Nyt vietetään salaattiviikkoa – tässä ovat suomalaisten suosikkisalaatit!

/in ,

Salaattien valtakunnallista teemaviikkoa vietetään nyt syyskuun ensimmäisellä viikolla 2.–8.9. Raikkaita kotimaisia ruukkusalaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 60 miljoonaa kappaletta. Salaatit sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta ja väriä. Salaatit tekevät ruokahetkestä juhlallisen ja ne täyttävät vatsaa sopivasti, jolloin energiapitoisia ruokia ei tule ahnehdittua liikaa. Ravitsemuksessa salaattien tärkein tehtävä onkin keventää ja monipuolistaa ruokavaliota sekä tietenkin tuoda ruokaan makua ja rakennetta.

Erilaisten salaattien valikoima on monipuolinen, niitä on tarjolla kymmeniä erilaisia: ruukuissa, pusseissa ja valmiina sekoituksina. Suomalaisilla on kuitenkin muutama salaatti, joita käytetään ylitse muiden.

Jääsalaatti

Jääsalaatti on salaattien ylivoimainen ykkönen, niitä viljellään Suomessa selkeästi eniten. Jääsalaatti on suosittu erityisesti kestävyytensä ja rapsakkuutensa vuoksi, ja se säilyy jääkaapissa pitkään. Jääsalaatti sopii moneen käyttötarkoitukseen. Jääsalaatti kestää myös lämmittämistä, joten sitä voi käyttää esimerkiksi wokeissa. Maultaan se on mieto, mehukas ja hieman makeahko. Jääsalaatista on olemassa lisäksi punainen versio.

Frisée

Frisée-salaatti tai makea frisée on koostumukseltaan pehmeämpi kuin jääsalaatti. Frisée on oivallinen pohja erilaisille salaateille ja se sopii myös leivän päälle. Sen kirkas vihreä väri houkuttelee haukkaamaan.

Lehtisalaatti

Kauniin muotoinen lehtisalaatti on yksi suosituimmista salaateista monikäyttöisyytensä vuoksi. Lehtisalaatti muodostaa lehdistään kauniin ruusukkeen. Tammenlehtisalaatti on lehtisalaatin muunnos, jonka lehdet ovat liuskoittuneet tammenlehtiä muistuttavalla tavalla. Salaattia viljellään puna- ja vihreälehtisenä, mutta vihreänkin lajikkeen lehdissä on häivähdys ruskehtavanpunaista. Kookas kerä on löyhä ja tuuhea. Salaatti maistuu täyteläiseltä, mutta ei kitkerältä. Sitä käytetään tuoresalaateissa ja koristelussa. Salaattisekoituksissa näyttävä tammenlehtisalaatti pääsee hienosti esille.

Romaine

Romaine on kiinankaalia muistuttava, korkeakeräinen salaatti, jota viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä. Myös rooman-, romana- tai cossalaatiksi kutsutun romainen tummanvihreät lehdet ovat melko suuria, pitkiä ja karkeita. Maultaan se on tavallista keräsalaattia voimakkaampi. Roomansalaattia käytetään yleensä tuoresalaateissa muihin salaattilajeihin sekoitettuna, lisäksi se sopii mainiosti lämpimiin ruokiin. Romaine on klassisen caesar-salaatin pääraaka-aine.

Vinkki: Kaikkia salaatteja säilytetään +2–5 asteessa, kosteassa ja haihtumiselta suojattuna. Kotona paras paikka on jääkaappi, jossa salaattia kannattaa säilyttää sen omassa pussissa tai muovipussissa. Pussi pitää salaatin sopivan kosteana ja suojaa haihduttamiselta. Salaatti pysyy näin hyvänä ja rapeana.

Kasvuturve on tärkeä materiaali kasvualustoissa

/in ,

Turpeen osuutta kasvualustoissa voidaan vähentää, mutta täysin turpeettomien kasvualustojen tuotekehitys ja sovittaminen nykyisiin viljelytekniikoihin vaatii aikaa.

Turve on maailmanlaajuisesti eniten käytetty kasvualusta, ja Suomessa sen osuus kasvihuoneviljelyn kasvualustoista on yli 90 prosenttia. Kasvuturpeen tuotanto ja saatavuus on kuitenkin laskemassa energiaturvetuotannon alasajon myötä. Kasvihuoneyrittäjien keskuudessa tämä on aiheuttanut huolta ja siksi alalla käynnistettiin tutkimushanke, jossa etsittiin kasvuturpeelle kavereita.

Tutkimushankkeen tulokset korostavat vaalean kasvuturpeen merkittäviä etuja kasvihuoneviljelyssä. Tutkimusten mukaan kasvuturve parantaa kasvualustan ominaisuuksia viljelykasvista riippumatta, oli kyseessä sitten kurkku, pelargoni tai kuusen taimi tai jokin muu Suomessa viljeltävä kasvi.

Hankkeessa tehtiin viljelykokeita Luonnonvarakeskuksen tutkimuskasvihuoneissa ja käytännön viljelmillä. Kokeissa oli mukana erilaisia kasvualustaseoksia, joissa turpeen osuus vaihteli. Turpeen kaveriksi sekoitettiin erilaisin osuuksin muita materiaaleja, joita olivat puukuitu, rahkasammal, mädätejäännös, komposti sekä järviruoko.

