Suomalaiset ovat aina olleet kovia syömään kotimaisia kurkkuja, mutta nyt rikotaan uusia ennätyksiä. Vuonna 2017 Suomessa viljeltiin peräti 43 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkuja.

– Se on kaikkien aikojen ennätys. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015, jolloin kotimaan sato ylsi hiukan yli 40 miljoonaan kiloon. Suomalaiset ovat todella osoittaneet, että kyllä kurkku kelpaa, kunhan se on kotimaista, toteaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Viime vuoden kurkkusadon määrä tarkoittaa noin 130 miljoonaa kurkkua. Jos ne laitettaisiin jonoon, yltäisi kurkkujono Helsingistä Utsjoelle ja takaisin noin 20 kertaa. Sadosta riittää noin hiukan alle puolikas kurkku viikkoa kohden jokaiselle Suomessa asuvalle. Tavoite on kurkku päivässä.

Kotimaisen kurkun markkinaosuus on varsin korkea. Keväästä syksyyn kaupoissa on yksinomaan kotimaisia kurkkuja, ja talvisinkin tuontikurkut päätyvät pääasiassa ravintoloiden ja suurkeittiöiden käyttöön. Jalkanen kehottaakin kuluttajia myös lounaspaikoissaan varmistamaan kurkkujen ja muiden vihannesten alkuperän. Kaikista Suomessa syödyistä kurkuista noin 85 prosenttia on Suomessa viljeltyjä.

Kurkkujen suosion kasvuun on useita syitä, joista tuoreuden varmistava laaja kotimainen viljely on tärkein. Kurkku saadaan parhaimmillaan jopa poimintapäivänä kuluttajalle. Kurkku ei kestä vuorokausien  rekkakuljetuksia ja varastointia vaihtelevissa olosuhteissa.

– Kurkku on tietysti parhaimmillaan mahdollisimman tuoreena. Kauppaketjut ovat kiitettävästi kehittäneet kurkkujen kuljetuksia ja esillepanoa, jolloin yhdessä laajentuneen tarjonnan myötä myös kurkkujen edullinen kuluttajahintataso nopeuttaa kiertoa. Nämä yhdessä varmistavat hyvää laatua, muistuttaa Jalkanen.

Kotimaisen kurkun vahvuus on myös vähäinen, lähes olematon hävikki. Kurkun voi syödä vaikka kantaa myöten, jolloin syöntisuhde on täydet sata prosenttia. Kaupoissa näkyvät kakkosluokan käyrät kurkut menevät nekin kokonaisuudessaan hanakasti sekä suurkeittiöihin että kuluttajille. Hävikkiä ei synny.

Kurkkuja viljellään 195 kauppapuutarhassa 53 kasvihuonehehtaarin alalla eri puolilla maata Etelärannikolta aina Lappiin asti. Tärkeimpiä tuotantoalueita ovat Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.

Suomalainen kasvihuoneviljely on merkittävä valtakunnallisen sähköverkon toiminnan turvaaja. Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan talvipakkasilla jopa puolet kantaverkon häiriöreserveistä syntyy kasvihuoneissa. Reserviä riittää kantaverkkoa ylläpitämän Fingridin mukaan ajoittain vientiinkin.

Sähköä tulee tuottaa ja kuluttaa saman verran. Samalla valtakunnan sähköverkon taajuuden on pysyttävä tietyn vaihteluvälin sisällä. Muussa tapauksessa voi syntyä sähkökatkoksia, jotka etenkin kovilla pakkasilla olisivat vakavia.

Fingrid ohjaa valtakunnallista sähköverkkoa usein eri tavoin, ja niistä yksi on verkon taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi. Aikaisemmin säätö tehtiin fossiilisella energialla sekä vesivoimalaitoksilla, mutta suomalaisten kasvihuoneiden ympärivuotisen viljelyn ansiosta verkon turvaamiselle on löydetty tehokkaampi ja taloudellisempi vaihtoehto.

– Kasvihuoneiden valoja voidaan valtakunnan tarpeen mukaan hetkessä sammuttaa tai lisätä Fingridin tarpeiden mukaan. Kasveille näistä yleensä lyhyistä katkoksista kasvien valottamisessa ei ole mitään haittaa. Viljelmät ovat tässä ahkerasti mukana, ja on upeaa, että kotimainen ympärivuotinen kasvihuonetuotanto voi palvella suomalaisia tälläkin tavalla, toteaa toiminnanjohtajaJyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuoneiden antamaa turvaa sähköverkolle tarvitaan erityisesti talvella kovien pakkasten aikaan. Suomessa on ympärivuotista kasvihuonevihannestuotantoa vajaat sata hehtaaria, mikä on liki kaksi kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Kasvihuoneissa tuotetaan tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja kymmeniä erilaisia yrttejä.

Tärkeimmän kotimaisen leikkokukan – tulppaanin – paras ominaisuus eli valtavan laaja värien kirjo paranee vuosi vuodelta. Kauppapuutarhaliiton kokoamien tietojen mukaan kuluvan talvena Suomessa viljellään jo yli 350 eri lajiketta. Tämä on selvästi enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin.

