Ritarinkukka loistaa viikkokausia

Kookkaasta ja komeasta ritarinkukasta on muodostunut yksi suomalaisten suosituimmista jouluajan kukista. Tänäkin jouluna niiden viljelymäärä Suomessa ylittää miljoona kukkaa.

Ritarinkukan suosion syitä on lähinnä kaksi: se on olemukseltaan upea ja erittäin pitkään kukkiva kasvi. Useimmiten ritarinkukka on kotiin tuotaessa vasta nupuillaan tai ensimmäinen kukka on vasta juuri avautunut. On tavallista, että jämäkän putken päässä sijaitsevaan kukintoon avautuu kolmesta viiteen trumpettimaista kukkaa.

Kukat kestävät viikosta kahteen, minkä jälkeen ne kuihtuvat yksi kerrallaan. Samanaikaisesti kukkaruukun suojissa lymyävä, noin greipin kokoinen sipuli on jo työntänyt ylös toisen kukkavarren, joka sekin kasvaa ja kukkii parisen viikkoa. Jos kukkasipuli on oikein kookas, se saattaa työntää vielä kolmannenkin kukkavarren. Näin kukinta kestää jopa toista kuukautta.

Suosituin ritarinkukka on punainen. Niiden osuus on hyvin korkea, sillä yhdeksän ritarinkukkaa kymmenestä on punaisia. Muitakin värejä on tarjolla, esimerkiksi valkoisia, vaaleanpunaisia, oransseja sekä kaksivärisiä. Kukat voivat lajikkeen mukaan olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja, melkein kuin suurta ruusua muistuttavia.

Suomeen ritarinkukkien sipulit saapuvat syksyn aikana Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Hollannista. Viljelmillä sipulit on istutettu ruukkuihin ja siirretty kasvihuoneisiin. Niiden lämmössä ja kosteudessa levossa olevat sipulit heräävät ja ryhtyvät kasvattamaan kukkavarsia ja lehtiä. Veden ja lämmön lisäksi sipulit eivät muuta tarvitsekaan, sillä niissä on mukana on kaikki kukintaan tarvittava energia.

Kotona ritarinkukka ei tarvitse minkäänlaista hoitoa satunnaista kastelua lukuun ottamatta. Se työntää aivan varmasti kukkavartensa ulos sipuleista, ja jo muutaman päivän kuluttua kukista ensimmäinen avautuu. Myöhemmin vuorollaan putkahtavat seuraavat kukkavarret. Ritarinkukasta voi kaiken lisäksi saada myös pitkäaikaisen ystävän, sillä ritarinkukan kukittaminen uudelleen onnistuu helposti kotioloissakin.

Hyasintti tuo joulun tunnelman

Hyasintti on koristanut suomalaiskoteja jo 1860-luvulta lähtien. Siitä on  tullut peruskukka, jota ilman joulun tunnelma ei saavu moneen perheeseen.

Suomessa kasvatetaan täksi jouluksi runsaat kaksi miljoonaa hyasinttia. Ylivoimaisena värisuosikkina on vaaleanpunainen, mutta myös valkoisille ja sinisille lajikkeille on ystävänsä.

Yhden, kolmen tai viiden hyasintin jouluistutus on tuttu ja turvallinen, mutta lisäksi kotia voi somistaa hyasinteilla muillakin tavoin. Hyasintti viihtyy erittäin hyvin esimerkiksi ikkunan välissä, jos lasien väliin jää yli viiden sentin levyinen rako. Hyasintin juuret puhdistetaan mullasta huljuttamalla niitä ämpärissä. Juuret ja sipuli kääritään folioon tai muuhun vettä pitävään materiaaliin, ja hyasintit laitetaan jonoon ikkunan väliin. Ikkunanvälin viileydessä hyasintti kestää vähintään kaksi kertaa kauemmin kuin huoneenlämmössä.

Hyasinttia voi käyttää koristeena myös irrottamalla kukat ja pujottamalla ne yksittäin ohueen rautalankaan harvaksi ketjuksi.  Tällaista ketjua voi kietoa luonnonmukaisen jouluseppeleen ympärille tai sillä voi piristää muita kukkaistutuksia. Varsinkin vaaleanpunaisista kukista tehty hyasinttiketju säilyttää värinsä kuivanakin.  

Parvekkeen tai pihan omistajien ei myöskään kannata unohtaa hyasintin ulkokäyttöä. Muhkeaksi auennut hyasintti on suojasäällä pitkäkestoinen parvekekukka. Pakkasten tultua se jäätyy kauniiksi koristeeksi, joka kestää aina seuraavaan suojasäähän saakka. Tällä tavalla vielä joulun jälkeen täydessä kukassa olevat hyasintit pääsevät vaikkapa uudenvuoden koristeiksi.

