Suomalaisten kasvihuoneiden öljyn käyttö on romahtanut vuosina 2006–2017 peräti 80 prosenttia. Kun vuonna 2006 öljyä käytettiin noin 63 miljoonaa yksikköä, oli määrä 2017 enää reilut 12 miljoonaa yksikköä. Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen keräämiin alustaviin tietoihin.

– Yritykset ovat siirtyneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan sekä korvanneet öljyä myös sähköllä. Suunta on ollut selvä jo parikymmentä vuotta. Puutarhoilla on investoitu kymmeniä miljoonia euroja puun ja peltoenergian käyttöön sekä uuteen teknologiaan, sillä ympäristöystävällisin vaihtoehto on ollut myös taloudellisin vaihtoehto. Tässä yhtälössä on vain voittajia, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Jalkasen mukaan kasvihuoneiden maine öljynpolttajana on menneisyyden haamuja. Öljyn osuus on enää alle kymmenesosa kasvihuoneiden kokonaisenergiankäytöstä. Uusiutuvan kotimaisen energian osuus kasvaa roimasti. Sähkön merkitys on noussut kuluttajien suosiman ympärivuotisen vihannestuotannon myötä. Sähkön osuus kokonaisenergiasta on noin kolmannes. Siitä suurin osa on hiilineutraalia sähköä.

– Kasvihuoneiden energiankulutus ei kasvane enää, mutta vertailuvuosina 2006–2017 kokonaissato on kasvanut noin neljänneksen. Täten energiankäyttö tuotettua vihanneskiloa kohden laskee jatkuvasti, Jalkanen huomauttaa.

Aurinko on kuitenkin kaikissa tapauksissa kasvihuoneiden tärkein energialähde. Jalkanen muistuttaa, että juuri siitähän kasvihuoneviljelyssä on kyse: viljelystä säältä suojatussa tilassa auringon valolla ja lämmöllä.

– Kesän lämpöenergia riittäisi Suomessakin myös talvikauden lämmitykseen, mutta toistaiseksi taloudellisesti ja teknisesti toimivia energian taltiointijärjestelmiä ei ole olemassa. Mutta niitä tutkitaan kyllä Suomessakin, Jyrki Jalkanen tietää.

Luonnonvarakeskuksen tilastot

Suomalaiset ovat yksi maailman ahkerimmista kansoista väkilukuun suhteutettuna hankkimaan tulppaaneja. Tuotanto vaihtelee vuosittain noin 70–75 miljoonan tulppaanin välillä. Tulppaani on suomalaisille vahva kevään symboli ja ilon ja värin tuoja, jolla sen suosio pitkälti selittyy. Tulppaani on kaikkien kukka: lajikkeista löytyy sopiva jokaiseen tyyliin ja persoonaan. Huokea hinta ja erinomainen laatu tekevät osaltaan tulppaanista kansan suosikkikukan. Suomessa myytävistä tulppaaneista yli 80 % on kotimaista tuotantoa.

Pitkä tulppaanisesonki alkaa jouluna punaisilla ja valkoisilla tulppaaneilla, jatkuu alkuvuonna koko värikirjolla ja päättyy pääsiäiseen, jolloin pääpainona ovat keltaiset lajikkeet. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa tulppaanikauden kestoon sekä tulppaanien kokonaistuotantomäärään.

Tulppaanien värikirjo monipuolistuu vuosi vuodelta. Suomessa viljeltävien lajikkeiden määrä on viime vuosina ylittänyt jo yli 400.

– Joskus muinoin tarjonnasta saattoi olla jopa kolmannes keltaista Monte Carlo -lajiketta. Nyt lajikkeita on niin paljon, että ahkerinkaan harrastaja ei pysty kaikkia tunnistamaan, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Joitain lajikkeita on saatavilla vain kertaluonteisesti lyhyen ajan, joten omaa suosikkilajiketta ei välttämättä pääse ostamaan sesongin aikana kahdesti.

Tulppaanien värivalikoima monipuolistuu vuosi vuodelta. Kauppapuutarhaliiton keräämien tietojen mukaan suosituimpia ovat punaisen eri sävyt, joita on noin 40 prosenttia myytävistä tulppaaneista. Keltaisia tulppaaneja on vajaa viidennes ja valkoisia reilu kymmenesosa. Erityisesti kaksiväristen lajikkeiden suosio on nousussa ja niitä onkin jo viidennes kokonaismäärästä.

Kotimaiset joulukukat ovat laadukkaita ja kestäviä hankintoja, mutta pienillä vinkeillä kukkasuosikit saa kestämään entistäkin pidempään.

Joulutähden lehdet kertovat totuuden 

Täyteläinen, tummanvihreä lehtipeitto, hyvinvoivat oksat, hehkuvat värit ja vihreänkeltaiset nuput kukkien keskellä kertovat hyvinvoivasta joulutähdestä. Kellertävät ja putoilevat lehdet puolestaan kertovat, että kasvi ei ole saanut sitä, mitä se tarvitsee. Mitä kukka yrittää kertoa?

