Kevätaurinko pilkottaa ja suomalaisten suosikkikukkasesonki, tulppaanisesonki, on huipussaan.  Mutta miten kauniin tulppaanikimpun saisi pysymään hyvänä mahdollisimman pitkään?

Vinkki: Kun tulet tulppaanikimpun kanssa kotiin, älä ota niitä heti pois paketista. Leikkaa varsiin uudet imupinnat, ja laita tulppaanit kääreessään maljakkoon viileään veteen noin puoleksi tunniksi. Sen jälkeen kääreen voi ottaa pois ja asetella tulppaanit uudelleen maljakkoon.

– Tällä tavalla tulppaaneihin syntyy vahva nestejännite, ja tulppaanit pysyvät ryhdikkäinä pitempään, selittää Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Tulppaanin elämää voi pidentää muillakin tavoilla.

– Lämmin paikka saa tulppaanin nuukahtamaan nopeammin. Jos haluaa pidentää kukkien ikää, voi tulppaanit vielä esimerkiksi yöksi viileälle kuistille tai lasitetulle parvekkeelle. Kuitenkin sellaiseen paikkaan, jossa mittari ei menisi pakkasen puolelle, Rantala sanoo.

Tulppaani kestää kuitenkin ilman näitä kikkojakin maljakossa noin viikon, jopa ylikin, jos kaupasta löytää erityisen tuoreita yksilöitä. Kukan tuoreuden testaamiseen löytyy myös vinkki.

– Raikkaanvihreät lehdet ja tiivisnuppuiset kukat ovat hyvä merkki. Tulppaania voi varovasti kokeilla sen varresta. Tuoreen tulppaanin pitäisi tuntua jämäkältä, Rantala neuvoo.

Tulppaanit myydään joskus myös ilman vettä, onko se huono merkki?

– Jos tulppaanit ovat viileässä paikassa, ja kierto on kaupassa nopea, pärjää tulppaani ilman vettäkin, sillä ne virkistyvät nopeasti veteen päästessään. Tällöin käärekikka on entistä tärkeämpi, niin tulppaani saa hyvän uuden nestejännityksen, Rantala sanoo.

Vaikka elämme polarisoituneiden mielipiteiden aikaa, on yksi asia, mikä yhdistää suomalaiset: kurkku. Sitä viljellään Suomessa vuosittain jopa 50 miljoonaa kiloa ja suurin osa suomalaista, 30 prosenttia, mainitsee suosikkivihanneksekseen kurkun*. Myös kauppaketjut ovat kertoneet kurkun olevan yksi ostoskoriin useimmin valituista tuotteista.

Suomalaisten mielipide on siis selvä: kurkku on kansamme suosikkivihannes. Kurkku saakin kunnian viettää vuonna 2025 juhlavuottaan, sillä Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt sen Vuoden HeViksi (Vuoden hedelmä tai vihannes).

12 kiloa kurkkua vuodessa

Suomalaiset syövät vuodessa noin 56 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkua. Lisäksi avomaakurkkua syödään noin 11 miljoonaa kiloa. Keskiverto suomalainen syö kurkkua vuodessa siis noin 12 kiloa, eli noin 35 kurkkua! Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 9 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, noin 93 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun.

– Suomalainen kurkku on suoranainen kansallisaarre. Viljelymenetelmän mukaan valitut kestävät lajikkeet ja tehokkaat tuotantotavat mahdollistavat maailmanennätyssadot kasvihuoneista. Huippuvuosina satoa päästään Suomessa poimimaan jopa yli 250 kiloa neliömetriltä, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Keskimäärin kurkkusatoa saadaan neliöltä reilut 90 kiloa vuodessa. Espanjassa vastaavan kurkkumäärän viljelyyn tarvitaan noin kymmenkertainen ala maata.

– Pohjoiseurooppalainen boreaalinen ilmastomme on todennäköisesti tulevaisuudessa entistä otollisempi sijainti kurkun viljelyyn esimerkiksi ajoittain kuivuudesta kärsivään Espanjaan verrattuna, Kangas sanoo.