Tulosten mukaan kasvuturpeen sekaan voidaan sekoittaa jopa 50 prosenttia muita materiaaleja ilman, että satotaso tai kauppakelpoisuus laskee. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että melko pienikin, noin kolmanneksen tai neljänneksen, turvesekoitus parantaa kasvualustan ominaisuuksia huomattavasti. Hankkeessa havaittiin, että täysin turpeettomista kasvualustoista parhaiten toimivat ne, jotka sisältävät sammalta ja puukuitua. Sen sijaan kompostipohjaiset tai mädätejäännöstä sisältävät kasvualustat eivät yleensä toimineet yhtä hyvin ilman merkittäviä muutoksia viljelyreseptiikassa ja -tekniikassa.

Kasvihuoneviljelyssä on jo laajasti käytössä kasvualustoja, joissa turpeen sekaan on lisätty puukuitua tai rahkasammalta. Kasvihuoneyrityksissä testataan ennakkoluulottomasti uusia kasvualustamateriaaleja, mutta kasvualusta ei saa muodostua sadontuotannon pullonkaulaksi tai heikentää sadon laatua. Kasvuturve on edelleen tärkein kasvualustamateriaali suomalaiselle puutarhatuotannolle.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuvat Biolan Oyj, Kekkilä BVB, Kiteen Mato ja Multa Oy, Österbottens svenska producentförbund, ÖSP, Hedelmän- ja marjanviljelijäinliitto, Puutarhasäätiö sekä Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö. Hanketta rahoitettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja valtion Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. 

Tutustu hankkeeseen lisää täällä

Suomen kaunein maljakko on Pentikin Lohkare

/in ,
Kuvassa äänestyksen voittaja Lohkare oikealla. Vasemmalla toiseksi tullut Urna ja keskellä kolmanneksi sijoittunut Rinkeli.

 

Viime viikolla järjestetyssä puutarha-alan ammattinäyttelyssä Lepaalla nähtiin toinen toistaan kauniimpia kotimaisia maljakoita. 60-vuotisjuhlanäyttelyn kunniaksi järjestettiin Suomen kaunein maljakko -äänestys, jossa äänestettiin 11:n nykymaljakon joukosta kauneinta yksilöä.

Äänestyksen voittajaksi valittiin Pentikin vaaleanpunainen Lohkare-maljakko. Lohkare sai jopa 27 prosenttia äänistä. Lohkareen on suunnitellut muotoilija Lasse Kovanen, ja maljakko on saanut inspiraationsa Itämeren saariston siirtolohkareesta. Toiseksi maljakkokisassa sijoittui Marimekon Urna (13 prosenttia äänistä), ja kolmanneksi Muurlan Rinkeli (11 prosenttia äänistä). Ääniä annettiin yhteensä 801 kappaletta.

– Suomen kaunein maljakko -tunnustus on iso kunnianosoitus puutarha-alan väeltä suunnittelijalle. He, jos jotka ovat maljakoiden aktiivisia käyttäjiä. Tänä vuonna näyttelyssä järjestettiin myös kukkasidontakilpailu, joten paikalla olivat myös Suomen kovatasoisimmat floristit äänestämässä maljakoista, kertoo näyttelypäällikkö Elina Vuori.

Mukana äänestyksessä oli niin suloisia yksittäisille kukille sopivia malleja kuin muhkeampaa kimppua kannattelevia komistuksiakin. Kilpailuun osallistuvat maljakot oli poimittu Marimekon, Muurlan ja Pentikin valikoimista. Moni kävijä löysi näyttelystä uuden suosikkinsa.

– Halusimme esitellä nimenomaan nykymaljakoita, koska ne saattavat olla suurelle yleisölle hieman tuntemattomampia kuin klassikkomaljakot, Vuori sanoo.

Äänestyksen maljakot oli kruunattu kotimaisilla avomaan leikkokukilla, jotka toivat esineiden parhaat puolet esiin.

– Vaikka nyt äänestettiin kauneudesta, on tärkeää, että maljakko on myös helppokäyttöinen ja tuo kukkakimpun kauniisti esille. Toisaalta sen on toimittava myös yksinään kauniina esineenä silloin kun kukkia ei ole. Näin kauniita esineitä ei halua laittaa kaappiin piiloon, iloitsee maljakkokisan järjestelyistä vastannut Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Elokuisen näyttelyn järjestävät Kauppapuutarhaliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan Oppilaskunta ry. Lepaalla kohtaavat puutarha- ja viheralan kaikki sektorit kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset, kasvihuoneyrittäjät, marjan- ja vihannestenviljelijät, taimistoviljelijät, puutarhakauppiaat, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien viherväki ja golfkentänhoitajat sekä alan urakoitsijat. Mukaan mahtuu myös maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö, Kauppapuutarhaliitto
Minna Rantala
050 3090 558
minna.rantala@kauppapuutarhaliitto.fi

Lepaan juhlanäyttely onnistui hienosti

/in ,

Lepaan 60-vuotisnäyttely oli runsas ja täysipainoinen, onnistunut tapahtuma, joka pääsi myös kävijämäärätavoitteeseensa. Kolmen päivän aikana mukana oli 9 238 henkilöä, eli noin 1 500 enemmän kuin viime vuoden näyttelyssä. Myös sää suosi näyttelyä: avajaispäivä oli upean aurinkoinen, perjantaina saatiin pari tihkukuuroa ja lauantaina sää oli täydellinen alueella kiertelyyn. Mukana näyttelyssä oli 185 näytteilleasettajaa, yli 20 enemmän kuin viime vuonna.