Keltaiset lehdet viestivät ylikastelusta

Keltaiset tai putoilevat lehdet kertovat, että juuristossa on jotain vikaa. Yleensä syy huonosti voivaan juuristoon on ylikastelu. Joulutähti kestää hieman kuivuutta, kunhan multa ei ole aivan rutikuivaa. Ylikastelua kukka ei kuitenkaan kestä. Joulutähteä tulisi kastella kohtuullisesti. Kukalle tulisi antaa pieni määrä huoneenlämpöistä vettä joka toinen tai kolmas päivä tai vaihtoehtoisesti altakastella kerran viikossa. Veden määrä riippuu kukan koosta, mutta myös huoneen lämpötilasta ja kukan sijoituspaikasta. Joulutähti tulee kastella silloin, kun mullan päällisin kerros on kuiva ja kasvi tuntuu kevyeltä kun sitä nostaa. Jos kasvia on kasteltu liikaa, mullan tulisi antaa kuivua pari päivää. Jos kasvualusta on täysin läpimärkä, tulisi kasvi ottaa pois ruukusta ja huuhdella juuret sekä istuttaa se uuteen multaan.

Putoilevat vihreät lehdet kertovat kylmyydestä tai vedosta

Jos joulutähti pudottaa lehtensä niiden vielä ollessa vihreitä, se johtuu yleensä kylmästä ilmasta tai vetoisasta paikasta. Kylmyyttä tämä lämpöä rakastava meksikolaissyntyinen kasvi ei siedä ollenkaan. Jos lämpötila tippuu alle 12 plusasteen, joulutähti voi saada peruuttamattomia haavoja. Älä siis osta joulutähteä, joka on selkeästi seisonut vetoisassa paikassa kaupassa lähellä ulko-ovea. Joulutähti täytyy myös pakata huolella kuljetuksen ajaksi, viedä kotiin mahdollisimman nopeasti ja avata lämpimässä paikassa. Toinen syy lehtien putoamiseen on pimeys. Joulutähti rakastaa valoa, joten parasta sille on lämmin, valoisa paikka. Myöskään suora auringonvalo talviaikaan ei vahingoita sitä. Jos vihreät lehdet alkavat putoilla, on pelastaminen usein jo liian myöhäistä ja kasvi täytyy korvata toisella.

Kuivat ja lerppuvat lehdet kertovat kastelun vähäisyydestä

Joulutähden lehdet alkavat lerppua, jos se ei saa tarpeeksi vettä. Kasvi kuitenkin yleensä toipuu tästä kunhan se saa hieman vettä. Tehokkain tapa on upottaa koko multapaakku huoneenlämpöiseen veteen. Upottamisen jälkeen kasvi tulisi nostaa heti pois vedestä, jotta ylimääräinen vesi valuu pois, ja sen jälkeen laittaa kasvi takaisin ruukkuun.

Pilkkuja tai ruskeita lehden kärkiä

Jos lehtiin muodostuu pilkkuja tai niiden kärjet muuttuvat ruskeiksi, kasvi ei luultavasti saa tarpeeksi ravinteita. Näin ei yleensä käy vastikään ostetuille joulutähdille, sillä ne on yleensä istutettu valmiiksi lannoitettuun multaan. Lannoitus ei siis ole tarpeellista kasvin ensimmäisen kukinnan aikana. Tämän jälkeen kuitenkin peruslannoitetta on hyvä lisätä kasteluveteen.

Helpot sipulikukat

Joulun suosikkisipulikukat, hyasintti ja ritarinkukka, ovat vaivattomia valintoja sillekin, jolta viherpeukalo puuttuu. Hyasintin ja ritarinkukan sipulissa on valmiiksi kaikki se energia, mitkä kukat tarvitsevat kukkiakseen. Molemmille voi toki lirauttaa pienen määrän vettä silloin tällöin, mutta kastelussa kannattaa pysyä maltillisena, jottei varsi venähdä liian pitkäksi.

Jos varsi kuitenkin venähtää, voi sitä tukea kepillä, jonka voi huoletta tuikata kukan sipulista läpi. Venähtäneen hyasintin tai ritarinkukan voi myös napsaista leikkokukaksi maljakkoon. Varsi kannattaa leikata mahdollisimman läheltä sipulia, ja asetella niukkaan, kylmään veteen. Hyasintit kannattaa nostaa yön ajaksi viileämpään tilaan, jolloin ne kestävät pidempään.

Joulu on yksi kukkamyynnin isoimmista sesongeista. Kauppapuutarhaliiton tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista hankkii joulukukkia joko itselleen tai lahjaksi. Tutkimuksesta selviää myös, että pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa ihmiset ovat hieman ahkerampia hankkimaan kukkia kotiinsa kuin pääkaupunkiseudulla. Lahjaksi taas kukkia viedään tasaisemmin asuinpaikasta riippumatta.

– Joulukukkia ostetaan Suomessa varovaisen arviomme mukaan yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Vuosittain kukkia myydään noin 500 miljoonan euron arvosta, joten joulu kattaa kukkien kokonaisbisneksestä noin viidenneksen, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Suosituimpia joulun ajan kukkijoita ovat joulutähti, ritarinkukka ja hyasintti. Nämä kukat ostetaan pääosin kotimaisena. Kotimaisten kukkien osuus koko joulun kukkamyynnistä on hieman alle puolet. Kotimaisena ostetaan määrällisesti eniten hyasinttia, noin 2,6 miljoonaa ruukkua. Taloudellisesti tärkein kasvi on kuitenkin joulutähti, jota myydään vuosittain noi 10– 15 miljoonan euron arvosta. Kotimaisia joulukukkia kasvattaa reilu sata puutarhaa ympäri Suomen.