Muutos on merkittävä, jos sitä vertaa menneisiin vuosiin. Lajiketarjonta alkoi kaventua, mikä jopa uhkasi tulppaanin suosiota. Vain muutaman värin tarjonta ei vastannut kuluttajien mielikuviin moni-ilmeisestä ja -värisestä kevään ensi airueesta. Lajiketarjonnan monipuolistuminen näkyy hyvin tulppaanin valmisnipuissa. Jo yli kolmannes myytävistä nipuista on kirjavia sekanippuja.

Lajikkeet vaihtuvat nopeasti

Vaikka lajikkeita on runsaasti, kaikkia ei viljellä läpi talven. Tästä pitää huolen sekä kysyntä että eri lajikkeiden ominaisuudet. Viime vuoden lopulle lokakuusta jouluun Suomessa oli viljelyssä liki 40 eri lajiketta. Ymmärrettävästi valkoisilla ja punaisilla lajikkeilla oli merkittävin rooli. Tammikuussa valikoima kaksinkertaistuu.

Tämän vuoden tammikuussa eri lajikkeita oli tuotannossa noin sata. Myös värien määrä laajeni kattamaan kaikki päävärit ja -sävyt.

Helmikuu on tulppaanien superkuukausi. Lajikemäärä on parhaillaan huipuissaan, ja niitä on pitkälti toista sataa erilaista. Myös kaikki erikoistulppaanit ovat myös ehtineet markkinoille.

Maaliskuu jatkuu vielä vilkkaana tulppaanikuukautena, mutta sitä sävyttävät kaksi merkittävää sesonkia eli naistenpäivä kuun alussa ja pääsiäinen lopussa. Niinpä kuun alussa painopiste on jonkin verran punaisissa ja tietenkin kuun lopussa keltaisissa lajikkeissa.

– Lajikekirjon monipuolistuminen tarkoittaa sitäkin, että useita lajikkeita on saatavissa vain hetkellisesti. Pienimmät viljelyerät kun saattavat olla vain joitakin tuhansia kukkia, ja ne valmistuvat myyntiin parin kolmen päivän sisällä. Seuraavan kerran niitä saattaa siis saada vasta vuoden kuluttua!, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Yhteensä 74 miljoonaa

Suomen tulppaanilajikkeiston kiistaton kuningatar on keltainen Yellow Flight. Sen osuus kaikista kuluvan talven tulppaaneista on vajaat kuusi prosenttia. Kymmenen eninten viljellyn tulppaanin osuus on neljännes kaikista noin 74 miljoonasta tämä talven tulppaanista.

Nyt helmikuussa tulppaanitarhoilla on erityistä säpinää, sillä joka päivä kasvihuoneista poimitaan noin miljoona tulppaania, ja koko helmikuussa noin 25 miljoonaa. Tulevan maaliskuun tulppaanimäärä on myös noin 25 miljoonaa, mistä aivan kuun lopulle ajoittuva pääsiäinen siirtää painopisteen kuun lopulle.

Tärkein kotimainen leikkokukka

Suomalaiset ovat olleet vuosikymmeniä asukaslukuun suhteutettuna maailman ahkerimpia tulppaanien ostajia. Tulppaani on leikkokukista ylivoimaisesti kaikista tärkein viljeltävä. Viime vuonna viljeltiin ennätysmäärä: noin 80 miljoonaa tulppaania.
– Tänä vuonna ei päästä aivan niin isoihin lukuihin, sillä pääsiäinen on tänä vuonna aikaisemmin, joten sesonki on lyhyempi. Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomi lukeutuu maailman kärkikaartiin tulppaaneiden ystävänä, sanoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Värikäs, helppohoitoinen ja edullinen

Tulppaanien hinnat ovat lompakkoystävällisiä ja keväiset värit houkuttelevat talven keskellä. Tulppaaneja saa liki jokaisesta marketista. Jos tahtoo erikoisempia lajikkeita, kannattaa suunnata kukkakauppaan.

Jos tulppaaneista haluaa ryhdikkäitä, kuivillaan myynnissä olleista tulppaaneiden varsista napsaistaan veitsellä pari senttiä pois, ja laitetaan maljakkoveteen kääreineen noin puoleksi tunniksi ryhdistäymään. Kun ne ovat imeneet vettä, kääreen voi ottaa pois ja tulppaanit voi asetella haluamallaan tavalla. Jos haluaa luonnollisemman kimpun, jossa tulppaanit ovat eläväisemmät ja kaartuvat, nestejännityksen ei tarvitse olla niin vahva.

Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä. Tulppaanikimppu ilahduttaa maljakossa noin viikon. Tulppaani kestää hyvin viileyttä ja se säilyy pidempään jos kimppua voi pitää välillä viileässä.

Kotimainen, tuore lähikukka

Tulppaanien tuoreuden ja kestävyyden kannalta on tärkeää, että ne ovat kotimaassa viljeltyjä. Lähes kaikki Suomessa myytävät tulppaanit ovatkin täällä kasvatettuja. Näin voidaan varmistaa tuoreet kukat lyhyillä kuljetusmatkoilla ja nopeat toimitukset kukkamyyntipisteisiin. Kotimainen tulppaani saavuttaa siis kuluttajan erittäin tuoreena, mikä parhaimmillaan takaa jopa viikon mittaisen valloittavan kukinnan.