Paljon innostavia tapahtumia

Torstaina järjestettiin näyttävä Lepaa Open -kukkasidontakilpailu, jonka voitti parivaljakko Jenni Perttola Tampereelta ja Jere Veijalainen Kuopiosta. Molemmat ovat lähivuosina saaneet Vuoden Nuori Floristi -tunnustuksen.

Torstaina myös maatalousministeri Sari Essayah tutustui näyttelyyn ja istutti tottunein ottein Taimisto Huutokosken kasvattaman ’New Horizon’ -uutuusjalavan. Puun nimi toivottavasti kuvastaa alan tulevaisuutta ja niitä hienoja mahdollisuuksia, mitä puutarha-ala voi tarjota jopa globaalisti niin ruokaturvan hyväksi, luontokadon torjumiseen kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Monet luennot ja seminaarit – Lepaan tapahtuman perinteinen kivijalka – keräsivät tänä vuonna paljon osallistujia. Aikoinaanhan näyttely sai alkunsa ammattilaisten luentopäivien yhteydessä.

Monia palkittuja

Puutarha&kauppa-lehti valitsi tuttuun tapaan näyttelyn Huippuosaston mainiosta kaupallisesta vireestä. Nimityksen sai tänä vuonna uudehko yritys Easy2plant Oy, joka kasvattaa ja myy valmiita pensas- ja kuusiaitoja niin ammattilaisille kuin harrastajille.

Yksikään näytteilleasettaja ei ole ollut mukana tapahtumassa kaikkia näitä 60 vuotta, mutta pitkäaikaisesta osallistumisesta palkittiin kuitenkin Hankkija Oy, joka on ollut mukana lähes kaikissa näyttelyissä. Hankkijan monivaiheisessa historiassa on ollut käänteitä, mutta niistä yritys on selvinnyt, ja on jo pitkään ollut yksi suurimpia näytteilleasettajia Lepaalla.

Näytteilleasettajille ja talkoolaisille torstaina järjestetyssä rennossa iltajuhlassa palkittiin näyttelyn Lepaa spirit -tunnuslausetta mukaillen Janne Vainikkala ja Antti Keskitalo Tunnelmanluojina. He ovat olleet pitkään mukana tapahtumassa, ja huolehtineet antaumuksella myös iltapuolen tunnelmasta.

Ensi vuonna tavataan

Niin kuin jo 60 vuotta, Lepaa tulee taas ensi elokuussa. Puutarha-, viher- ja kiinteistöala kehittyy vauhdilla, ja katsausta uuteen tarvitaan joka vuosi loppukesällä.

Ensi vuonna näemme jälleen 14.–16. elokuuta.

Lepaa 2024 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry.

Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

60-vuotiaan Lepaan näyttelyn avajaispäivä on täynnä ohjelmaa

/in ,

Perinteikäs puutarha-, viher- ja kiinteistöalan näyttely Hattulan Lepaalla on komea kattaus alan tuoreimpia tuotteita ja palveluja – ollut jo 60 vuotta. Avajaispäivään mahtuu niin palkittuja puistoja, Green Flag Award, kuin uutuusjalavan istutusta ministeri Sari Essayahin johdolla, useita ajankohtaisia seminaareja ja paneelikeskustelu sekä näyttävä Lepaa Open -kukkasidontakilpailu.

Itse näyttely tarjoaa valtavasti nähtävää, sillä mukana on noin 185 näytteilleasettajaa, yli 20 enemmän kuin viime vuonna. Erilaisia koneita on kenties enemmän kuin koskaan, akkukäyttöisestä kottikärrystä alkaen järeän luokan työkoneisiin, sähköllä toimivia ja polttomoottorikäyttöisiä. Kiiltävän metallin vastapainona nähtävillä on kesän kaunein kukkaloisto sekä tuoksuvat yrtit, eksoottiset kasvikset ja monet pihojen vihreyttäjät.

Edistyksellistä kasvihuonetekniikkaa

Lepaalla on nähtävillä myös uusinta tekniikkaa kasvihuoneisiin. Kemikaalittomat menetelmät puhdistamiseen ja kasvinsuojeluun alkavat olla arkipäivää. Myös energiansäästöön liittyvät ratkaisut, jotka samalla parantavat satotuloksia, ovat uutta.

Myös kasvualustoissa on menossa mullistus, kun turvetta täydennetään uusilla tuotteilla, esimerkiksi puukuidulla ja ruokohelvellä. Energiatehokkaan ympärivuotisen viljelyn mahdollistavat ledit, jotka ovat nykyään vakioratkaisu.

Juhlat työn merkeissä

Avajaispäiväksi on onneksi luvassa hienoa kesäsäätä, niin tapahtuma pääsee alkamaan suotuisissa merkeissä. Mitään kummempaa nostalgisointia tai juhlahumua ei kattavan ohjelman lisäksi ole järjestetty, vaan tapahtumaa vietetään niin kuin 60 aiempaakin vuotta: tähdäten tehokkaampaan, turvallisempaan ja tuottavampaa tulevaisuuteen.

Puutarha-ala on ratkaisujen ala ja tulevaisuuden ala. Me kasvatamme terveellistä syötävää, kuljemme mukana elämän huippuhetkissä kehdosta hautaan ja tuotamme kauniin ja viihtyisän viherympäristön.

Tervetuloa kokemaan Lepaa spirit!

Nyt valitaan Suomen kaunein maljakko!