Trendikäs herkku

Kurkku on nauttinut suurta suosiota trendiresepteissä jo ennen juhlavuottaan, ja nousi syksyllä 2024 Tiktok-tähdeksi. Klassinen vihannes päivittyi viraaliksi vyöryneeseen kurkkusalaattireseptiin. Ohjeen jujuna oli yhdistää kurkku soijakastikkeen, seesamiöljyn, sipulin, seesaminsiementen ja chiliöljyn kanssa ravistamalla sitä tiiviissä purkissa. Alkuperäinen kanadalaisen Logan Moffittin video on kerännyt Tiktokissa jo yli 43 miljoonaa katselua ja reseptistä on julkaistu runsas määrä eri variaatioita – Moffittin sanoin ”välillä vaan pitää syödä kokonainen kurkku”.

Uudenlainen trendilisuke innosti Islannissa niin, että paikallisesti kärsittiin kurkun toimitusvaikeuksista. Kurkun teemavuosi on omiaan jatkamaan vihanneksen yltäkylläistä käyttöä kaikissa kotikeittiöissä.

*IROResearch Tuhat Suomalaista –tutkimus 2021.

Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat julkistavat vuoden HeVin joka vuosi. Tavoitteena on tutustuttaa kuluttajia ja kauppaa erilaisiin kasviksiin ja auttaa suomalaisia löytämään tutuillekin kasviksille uusia käyttötapoja samalla monipuolistaen ruokavaliotamme. Uusien suositusten mukaisesti tuoreita kasviksia tulisi käyttää jopa 800 grammaa päivässä henkeä kohden. Monipuolisen kasvisravinnon avulla se onnistuu parhaiten.

Vuodesta 2024 lähtien Vuoden Vihanneksen nimi on uudistettu ja laajennettu Vuoden HeViksi (=Vuoden Hedelmä ja Vihannes). Näin tittelin voi jatkossa saada myös marjat ja hedelmät. Vuonna 2025 Vuoden HeVi on kurkku ja vuonna 2026 vuorossa on mansikka.

Joulu on yksi tärkeimmistä kukkasesongeista vuodenkierrossa. Mikä muu koriste toisi yhtä nopeasti kauneutta ja joulutunnelmaa, kuin sesongin värikäs kukka pöydän kruunaajaksi! Suomalaisten suosikkijoulukukista löytyy erityisesti kolme kukkaa, jotka selviävät joulusta melkein ilman minkäänlaista hoitoa.

Helppo hyasintti

Monen joulun suosikki on perinteinen ja tuoksuva hyasintti, joka on koristanut suomalaisia koteja jo 1900-luvun alusta. Tarinan mukaan ensimmäinen kukkiva, vaaleanpunainen hyasintti nähtiin kukkakaupan ikkunassa Helsingissä jouluna 1879.

Hyasinttia voi hoitaa minimaalisesti. Hyasintin sipuleissa on kaikki ravinteet valmiina, joten se jaksaa kukkia jopa ilman hoitoa. Parhaiten sen kuitenkin lähtee aukeamaan valoisalla paikalla ja pienellä kastelulla. Runsasta kastelua kannattaa kuitenkin välttää, ettei varsi veny pitkäksi. Jos haluaa, kukintaa voi pidentää nostamalla kasvi yöksi viileään, se kestää myös muutaman asteen pakkasta. Kasvi aukeaa noin viikossa umpinuppuisesta täyteen kukkaan, ja kukinta kestää useita päiviä.

Rento ritarinkukka

Hyasintin tapaan myös ritarinkukka on sipulikukka, joka saa energiaa kasvuunsa sen sipulista. Tästä syystä myöskään ritarinkukkaa ei tarvitse hyysätä, ja se sopii myös heikommallekin viherpeukalolle.

Hoito-ohje on sama kuin hyasintilla: valoisa paikka ja niukka kastelu. Multa saa kuivahtaa kastelujen välillä. Liika kastelu venyttää ritarinkukan vartta. Pitkäksi venähtäneen kukkavarren voi leikata irti ja asettaa leikkokukaksi maljakkoon. Maljakossa se viihtyy viileässä vedessä. Kukat avautuvat kauniisti yksi kerrallaan ja kukkavanoja voi olla jopa kolme, joten ritarinkukan kasvusta saa nauttia erityisen pitkään.

Huoleton tulppaani

Helppohoitoisten sipulikukkien suosikkeja ovat myös jouluna sesonkinsa aloittavat tulppaanit. Leikkotulppaanista on saatavilla jouluksi sesonkiin sopivia punaisia ja valkoisia yksilöitä. Tulppaanien hoito on hyvin yksinkertaista: leikkaa tulppaaneiden varsista muutama sentti pois ja laita maljakkoon. Jos et halua paapoa tulppaaneita, laita vettä maljakkoon tarpeeksi, ettei se lopu kesken, sillä tulppaanit imevät vettä nopeasti.