Joulutähti – helppohoitoinen suosikki

Joulutähti on alun perin kotoisin latinalaisesta Amerikasta. Se kasvaa luonnonvaraisena Meksikossa, missä sitä kutsutaan nimellä ”Flores de Noche Buena”, eli joulu­aaton kukka. Kotimaassaan se on ruukkukasvin sijaan yleensä metrin korkuinen kukkiva pensas. Joulutähden kirkkaanpunaisten ylälehtien värileikin löytää joulun aikaan myös Madeiran ja Kana­rian saarten puutarhoista ja rantabulevardeilta. 

Kukkia vai ylälehtiä?

Joulutähden värikkäitä, tähtimäisesti järjestäytyneitä ylälehtiä luullaan usein kukiksi. Kukinnot ovat kuitenkin melko pienet ja huomaamattomat, ja ne löytää  pieninä pompuloina ”tähden” kes­keltä. Ylälehdet voivat olla eri sävyisen punaiset, valkoiset, keltaiset tai kermanvalkoiset. Uu­simmilla lajikkeilla ylälehdet saattavat olla moniväriset, liuskoittuneet tai kiharaisetkin.

Paras sesonki loppuvuodesta

Joulutähdet ovat parhaimmillaan lokakuusta tammikuulle, mutta ne kestävät hyvin hoidettuina pitempäänkin. Kesäaikaan kaikki lehdet ovat vihreitä, ja ylälehdet alkavat värittyä vasta, kun kas­via pidetään täydellisessä pimeydessä  joka päivä 12 tuntia usean viikon ajan.

Veto pois

Joulutähdet pitävät lämpimästä ja valoisasta paikasta. Ne ovat erittäin herkkiä kylmälle, joten ne on syytä pakata kunnolla kuljetuksen ajaksi. Joulutähtiä ei myöskään kannata sijoittaa tuule­tusikkunan lähelle talviaikaan. Voimakkaasti paahtava lämpöpatteri joulutähden alapuolella ly­hentää kasvin elinikää.

Kastelu maltillisesti

Muiden ruukkukasvien tavoin ruukkukasvit, joulutähti ei pidä liiallisesta kosteudesta talviai­kaan. Ylimääräinen kasteluvesi kannattaa heti kaataa aluslautaselta pois. Parasta on kastella jou­lutähtiä säännöllisesti mutta maltillisesti. Joulutähteä voi kastelun yhteydessä lannoittaa kerran tai pari.

Koristeellisuudessa valinnanvaraa

Joulutähtiä on tarjolla monen värisiä ja kokoisia, joten ne sopivat sisustukseen kuin sisustukseen. Joulutähden ovat erinomaisia talvisissa pöytäkoristeluissa, mutta suuria kasveja ja rungollisia muotoja voi hyvin käyttää myös yksittäiskoristeina tai lahjoina. Joulutähti viihtyy väristä riippumatta parhaiten ryh­mässä.

Myös leikkokukaksi

Leikkokukkana käytettävän joulutähden varren tyveä pitää parin sekunnin ajan pitää kiehuvassa vedessä tai kynttilänliekissä. Näin valkoinen maitiaisneste ei valu ulos, eivätkä oksat kuihdu. Tällä tavalla oikein käsitelty joulutähtikimppu kestää jopa 14 päivää maljakossa.

 

Kasvistietoa maailmalta

Suomi ja Kauppapuutarhaliitto sen virallisena edustajana on mukana kansainvälisessä, kasvisten käyttöä edistävässä 5aDay-yhteistyöallianssissa. Noin 15 vuotta toimineessa yhteistyöliitossa on mukana yli 30 maata.

Kaikkia mukana olevia maita yhdistää tavoite edistää terveellisempiä elämäntapoja erityisesti kasvisten käyttöä lisäämällä. Tästä tulee allianssin nimikin, viidesti päivässä, 5aDay.

Maailman Terveysjärjestön suosituksen mukaan päivittäin tulisi syödä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä vähintään puoli kiloa päivässä mieluiten viiteen erään jaettuna. Alusta lähtien allianssi on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi WHO:n ja FAO:n kanssa.

5aDay-allianssin vaikutuksesta FAO on julistanut vuoden 2021 Kansainväliseski kasvisten teemavuodeksi, International Yera of Fruits and Vegetables 2021.

Tutustu FAO:n julkaisemaan teemavuoden oppaaseen!

Kustakin maasta mukana voi olla vain yksi organisaatio. Allianssin alkuperäisten perustajamaiden edustajat ovat tyypillisesti ravitsemuksen asiantuntijoita, useimmiten tutkijoita yliopistomaailmasta, mutta mukana on myös valtioita sekä kasvistuotannon- ja kaupan järjestöjä, kuten Kauppapuutarhaliitto.