/in ,

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Suomen kaunein maljakko -näyttely pidetään Lepaa 2024 -puutarhanäyttelyssä 15.–17. elokuuta. Näyttelykävijät pääsevät äänestämään 11 ehdokkaan joukosta mieluisinta nykymaljakkoa. Mukana on niin suloisia yksittäisille kukille sopivia malleja kuin muhkeampaa kimppua kannattelevia komistuksiakin. Kilpailuun osallistuvat maljakot on poimittu Marimekon, Muurlan ja Pentikin valikoimista.

Kilpailun maljakot viimeistellään näyttelyyn tuorein kukkasin – niihin sujahtaa kotimaisia käsin poimittuja kukkia suoraan Garden&Knots-leikkokukkaviljelmältä Lohjan Sammatista. Maljakon tärkein tehtävä onkin tuoda esille siinä olevat kukat imartelevalla tavalla.

Kauneus on tunnetusti katsojan silmässä, mutta mikä merkitys maljakolla on kukkakimpulle?

– Maljakon koko ja malli luovat vaikutelmaa siinä olevien kukkien ympärille. Pieni tai suuri kukkaostos piristää niin juhlan kattausta kuin arjen ruokapöytääkin. Ilahduttava vaikutus moninkertaistuu, kun käytössä on oma lempparimaljakko! Käyttöesine voi olla myös kaunis sellaisenaan – sitä ei tee mieli sulkea kaappiin kimppujen välissäkään, pohtii näyttelyä järjestävän Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suurin osa kilpailun maljakoista on valmistettu klassisesti lasista. Mukana on myös keraamisia malleja sekä yksi muunneltava astia, jossa on hyödynnetty herkän lasin rinnalla rouheaa betonia. Esineiden muodot vaihtelevat pehmeän pyöreistä linjoista orgaanisen rosoisiin ja kulmikkaisiin, ja niiden suunnittelu ammentaa esimerkiksi Suomen luonnosta. Erään kilpailun maljakon suunnittelun lähtökohtana ja inspiraationa on ollut siirtolohkare.

– Otamme innolla maljakot osaksi Lepaa-näyttelyä. Olemme saaneet upean kattauksen laadukasta suomalaista ja skandinaavista suunnittelutyötä mukaan, joten äänestyksen lopputulosta on mahdotonta arvailla etukäteen. Luvassa on tänä vuonna lisäksi tapahtumamme 60-vuotisjuhlavuosi, joten kauniita kukka-asetelmia ei voi olla alueella liikaa, iloitsee näyttelypäällikkö Elina Vuori.

Voittaja julkistetaan tapahtuman jälkeen Lepaa-näyttelyn Facebookissa ja Instagramissa.

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Elokuisen näyttelyn järjestävät Kauppapuutarhaliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan Oppilaskunta ry. Lepaalla kohtaavat puutarha- ja viheralan kaikki sektorit kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset, kasvihuoneyrittäjät, marjan- ja vihannestenviljelijät, taimistoviljelijät, puutarhakauppiaat, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien viherväki ja golfkentänhoitajat sekä alan urakoitsijat. Mukaan mahtuu myös maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 15.–17.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Lepaa 2024 -näyttely – jo 60 vuotta kehityksen kärjessä

/in ,

Pohjoismaiden vanhin ja Euroopankin mittakaavassa hyvin pitkäaikainen puutarha- ja viheralan ammattinäyttely täyttää 60 vuotta. Aikoinaan alan tiedontarpeesta lähtenyt tapahtuma täyttää edelleen samaa tehtävää: tarjoaa uutuuksia, tietoa, työnäytöksiä ja tärkeitä kohtaamisia.

Tapahtuma on pysynyt kaikki nämä vuosikymmenet maailmanmenon mukana. Vaatimattomasta alusta on vakiinnutettu asemat johtavana puutarha-alan tapahtumana. Jo aivan alusta lähtien mukana ovat olleet nykyään viheralaksi kutsutun sektorin koneet ja tarvikkeet. Sittemmin myös kiinteistönhoito- ja maanrakennusalan koneet ovat olleet kattavasti esillä Lepaalla.

Aivan näyttelyn alkuvuosina ammattiseminaarit olivat tapahtuman selkäranka, ja saleissa istuttiin jopa koko päivä kuuntelemassa. Tänä juhlavuonna seminaareja on jälleen useita, mutta napakoina setteinä, jolloin aikaa jää myös näyttelyyn tutustumiseen.

Mukana 60-vuotisjuhlanäyttelyssä on noin 180 näytteilleasettajaa, joiden joukossa on aivan uusia firmoja niin konemaahantuojissa, kasvihuonetekniikan parista kuin kasvitarjonnassa. Ulkomaisia näytteilleasettajia on Virosta, Tanskasta, Belgiasta, Hollannista ja Italiasta.

Konetarjonnassa korostuvat yhä vahvemmin sähkökäyttöiset laitteet. Töitä tehdään esimerkiksi erilaisilla sähköisillä käsityökaluilla, mutta myös kottikärryt voivat kulkea akkuvoimalla. Erilaiset autonomiset ja robottilaitteet kulkevat myös ympäristöystävällisesti sähköllä. Lähes joka konemerkillä on isoja työ- ja peruskoneita, joiden perusvoima on sähkö – ja virtaa riittää koko työpäivän tarpeisiin. Elokuu on myös hyvää aikaa esitellä erityisesti syksyn siivouksissa ja talven vaihtelevissa keleissä tarvittavia koneita.

