Vihannesten ja kukkien menekinedistäminen

Kauppapuutarhaliitto järjestää vuosittain useita kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten ja kukkien menekinedistämiskampanjoita. Kuluttajakampanjointi on sesonkipainotteista. Välineinä käytetään vahvasti nettisivuja ja sosiaalista mediaa, joiden linkit löydät sivun alalaidasta. Mainontaa tehdään myös sanomalehdissä, sähköpostikirjeinä sekä julisteiden muodossa. Mediaa palvellaan tiedotteilla, kuvapankilla ja henkilökohtaisella palvelulla. Kauppapuutarhaliitto on mukana messuilla ja järjestää tapahtumia.

Rahoitus
Kukka- ja vihanneskampanjoita tehdään kultakin rahoittajaryhmältä saatavan rahoituksen pohjalta. Kukka- ja vihanneskampanjoissa kotimaisuus ja siihen liittyvät ominaisuudet tuodaan vahvasti esille. Mainostoimikunnat päättävät jäseniltä kerättyjen menekinedistämisvarojen käytöstä.

Kukkien menekinedistäminen
Kukkien menekinedistämiskampanjointi on hyvin sesonkipainotteista. Viestinnän huippukohtia ovat sipulikukkien aika tammikuulta pääsiäiseen sekä kevään kotimaiset ruukkukasvit, ryhmäkasvit ja amppelit sekä joulukukat. Kauppapuutarhaliitto organisoi Suomen toimenpiteet joulutähtien Stars for Europe-kampanjassa, joka rahoitetaan eurooppalaisten joulutähtipistokkaiden toimittajien toimesta. Kukkasipulien menekinedistäminen hoidetaan yhteistyössä hollantilaisen kukkasipulialan iBulb-organisaation kanssa. Kukkakampanjoita tehdään kultakin rahoittajaryhmältä saatavan rahoituksen pohjalta. Kukka- ja vihanneskampanjoissa kotimaisuus ja siihen liittyvät ominaisuudet tuodaan vahvasti esille.

Vihannesten menekinedistäminen

Kauppapuutarhaliitto järjestää vuosittain useita kasvihuoneissa viljeltyjen vihannesten menekinedistämiskampanjoita. Tuotteet ovat tomaatti, kurkku, paprika, salaatit ja tuoreet yrtit. Viestinnän teemoina ovat tuoreus, puhtaus, turvallisuus, paikallisuus, viljelijät, lähiruoka, työllistäminen, eettisyys ja ekologisuus. Vihanneskampanjoita tehdään saatavan rahoituksen suhteessa.

 

Kampanjoiden sähköiset väylät:

Kukat, Kauniisti kotimainen:
www.kauniistikotimainen.fi
www.facebook.com/kauniistikotimainen
www.youtube.com/kauniistikotimainen
www.instagram.com/kauniistikotimainen

Vihannekset, Puhtaasti kotimainen

www.puhtaastikotimainen.fi
www.facebook.com/puhtaastikotimainen
www.youtube.com/puhtaastikotimainen
www.instagram.com/puhtaastikotimainen

Lisäksi:

www.twitter.com/jyrkijalkanen
www.twitter.com/Kauppapuutarhal

Toimihenkilöiden yhteystiedot

Kauppapuutarhaliitto ry


Liiketie 17/Veljestentie 16
00730 Helsinki
info (a) kauppapuutarhaliitto.fi
toimihenkilöt tavoittaa alla olevista numeroista
toimiston aukioloajat 8.30-16.15

Postiosoite:
Terveystie 12
00730 Helsinki


Toiminnanjohtaja

Jyrki Jalkanen
0400 800 268
jyrki.jalkanen (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Kasvihuoneviljelyn asiantuntija

Niina Kangas
045 7733 2662
niina.kangas (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Kasvihuoneviljelyn asiantuntija

Lassi Remes
040 675 8875
lassi.remes (a) kauppapuutarhaliitto.fi


Viestintäpäällikkö

Laura Kanerva
040 154 8752
laura.kanerva (a)
kauppapuutarhaliitto.fi

Tekniikan asiantuntija

Jukka Tuominen
kpltekniikka (a) gmail.com

Asiamies & Talousneuvoja

Ismo Ojala
0400 612 708
ismo.ojala (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Kirjanpitäjä