Tulppaanin sesonki jatkuu pitkään joulun jälkeen, aina pääsiäiseen saakka.

Valitse kotimainen

Suurin osa joulun suosikkikukista kasvatetaan Suomessa. Hyasintteja ja tulppaaneja kasvatetaan noin 30:llä puutarhalla, ritarinkukkia noin 50:llä puutarhalla. Lähikukka on kestävä vaihtoehto, sillä se saapuu kauppoihin tuoreena, eikä se kärsi pitkistä kuljetusmatkoista. Hyasintteja viljellään Suomessa täksi jouluksi noin 2,5 miljoonaa ja ritarinkukkia noin miljoona kappaletta. Tulppaaneja viljellään koko sesonkinsa aikana noin 60 miljoonaa kukkaa, josta pieni osa jouluksi.

Suloisten joulutähtien sesonki alkoi jo lokakuussa, kun prinsettiat ja syystähdet valloittivat kukkakaupat ja marketit. Nyt sesonki jatkuu päätähtenään joulunpunaiset yksilöt. Värikkäinä säihkyvät kukat tuovat iloa pimeään vuodenaikaan ja niiden kukinnasta pääsee nauttimaan usean kuukauden ajan, kun kiinnittää huomiota näihin neljään kohtaan. 

1. Varo kylmänaltistusta 

Joulutähdet ovat alkujaan trooppisia kasveja, joiden juuret ovat paahteisessa Meksikossa. Näin ollen viileä pohjola ei ole niiden luontaisin ympäristö ja jo alle +10 asteen lukema voi tehdä niille hallaa. Kasvit reagoivat herkästi jo lyhyeen oleskeluun liian kylmässä, joten ne kannattaa aina suojata matkalla kaupasta kotiin. Suojauksen määrä riippuu lämpötilasta – syksyisellä kelillä riittää pari kerrosta sanomalehtipaperia, mutta pakkasasteilla kannattaa varustautua lämpöpussilla. Autossa joulutähti kannattaa ottaa paketoituna matkustamon lämpöön. 

Kotioloissa ihanteellinen lämpötila joulutähdelle on 15–22 astetta. Vetoisa paikka ei ole kylmänherkälle kasville optimaalisin ja se kannattaa siirtää toisaalle, jos huonetta on aikeissa tuulettaa. 

2. Älä sijoita kasvia pimeimpään nurkkaan 

Lämpö ja valo ovat joulutähden menestyksen edellytyksiä. Pitkään jatkuva pimeys on kasville kohtalokasta viileän tapaan. Mikäli kasvin hyvinvoinnin haluaa optimoida jo ostohetkellä, ei sitä kannata ottaa mukaan myymälän hämärästä nurkasta. Kasvi kannattaa myös kotona sijoittaa mahdollisimman valoisaan paikkaan. Talviaikaan auringonsäteily eteläiselläkään ikkunalla ei ole niin voimakasta, etteikö joulutähteä kannattaisi sijoittaa sinne. 

3. Vältä lämpöpatterien läheisyyttä 

Riittävä lämpö on kasville hyväksi, mutta kovin kuumassa huoneessa tai suoraan patterin vieressä on joulutähdelle liian tukalaa. Kasvin sijoittelussa kannattaa ottaa huomioon myös lattialämmitys ja nostaa se tällaisissa huoneissa suosiolla tarpeeksi ylös. Mitä lämpöisempää on, sitä enemmän joulutähdet tarvitsevat vettä. 

4. Älä sorru ylikasteluun 

Kukkien hoidossa kastelu on tärkeä toimenpide. Useimmille lajeille ylikastelu on kuitenkin pientä kuivahtamista haitallisempaa – näin myös joulutähden kohdalla. Kasvualustan kosteus kannattaa tarkistaa jo ostohetkellä: kovin kevyt ruukku tai pölisevä multa voi kertoa siitä, että kasvi on päässyt liian kuivaksi. 

Jos kotona kasville vaihtaa ruukkua, kannattaa valita pohjareiällinen versio, jolloin altakastelu onnistuu näppärästi. Huoneenlämpöinen vesi on kasville paras valinta. Huomioithan, että minikokoiset joulutähdet tarvitsevat vettä tiheämmin, kuin suuremmat yksilöt.