Kasvihuonetekniikassa ledit ovat jo arkipäivää. Nekin kyllä kehittyvät koko ajan, ja kasvutulokset paranevat kasvikohtaisesti. Uutta ovat tehokkaat kemikaalittomat kasvinsuojelu- ja desinfiointitekniikat. Lepaalla on esillä kasvihuoneiden energiatehokkuuden parantamiseen uusia tekniikoita, jotka samalla kohentavat kasvutuloksia. Myös energian varastointi on nouseva ala.

Kasvit ovat totta kai olennainen osa Lepaa-näyttelyä, ja mukana onkin ensi kesän kukkaloisto taimitoimittajien osastoilla sekä useita taimistoja uusine kasveineen. Näyttelyssä julkistetaan myös tulevien vuosien HeVit. Mansikasta riittää aina puhuttavaa, ja esillä on nykyisten valtalajikkeiden mahdollisia haastajia. Marjasektori elää nyt kiinnostavaa vaihetta, kun tuotanto siirtyy yhä vahvemmin säältä suojaan kasvutunneleihin – joita on Lepaalla myös esillä.

Nähtävää osastoilla riittää toki paljon muutakin: lannoitteita, työkaluja, torjuntaeliöitä, kalusteita, lehtiä ja kirjoja, neuvonta- ja tutkimusorganisaatioita sekä yhdistyksiä, kaikkea mikä auttaa puutarha- ja viheralan ihmisiä tuottamaan terveellistä syötävää, ympäristöä sulostuttavia kasveja ja toimivaa viherympäristöä.

Juhlavuoden kunniaksi tapahtumassa on myös korkeatasoista kukkasidontaa, kun Lepaa Open -kilpailu pidetään torstaina. Kymmenen floristiparia tekee kaksi erillistä kisatyötä ja yhden showtyön. Kisan tuotokset ovat nähtävillä perjantaina ja lauantaina.

Näyttelyosastojen lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin puistomainen oppimisympäristö on näkemisen arvoinen. Tutustu hedelmä-, marja- ja viinitarhaan, vihannesnäytemaahan, yli satavuotiaaseen puistoarboretumiin, Mamselli-myllyyn mäellään sekä keskiaikaiseen kivisakastiin. Opastetut kierrokset kohteisiin ovat suosittuja.

Lepaa 2024 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain vuodesta 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 15.–17.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.

Nyt vietetään paprikaviikkoa – yllättävä vitamiinipommi

/in ,

Valtakunnallista Paprikaviikkoa vietetään 15.-21.7. – Suomen kesän ollessa parhaimmillaan! Juuri nyt kannattaa kauppareissulla kiinnittää huomiota makua ja vitamiineja pursuaviin kotimaisiin paprikoihin. Jo puolikkaan paprikan rouskuttelu kattaa leikiten aikuisen päivittäisen C-vitamiinitarpeen! Nappaa alta myös maistuvat reseptit kesään.

Varsinainen vitamiinipommi

100 g tuoretta keltaista paprikaa sisältää C-vitamiinia noin 205 mg, ja punainen paprikakin noin 185 mg. Aikuisen päivittäinen saantisuositus C-vitamiinille on 75 mg, joten puolikas paprika täyttää sen helposti! Kotimainen paprika tuotetaan lähellä ja se kulkee vain lyhyen matkan viljelijältä kauppaan, joten ravinteet pysyvät tuoreessa vihanneksessa hyvin matkassa mukana.

Kesän parhaat paprikareseptit:

Paprikatacot

8 kpl

Valmistusaika: 60 min

4 isoa suippopaprikaa
1 pkt (300 g) kylmäsavustettua tofua
lehtisalaattia
majoneesia
8 pientä tortillalettua
½ ruukku korianteria
suolaa ja pippuria
öljyä

salsa:

2 tomaattia
1 punainen chili
½ ruukku korianteria
suolaa ja pippuria

Valmista salsa. Kuutioi tomaatit pieniksi kuutioiksi. Poista chilin siemenet ja kanta ja hienonna se. Hienonna myös korianteri. Sekoita kaikki salsan raaka-aineet, mausta suolalla ja pippurilla ja anna maustua sen aikaa kun valmistat tacot.

Kuivaa tofu pakkauksen ohjeen mukaan puhtaan keittiöpyyhkeen sisällä, kevyen painon alla.

Leikkaa paprikat pituussuunnassa halki, öljyä kevyesti ja mausta suolalla ja pippurilla. Grillaa paprikoita, kunnes niiden kuori on tummunut kunnolla. Laita paprikat kulhoon, peitä tiiviisti kelmulla ja anna jäähtyä hetken aikaa. Kun paprikat ovat jäähtyneet, poista niiden siemen, kannat ja kuori. Leikkaa reilun suupalan kokoisiksi suikaleiksi.

Leikkaa kuivattu tofu reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi ja paista grillissä. Lämmitä myös tortillaletut grillissä. Leikkaa lopuksi tofut suupalan kokoisiksi kuutioiksi.

Kokoa tacot laittamalla ensin niiden sisälle hieman majoneesia, lehtisalaattia ja tofukuutioita. Viimeistele grillatulla paprikalla, tomaattisalsalla ja korianterilla.

Rapsakat paprikacrostinit

Makua täynnä olevat crostinit sopivat hyvin kesän ihanimpien illanistujaisten vetonaulaksi tai oman koti-illan herkutteluun. Reseptillä valmistuu alle tunnissa 16-20 kpl pieniä leipäsiä.