Sari Salonen
09 7288 2117
sari.salonen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Puutarha&kauppa -lehti


Liiketie 17/Veljestentie 16
00730 Helsinki
pk.toimitus (a) hortimedia.fi
toimituksen jäsenet tavoittaa alla olevista numeroista

Postiosoite:
Terveystie 12
00730 Helsinki


Vastaava päätoimittaja

Jyrki Jalkanen
0400 800 268
jyrki.jalkanen (a) hortimedia.fi


Toimitussihteeri

Marianna Soini
09 7288 2123
marianna.soini (a) hortimedia.fi


Toimittaja

Anu Pirhonen
0400 421 890
anu.pirhonen (a) hortimedia.fi


Toimittaja

Elina Vuori
09 7288 2125
elina.vuori (a) hortimedia.fi


Markkinointiassistentti & Toimittaja

Milla Tolonen
09 7288 2121
milla.tolonen (a) hortimedia.fi

Vakituiset avustajat

Laura Kanerva
Niina Kangas
Lassi Remes

 

Vihannesten viljely kasvihuoneissa

Miljoonia kiloja

Kasvihuonevihanneksia tuotetaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa. Näistä kiloista valtaosa on tomaattia ja kurkkua. Molempia suosikkivihanneksia viljelläään noin 40 miljoonaa kiloa vuosittain. Ruukkuvihanneksia, eli erilaisia salaatteja ja yrttejä viljellään noin 100 miljoonaa ruukkua vuodessa.

Satoja hehtaareita

Kasvihuonevihannestuotantoala on noin 250 hehtaaria. Närpiön seutu Pohjanmaalla on tärkeä kasvihuonevihannesten tuotantoalue, ja siellä tuotetaankin 70 prosenttia maan tomaateista ja kurkuista.

Ympärivuotisessa viljelyssä (viljelyaika yli 10 kk) on kolmannes tomaatti- ja kurkkualasta, ja ruukkuvihannesalasta lähes kaikki. Viljelyn edellytys on lisävalotus. Valotus kasvattaa neliösatoja, ja sama satomäärä tuotetaankin nykyään entistä pienemmällä alalla. Lisävalon lähteinä käytetään pääasiassa suurpainenatriumlamppuja sekä ledejä.

Kova kotimaisuusaste

Kotimaisen tuotannon markkinaosuus on tuonnista huolimatta varsin hyvä. Kotimaisuusaste kokonaiskulutuksesta on tomaatilla noin 60 %, kurkulla yli 90 % ja ruukkuvihanneksilla lähes 100%. Kotimaisen pääsadon aikaan suomalaisen kurkun ja tomaatin markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Sadon huippukausi yltää keväästä syksyyn.

Salaatit ja yrtit

Vuoden ympäri viljelyssä olevat tuoreyrtit ja salaatit ovat  suomalaisten suosikkeja. Molempien viljelymäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Ruukkuvihanneksia ei tuoda Suomeen satunnaiseriä lukuun ottamatta. Ruukkuvihannestuotanto on tehokasta ja hyvin pitkälle automatisoitua.

Salaatit

Salaattien tuotantoala on vakiintunut noin 25 hehtaariin. Salaattien vuosituontantomäärä kasvihuoneissa vaihtelee 70 – 80 miljoonassa ruukussa. Ruukkusalaatteja tuottavia yrityksiä on noin 60.

Salaatin viljely muuttui suuresti 80-luvun alussa, kun kouruviljely ja valotettu ympärivuotinen tuotanto alkoivat Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Kehitys on ollut nopeaa. Keräsalaatin tuotanto vähentyi, kun ruukussa viljelty lehtisalaatti valloitti markkinoita. Keräsalaatin suosio on taas kasvussa ja sitä viljellään nykyisin niin kouruissa kuin turvepedissä.

Yrtit

Tuoreyrttien käyttö on viime vuosikymmenen aikana Suomessa yli nelinkertaistunut, mikä on pitkälti tasokkaan kasvihuoneviljelyn ansiota. Kasvihuoneessa viljeltävät kotimaiset yrtit ovat yksi suomalaisen puutarhatuotannon hienoista tarinoista. Kun vielä 25 vuotta sitten yrtit rajautuivat lähinnä tilliin, persiljaan ja basilikaan, ovat määrä ja tuotevalikoima nyt aivan toisella tasolla. Sesonki ulottuu vuoden jokaiselle päivälle.

