youtube-kanavalla. Livessä pääsee seuraamaan pyöreän klassikkotomaatin kasvua sekä kotimaista kasvihuoneviljelyä. Tähän mennessä livellä on ollut yli 8000 katsojaa. Tomaattilive on auki 31.8. asti.

Tomaattilive on erinomainen tapa seurata kotimaista kasvihuoneviljelyä. Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.

Livessä nähtävä pyöreä tomaatti on Suomen yleisin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina.

Katso Tomaattiliveä täältä. 

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Kotimaiset kesäkukkia ja hyötykasveja myyvät puutarhat ovat kokeneet myönteisen yllätyksen tänä keväänä. Puutarhahype on vallannut Suomen Hangosta Ivaloon asti. Kuluttajat ovat ostaneet ennätysmäärän kukkia ja hyötykasveja tänä keväänä. Monet puutarhat avasivat oveensa keväällä normaalia aikaisemmin, ja moni on sulkenut jo ovensa ennätysvarhain kukkien loppumisen takia.

– Jäsenkyselymme osoittaa, että monet puutarhat joutuivat sulkemaan ovensa tältä kaudelta keskimäärin vajaat kaksi viikkoa ennakoitua aikaisemmin. Näin ei ole koskaan ennen tapahtunut, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Ilmiötä voi selittää puutarhaharrastuksen kasvamisella ja koronaepidemian aiheuttamilla rajoituksilla. Kauppapuutarhaliiton huhtikuussa teettämän tutkimuksen mukaan poikkeustilanne ei vähentänyt IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimukseen vastanneiden kuluttajien kukkien ostointoa.

– Koronalla on kiistatta ollut vaikutuksensa ihmisten haluun liikkua lähiympäristössään ja hankkia kukkia arkisen asumisensa kaunistamiseen. Myös kaikenlaisten hyötykasvien taimien loppuminen kesken kertoo jotakin halusta kasvattaa syötävää itse.

Tämän kevään kasvimäärät päätettiin jo viime syksynä, kun epidemiasta ei ollut vielä tietoa. Kesäkukkien viljely alkaa jo edellisenä syksynä, kun yrittäjät tilaavat siemenet ja taimet puutarhalle. Monet puutarhat kasvattavat kesäkukat siemenestä asti. Kukilla on pitkät kasvatusajat, jonka takia uusia tuotteita ei saatu nopealla aikataululla lisää.

– On hyvin harmillista, että varhaistunut ostointo tarkoittaa sitä, että kukkia ja taimia ei ole riittänyt kaikille niitä haluaville. Etenkin tomaatin taimet loppuivat ennätysvarhain.  Pitkät hankinta- ja kasvatusajat eivät mahdollistaneet lisäkasvien viljelyä, selvittää Jalkanen.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

 

Suomalaiset ovat lisänneet lähes kolmanneksella kotimaisten tomaattien ja kurkkujen syömistä vastaavaan aikaan viime vuonna verrattuna.  Tämä käy ilmi IRO­Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksesta, joka tehtiin 19.–27. huhtikuuta 2020. Tutkimuksen aikaan koronavirus vaikutti merkittävästi yhteiskunnan toimintaan. Tutkimusta varten haastateltiin tuhat tilastollisen menetelmin valittua suomalaista. Tutkimuksen teetti Kauppapuutarhaliitto.

Tutkimuksen mukaan naisista 35 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia ilmoitti syöneensä viime vuotta enemmän kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja.

– Muutos on merkittävä, mutta ei yllättävä. Suomalainen kasvihuonetuotanto on kyennyt toimimaan poikkeusoloissa aivan normaalisti.  Koronaepidemian aiheuttaman alkuhämmennyksen jälkeen kauppapuutarhurit ovat raportoineet todella vilkkaasta kysynnästä. Myös keskusliikkeistä on vahvistettu, että kotimaiset vihannekset ovat olleet nyt todella kysyttyjä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Kasvihuonevihannesten kotimainen tuotanto kattaa kysynnän hyvin vuoden jokaisena päivänä.   Kurkun ja tomaatin yhteenlasketun sadon arvioidaan nousevan kuluvana vuonna lähes sataan miljoonaan kiloon. Kokonaiskulutuksesta kurkuista yli 90 prosenttia on kotimaisia, tomaatilla vastaavasti osuus on yli 60 prosenttia.