3 kpl kotimaisia paprikoita (punaisia, keltaisia tai isoja suippopaprikoita)
1 patonki tai maalaisleipä
250 g ricottajuustoa
1 ruukku kotimaista basilikaa
2 kpl kotimaisia valkosipulinkynsiä
7 kpl kotimaisia kirsikkatomaatteja tai muita pieniä tomaatteja
1 pieni kotimainen punainen chili
suolaa ja pippuria
kylmäpuristettua rypsiöljyä

Poista paprikoista kannat sekä siemenet ja leikkaa isoiksi lohkoiksi. Laita paprikat leivinpaperilla peitetylle uunipellille kuori ylöspäin ja sivele niiden pintaan hieman öljyä. Paahda paprikoita 200-asteisessa uunissa, grillivastuksen alla, 20–30 minuuttia, kunnes paprikoiden kuori on osittain tummunut. Siirrä paahdetut paprikat kulhoon ja peitä tiiviisti kelmulla, jotta paprikan kuori höyrystyy ja irtoaa helpommin. Kuori jäähtyneet paprikat ja leikkaa ne pienempiin osiin.

Viipaloi patonki tai maalaisleipä ja asettele viipaleet samalle pellille jossa paahdoit paprikat ja pirskottele päälle hieman öljyä. Paahda leipiä grillivastuksen alla, kunnes ne saavat hieman väriä, noin 3–6 minuuttia.

Sekoita ricottajuuston sekaan hienonnetut valkosipulinkynnet ja suuri osa hienonnetusta basilikasta (säästä osa lehdistä crostinien koristeluun) sekä suolaa ja pippuria. Viipaloi myös kirsikkatomaatit ja chili koristelua varten.

Pyyhkäise ricottajuustoa paahdettujen leipien päälle. Asettele päälle paprikaa, kirsikkatomaattia ja chiliä. Pirskottele päälle hieman suolaa ja öljyä. Koristele basilikanlehdillä.

Selvitys: Kasvihuoneyrittäjillä on kiinnostusta kasvintuhoojavakuutuksiin tai -rahastoon – tuholaisriskien arvioidaan kasvavan jatkossa

/in

Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.

”Yrityksistä reilut kolme neljäsosaa olisi kiinnostunut kasvintuhoojavakuutuksista, ja yli puolet yrityksistä olisi kiinnostunut osallistumaan kasvintuhoojarahastoon. Kiinnostus kuitenkin riippuu hinnasta ja muista ehdoista”, kertoo PTT:n ekonomisti Kirsi Noro.

Suomen valtion rahoittama maa- ja puutarhatalouden satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi 2014. Tällä hetkellä yksi vakuutusyhtiö tarjoaa satovakuutusta maa- ja puutarhatalouden viljelykasveille, mutta kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole tarjolla vakuutuksia tai rahastoa.

Suomessa oli 742 kasvihuoneyritystä vuonna 2023, ja kasvihuonetuotannon arvo vuonna 2022 oli noin 420 miljoonaa euroa. Kasvihuonetuotanto onkin merkittävä osa maa- ja puutarhataloutta.

PTT selvitti 30 päätoimisen kasvihuoneyrittäjän näkemyksiä riskienhallinnasta haastatteluilla. Yrittäjien haastatteluja täydennettiin sidosryhmähaastatteluilla sekä taloudellisella analyysilla. Nyt julkaistun selvityksen taustalla on tiedontarve siitä, tarvitaanko kasvihuonealalla riskienhallintavälineitä kasvintuhoojariskien varalta. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu, että tautirahastojen perustamista selvitetään.

Tuhoojariskit nähtiin usein suurimmaksi liiketoimintariskiksi

Kasvihuonetuotantoon sisältyy monia riskejä, ja ilmaston lämpeneminen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen kasvattaa erityisesti uusien kasvintuhoojien riskiä. 70 prosenttia haastatelluista yrityksistä koki, että kasvintuhoojariskit ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana niiden päätuotantosuunnalla. Kasvintuhoojariskit koettiin myös usein suurimmaksi liiketoiminnan riskiksi. Vihannestuottajat olivat riskistä huolestuneempia kuin koristekasvien viljelijät.

Useat yritykset kuvasivat varautuvansa kasvintuhoojariskeihin ennen kaikkea ennaltaehkäisevillä hoitotoimilla, tasapainottamalla taloutta sekä taloudellisen puskurin avulla. Mahdollisuus varautua kasvintuhoojan aiheuttamiin suuriin menetyksiin taloudellisin keinoin nähtiin kuitenkin rajalliseksi.

Kasvintuhoojan levitessä kasvustoon kustannuksia aiheuttaa ennen kaikkea sadon menetys, jonka arvo vaihtelee erityisesti vuodenajan mukaisen kausihinnan mukaan. Viljelijäkartoituksen perusteella kasvintuhoojien kokonaiskustannuksista keskimäärin 72 prosenttia kertyisi sadonmenetyksistä ja 28 prosenttia puhdistuskustannuksista.