Kolme suosituinta yrttiä ovat tilli, basilika ja persilja. Muista yrteistä tärkeimpiä ovat ruohosipuli, timjami, korianteri, minttu ja herneenverso. Yrttien valikoima on laajentunut useiden kymmenien sukujen, lajien, lajikkeiden ja muunnosten kirjoksi.

Ruukkuyrttejä viljellään noin 30 kasvihuoneyrityksessä, noin 5 hehtaarin pinta-alalla. Kaikkien yrttien yhteenlaskettu tuotantomäärä on noin 30 miljoonaa ruukkua vuodessa.


Paprika ja chili

Capsicum annuum eli makea ruokapaprika on Suomessa tutuin paprika. Samaan lajiin kuuluu myös tulisia maustepaprikoita.

Paprika

Kotimaista suippopaprikaa on saatavilla ympärivuoden. Tavallisen paprikan satokausi on huhti-lokakuussa.

Kotimaisten paprikoiden markkinaosuus on pienehkö. Syynä alhaiseen markkinaosuuteen on lähinnä viljelyperinteen puuttuminen ja hollantilaisten ja puolalaisten tuontipaprikoiden alhaiset hinnat.

Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat värinsä keltaiseksi tai punaiseksi.

Chili

Muutama kauppapuutarha viljelee chilejä ammattimaisesti. Chilipalkoja on saatavana tuoreena ja jalostettuna, muun muassa jauheina ja säilykkeinä.

Tomaatti

Tomaatti on suosituimpia kasvihuonevihanneksia. Sen tuotantomäärä on noin 40 miljoonaa kiloa vuosittain. Tomaatin pääsatokausi on huhtikuusta lokakuuhun. Satohuiput ajoittuvat kesä-elokuuhun, jolloin tomaatin kulutus on tuontikauteen nähden tuplaantuu tai jopa kolminkertaistuu.

Tomaatin kokonaistuotantoala on noin 100 hehtaaria. Tästä alasta noin 30 hehtaaria on varustettu ympärivuotisen viljelyn mahdollistavalla valotuskalustolla. Ympäri vuoden tomaatteja tuotetaan noin 40 viljelmällä.

Tomaatin kotimaisuusaste on noin 60 prosenttia. Närpiön seudulta Pohjanmaalta tulee 70 prosenttia koko maan tomaateista. Tomaatin tuontijakso ajoittuu lähinnä lokakuusta huhtikuuhun, joskin pieniä määriä tomaatteja tuodaan myös kesällä. Tuontitomaatit ovat lähtöisin pääasiassa Espanjasta ja Hollannista, sekä Puolasta.

Suomessa viljellään pääosin pyöreää klassikkotomaattia. Kirsikkatomaattien, erilaisten terttutomaattien, keltaisten ja oranssien tomaattien, luumutomaattien sekä miniluumutomaattien, kysyntä ja tuotanto on kuitenkin viime vuosina kasvanut.

Kurkku

Kurkku on yksi suosituimpia vihanneksiamme. Kotimaisen kurkun satomäärä on kasvanut 1980-luvulta asti. Vaikka satomäärät ovat kasvaneet, niin viljelmien määrä ja tuotantoala ovat laskeneet. Tähän ovat syynä paremmat lajikkeet ja tehokkaampi tuotanto.

Kasvihuonekurkkua viljellään noin 170 yrityksessä. Kokonaistuotantomäärä on noussut  noin 40 miljoonasta kilosta 50 miljoonaan kiloon vuosina 2015 – 2019. Kokonaistuotantoalasta noin 30 hehtaaria on varustettu ympärivuotisen viljelyn mahdollistavalla valotuskalustolla. Ympäri vuoden kurkkuja tuotetaan noin 25 – 30 viljelmällä.

Kurkun omavaraisuusaste on yli 90 prosenttia; valtaosa kuluttajista valitsee mieluiten kotimaisen kurkun. Kurkun satoa saadaan ympäri vuoden. Satoa tulee neliöltä keskimäärin yli 90 kiloa. Huippusadot ovat jopa yli 250 kiloa neliömetriltä vuodessa.

Kurkun tuontijakso ajoittuu lähinnä lokakuusta maaliskuuhun. Tuontikurkut ovat lähtöisin lähinnä Espanjasta ja Hollannista.