– Epidemia on aivan selvästi nostanut suomalaisten tuotteiden arvostusta. Tähän varmastikin vaikuttaa tuotteiden puhtaus ja turvallisuus, mutta myös, että suomalaisilla on vahva halu tehdä valintoja kotimaisten työpaikkojen ja yritysten puolesta, kertoo Jalkanen.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

Äitienpäivänä äitiä kannattaa ilahduttaa kotimaisella pelargonilla. Pelargoni on yksi suosituimmista ruukkukasveista Suomessa. Pelargoni on helppohoitoinen kasvi, joka soveltuu niin ulos kesäkukaksi kuin sisälle ympärivuotiseksi ruukkukukaksi. Väri-  ja lajivalikoimaa on runsaasti.

– Pelargoni hehkuu upeissa väreissä, joten jokaiselle löytyy varmasti mieluinen kukka. Suosituin lajike on ollut viime vuosina perinteinen kotipelargoni. Suosituin väri on ollut taas kaunis vaaleanpunainen, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Laura Kanerva

Pelargoni viihtyy lämpimässä, minkä ansiosta se on erinomainen valinta paahteiselle paikalle. Se jaksaa kukkia koko kesän. Kuivuneet kukat ja lehdet kannattaa poistaa varovasti. Näin kasvi jaksaa kasvattaa uusia kukkavanoja. Pelargonia kannattaa kastella tasaisesti, ja lannoittaa kerran viikossa. Pelargoni tosin sietää paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä.

Äitienpäivän suosikkikukkia pelargonin lisäksi ovat ruukkuruusu ja hortensia. Säiden lämmettyä molemmat kasvit viihtyvät hyvin parvekkeella ja terassilla. Ruukkuruusun voi istuttaa kesällä puutarhaan.

Äitiä voi ilahduttaa myös muilla kotimaisilla ruukkukukilla. Tarjolla on ruusubegoniaa, tulilatvaa, ruukkukrysanteemia, soilikkia, kiinanruusua, paavalinkukkaa ja muurinkelloa. Ruukkukukka ilahduttaa ympäri vuoden.

Suomessa viljellään vuosittain noin 35–40 miljoonaa ryhmäkasvia yli 400 yrityksessä. Kotimaisten kukkivien ruukkukasvien viljelymäärä on noin 14 miljoonaa kukkaa.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268

 

Kauppapuutarhaliitto on avannut tomaattiliven, jossa pääsee reaaliajassa seuraamaan tomaatin kasvua ja kehittymistä kasvihuoneessa. Liveä kuvaama kamera on sijoitettu eteläsuomalaisen kauppapuutarhan kasvihuoneeseen. Tämän ansiosta katsojat saavat hyvän kokonaiskuvan tomaatin kasvuympäristöstä.

– Kotimaisten vihannesten viljely kiinnostaa suomalaisia nyt enemmän kuin koskaan. Haluamme tomaattiliven välityksellä näyttää, kuinka kotimainen tomaatit kasvavat. Harvaa tietää, että aika kukinnasta poimintaan kestää lähes kaksi kuukautta, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Livessä nähdään pyöreän klassikkotomaatin kasvua. Klassikkotomaatti on Suomen yleisimmin kaupallisesti viljelty tomaatti. Sen lisäksi markkinoilla on erikoistomaatteja, kuten kirsikkatomaatteja, erilaisia terttutomaatteja, keltaisia ja oransseja tomaatteja, luumutomaatteja, pihvitomaatteja sekä miniluumutomaatteja. Kotimaisten erikoistomaattien kysyntä on noussut viime vuosina.

Tomaattia tuotetaan Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Satoa saadaan ympäri vuoden, ja satohuippu ajoittuu kesälle. Satohuipun aikana kotimaisen tomaatin kulutus jopa kaksinkertaistuu talveen verrattuna. Tomaatin kokonaistuotantoala Suomessa on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaarilla viljellään ympäri vuoden.

– Suomi on väkilukuunsa ja sijaintiinsa nähden tomaatin suurmaa. Näin laajaa omaa ympärivuotista tomaattituotantoa ei ole muualla Euroopassa. Tämä on tärkeää esimerkiksi ruokaturvamme näkökulmasta, Jyrki Jalkanen muistuttaa.

Luonnonvarakeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on tippunut 56 prosenttia vuosien 2004 ja 2017 välisenä aikana. Kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki oli vuonna 2017 2,7 kiloa hiilidioksidia tuotettua kiloa kohden. Kasvihuonevihannesten ilmastovaikutus yhtä suomalaista kohden on noin 38 hiiliekvivalenttia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kasvihuonevihannesten osuus yhden henkilön hiilijalanjäljestä on noin 0,4 prosenttia. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä kasvihuonevihannesten osuus on noin 2,2 prosenttia.

Seuraa liveä täältä.

 

Lisätietoja aiheesta:

Jyrki Jalkanen
toiminnanjohtaja
Kauppapuutarhaliitto ry
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi
040 080 0268