Mahdollisessa jatkovalmistelussa alan yhteistyö on avainasemassa

”Keskeinen johtopäätös on, että yritykset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneempia kasvintuhoojavakuutuksista kuin rahastoista, mutta tämä saattaa johtua siitä, että rahastomalli on vähemmän tunnettu. Muita tärkeitä piirteitä riskienhallintavälineelle olivat vahingonkattavuuden laajuus ja matala osallistumiskustannus. Yrityksille oli tärkeää, että rahasto olisi vapaaehtoinen”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Tällä hetkellä julkisella sektorilla ei ole suunnitteilla kasvintuhoojarahastoa eikä vakuutusyhtiöissä uusia kasvintuhoojavakuutuksia. Kasvintuhoojavakuutuksen tuottaminen on vakuutusyhtiöille hankalaa, koska työnjako riskinkannosta vakuutusten ja valtion välillä on epäselvä. Lisäksi markkina on pieni, ja kasvihuonetuotanto on maantieteellisesti keskittynyttä. Maatalousvakuutustenkin kysyntä on ollut aina varsin matalalla tasolla.

”Kasvintuhoojavakuutuksia tai rahastoa koskevassa mahdollisessa jatkovalmistelussa on keskeistä käydä aktiivista keskustelua kasvihuonealan toimijoiden kesken sekä tehdä yhteistyötä julkisen sektorin ja vakuutusyhtiöiden kanssa”, sanoo Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puutarha-asiamies Johanna Smith.

Selvityksen ovat tilanneet ja rahoittaneet Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ja Kauppapuutarhaliitto ry. Selvitys on luettavissa PTT:n verkkosivuilla:

https://www.ptt.fi/julkaisut/kasvihuoneyrittajien-nakemyksia-kasvintuhoojariskeista-ja-riskienhallintavalineiden-tarpeesta/

Trendikkäimmät vihannesreseptit juhannukseen

/in ,

Juhannus on aivan nurkan takana, ja tänä vuonna parhaat ja raikkaimmat juhannusreseptit ovat täynnä tuoreita, suomalaisia kasvihuonevihanneksia. Kasvihuoneviljelijöiden tarjoamat yrttien, salaattien, tomaattien ja kurkkujen herkulliset maut nostavat juhannuspöydän uudelle tasolle. Tässä on muutama suosituimmista resepteistä, jotka tuovat kesän raikkauden suoraan lautaselle.

Kurkkunuudelisalaatti

Tämä kurkkunuudelisalaatti on saanut inspiraationsa Aasian keittiöistä, erityisesti Thaimaasta, jossa tuoreet yrtit ja raikkaat maut ovat keskeisiä. Reseptissä on käytetty vain kotimaisia raaka-aineita. Reseptissä käytetään mm. tyrnitäysmehua korvaamaan sitruunamehua, mikä tuo salaattiin hedelmäistä makua ja hapokkuutta samalla kun pysytään kotimaisissa raaka-aineissa. Tyrnimehu on erinomainen kotimainen vaihtoehto sitruunamehulle.

Thaibasilika, jota tässä reseptissä käytetään, eroaa tavallisesta basilikasta sen maun ja aromin suhteen. Thaibasilikalla on aniksen vivahteita ja hieman mausteisempi maku, mikä tuo salaattiin syvyyttä ja itämaista sävyä.

Hampunsiemenet tuovat salaattiin rapeutta ja pähkinäistä makua, ja ne korvaavat tässä reseptissä usein käytetyt pähkinät tai siemenet, joita ei välttämättä saa suomalaisina. Hampunsiemenet ovat kotimainen, ravinteikas vaihtoehto, joka sopii erinomaisesti salaattiin – niiden maku on hieman pähkinäinen.

Jos käytössä ei ole spiraalileikkuria, voi leikata salaattiin myös lohkoina tai pitkinä suikaleina, jotka on leikattu kuorimaveitsen avulla.

neljälle
aktiivinen: 15 min
passiivinen: 20 min
2 kurkkua
1⁄2 ruukku korianteria
1⁄2 ruukku thaibasilikaa
1 rkl makeuttamatonta tyrnitäysmehua
2 tl omenasiiderietikkaa
1⁄2 tl suolaa
1⁄3 tl sipulijauhetta
1⁄3 tl sokeria
1⁄3 tl rouhittua mustapippuria
2 rkl hampunsiemeniä

Huuhtele kurkut ja leikkaa nistä pitkiä nuudeleita spiraalileikkurin avulla.
Hienonna yrtit ja sekoita ne laakeassa kulhossa kaikkien muiden raaka-aineiden paitsi hampunsiementen kanssa. Lisää kurkkunuudelit kulhoon, sekoita kastikkeen kanssa ja anna maustua 20 minuuttia ennen tarjoilua.

Tarjoile kurkkunuudelisalaatti laakeasta kulhosta ja koristele se hampunsiemenillä. Voit halutessasi lisätä salaatin päälle vielä lisää yrttien lehtiä.

Salaatti grillatuista tomaateista

Salaatti on saanut inspiraationsa Välimeren keittiöstä – erityisesti Italian ja Kreikan mauista, joissa tuoreet raaka-aineet ja yksinkertaiset, mutta runsaat maut ovat keskeisiä. Reseptissä yhdistyvät eri tomaattilajikkeet, jotka grillataan pehmeiksi ja saavat täyteläisen paahteisen maun.

Salaatissa käytetään erilaisia kotimaisia tomaatteja, kuten pihvitomaattia, terttutomaattia ja San Marzano -tomaattia, jotka tuovat annokseen vaihtelevia makuja ja tekstuureja. Valkosipuliöljy marinadissa korostaa tomaattien makua grillauksen aikana, mikä tekee niistä erityisen herkullisia.

Vinaigrette-kastike, jossa on kurkkua, salottisipulia ja ruohosipulia, tuo salaattiin raikkautta ja hapokkuutta. Omenasiiderietikka ja ripaus sokeria tasapainottavat makuja.

Salaatti viimeistellään raikkailla lehtisalaateilla, jotka tuovat annokseen vihreyttä, näyttävyyttä ja rapeutta. Tämä salaatti on erinomainen lisuke kesäisille aterioille tai kevyt pääruoka, joka sopii hyvin jaettavaksi ystävien ja perheen kanssa.

4-6 henkilölle

tomaatit:

1 kg erilaisia tomaatteja (esim. pihvitomaatti, terttutomaatti, San Marzano)
3 rkl öljyä
1 valkosipulinkynsi
1⁄3 tl suolaa
1⁄3 tl rouhittua mustapippuria

kastike:

1⁄4 pieni kurkku
1 pieni salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1⁄2 ruukku ruohosipulia
3 rkl öljyä
2 rkl omenasiiderietikkaa
1⁄3 tl suolaa
1⁄3 tl rouhittua mustapippuria
hyppysellinen sokeria

lisäksi:

2 ruukkua lehtisalaattia

Aloita kastikkeen valmistamisella. Leikkaa huuhdeltu kurkku pieniksi kuutioiksi. Kuori sipulit ja hienonna ne. Hienonna myös ruohosipuli. Sekoita kaikki kastikkeen raaka-aineet keskenään ja anna tekeytyä sen aikaa kun valmistat tomaatit.

Huuhtele tomaatit ja leikkaa ne sopivan kokoisiksi paloiksi: San Marzanot voit esimerkiksi puolittaa pituussuunnassa, terttutomaatit voit halkaista ja pihvitomaatit voit lohkoa neljään osaan.

Kuori valkosipulinkynsi ja raasta se. Lisää valkosipuli, öljy, suola ja pippuri kulhoon tomaattien kanssa ja sekoita. Grillaa marinoidut tomaatit pehmeiksi grillissä. Penslaa lisää valkosipuliöljyä tomaattien pintaan grillauksen aikana.

Levitä salaatinlehdet laakealle vadille ja aseta grillatut tomaatit salaatinlehtien päälle.

Viimeistele lisäämällä kurkku-salottisipulikastike tomaattien päälle.

Kastike paahdetuista paprikoista

Tämä paahdetuista paprikoista valmistettu kastike on saanut inspiraationsa espanjalaisesta keittiöstä, erityisesti katalonialaisesta romesco-kastikkeesta. Perinteisessä romesco-kastikkeessa käytetään usein manteleita tai muita pähkinöitä ja punaviinietikkaa, mutta tässä reseptissä ne on jätetty pois, koska niitä ei saa kotimaisina. Siksi kastike sakeutetaan tällä kertaa ainoastaan hapanjuurileivällä. Kastike ei kaipaa punaviinietikkaa, sillä paprikat ja tomaatit tuovat itsessään mukavaa hapokkuutta kastikeeseen. Lisäksi mukaan lisätään kypsentämätön valkosipulinkynsi, joka tuo myöskin mausteisuutta ja hapokkuutta.

Koska chili kypsennetään grillissä, sen tulisuus muuttuu lempeäksi ja mukavan pyöreäksi – eikä ole liian terävää tulisuutta.

Paahdetut vihannekset saavat aikaan voimakkaan ja herkullisen paahteisen maun.

Hapanjuurileipäviipaleet, jotka grillataan rapeiksi, tuovat kastikkeeseen täyteläisyyttä ja täyteläistä umami-makua.

4-6 henkilölle

aktiivinen: 30 min
passiivinen: 20 min

kastike:

2 paprikaa (suippo tai tavallinen)
2 terttutomaattia
1 punainen chili
1 pieni valkosipulinkynsi kuorittuna
3 viipaletta hapanjuurileipää
1⁄2 ruukku lehtipersiljaa

lisäksi:

öljyä
lehtipersiljaa koristeluun

Huuhtele sekä halkaise tomaatit ja paprikat. Poista paprikoiden siemenet ja kannat. Poista myös chilin kanta.

Öljyä paprikat, tomaatit, chili ja leipäviipaleet kevyesti. Grillaa paprikat, chili ja tomaatit grillissä kypsiksi ja pehmeiksi. Grillaa lisäksi leipäviipaleita niin kauan, että ne saavat hieman väriä ja tulevat rapeiksi. Paprikat ja chili voivat tummua kunnolla, jotta ne saavat paahdetun ja voimakkaan maun.

Siirrä grillatut paprikat kulhoon ja peitä tiiviisti kelmulla. Anna paprikoiden jäähtyä ja poista sen jälkeen niiden kuori.

Laita kastikkeen kaikki raaka-aineet tehosekoittimeen ja sekoita kastikkeeksi. Kastikkeen ei tule olla täysin tasaista, vaan siinä saa olla pieniä sattumia.

Tarjoile kastike kulhosta ja nauti erilaisten grilliruokien kanssa. Voit viimeistellä kastikkeen lisäämällä sen päälle hieman öljyä ja lehtipersiljan lehtiä koristeeksi.


Kauppapuutarhaliitto

Veljestentie 16
00730 Helsinki

info (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Kauppapuutarhaliitto
niinakangas


Kauppapuutarhaliitto


puutarhakauppa.fi
lepaa.fi

kauniistikotimainen.fi
puhtaastikotimainen.fi


Kauppapuutarhaliitto
Puutarha&Kauppa
Lepaa
Kauniistikotimainen
Puhtaastikotimainen


Kauppapuutarhaliitto
Puhtaastikotimainen
Kauniistikotimainen
Lepaa