Verkosto tuottaa ja jakaa tutkittua tietoa kasvisten hyödyllisistä vaikutuksista. Yksi tiedonjakokanava on The Global Fruit and Veg Newsletter, jonka tuottaa allianssin ranskalainen jäsen Aprifel.

Merkittävä vaikutuskanava on medialle ja päättäjille toimitettava vuosittainen julistus, jolla kiinnitetään huomiota kasvisten terveyttä edistäviin vaikutuksiin.

The Global Fruit and Vegetable Newsletter:

1. The EGEA 2015 Statement
2. Fruit & Veg Benefits: New Data
3. Food regulation and Fruit & Veg promotion in Brazil
4. Healthy eating
5. Bioactive Components in Fruits and Vegetables
6. School food options to increase vegetable consumption
7. Special WIC
8. Polyphenols
9. Food taxes and subsidies
10. Health benefits of F&V consumption
11. F&V intake and differences across countries
12. Eating healtier in the US restaurants
13. Supplemental nutrition assistance program in USA & healthy eating
14. F&V consumption and weight change
15. Obesogenic environment:origin and consequences
16. Food Labeling
17. Diet quality in the early years
18. Perfect timing for a national F&V nutrition policy
19. Fruit and vegetables: still surprising!
20. Barriers to F&V consumption
21. The updated healthy nutrition program for Woman, Infants and Children
22. Food preferences
23. Social approaches to promote F&V consumption
24. Physicians facing the challenge of nutrition
25. Healthy Diet and Pregnancy
26. Nutrition&Eye Health
27. Healthy Diet and CVD
28. Consume F&V for your mental health
29. Influence of F&V school intervention
30. F&V availability at home
31. F&V to prevent allergy and asthma
32. Diabetes
33. Anti-inflammatory
34. Importance of involving chidren
35. Fight Against Obesity
36. Supplemental nutrition for woman, infants and children
37. Cardiovascular health, F&V consumption
38. The EGEA 2018 Statement
39. Food nutrition quality & environmental impact
40. Diet quality and bone health
41. Cruciferous vegetables intake health benefits
42. Need for food system change to modify consumption
43. Tackling Childhood Obesity
44. Key role of general practitioners in health promotion
45. When french young general practitioners commit to healthy eating
46. General Practitioners & Health Promotion
47. Recent news on the special supplemental nutritition program for women, infants and children
48. Ebook Childhood obesity
49. Challenges & interventions
50. Fruit and vegetable consumption and mental health
51. Food promotion research
52. Food environment and the impact on food consumption
53. Fruit and vegetable consumption and cardiovascular diseases prevention
54. How to tackle obesity?
55.Diet, microbiota and health
56. Special supplemental nurition program for woman, infants and children
57. Nutrition and health: From Science to Practice
58. Food consumption and lifestyle trends
59. Actions and interventions to increace fruit and vegetable consumption
60. Covid-19 and food consumption behaviours
61. Nudges and food consumption behaviours
62. Dietary guidelines – are they in line with a sustainable diet
63. Fruit and vegetable consumption and type 2 diabetes prevention
64. Special edition for international year of fruits and vegetables: initiatives of the global alliance for the promotion of fruit and vegetable consumption 
65. School-based interventions to increase food and vegetable consumption: efficacy, success and challenges

Julistukset

Vuoden 2015 Meksikon Meridan kongressin julistus
Vuoden 2016 Kolumbian Bogotan kongressin julistus
Vuoden 2017 Varsonvan kongressin julistus
Vuoden 2018 Chiapasin kongressin julistus
Vuoden 2020 julistus
Vuoden 2021 julistus

Sienet kuuluvat joulun herkkupöytään

Sienet kuuluvat joulun herkkupöytään Joulun juhlaruokien pääosaa esittää usein kinkku tai kalkkuna juureslaatikkoineen ja niiden kanssa pöydälle katetaan monenlaista maistuvaa lisuketta. Sienistä tehdyt lisukkeet kuten sienisalaatti ja marinoidut sienet ovat kestosuosikkeja vuosi toisensa jälkeen. Tuoresienistä tehdyn salaatin ainekset saa helposti mukaan lähikaupasta ja itse tehdyt glögi-marinoidut herkkusienet ovat juhlapöydän herkullinen sekä terveellinen lisä.

Monen sesongin sienet

Suurin osa kotimaisista tuoresienistä viljellään Mykora Oy:n tiloissa Kiukaisilla. Sienet myydään Champ-tuotemerkin alla kotimaisille elintarvikeyrityksille ja suurkeittiöille. –Tuoreen herkkusienen tärkein sesonki on juhannus, jolloin grillataan paljon jumbokokoista herkkusientä. Myös pääsiäinen ja vappu ovat tuoreen herkkusienen sesonkiaikaa. Jouluna taas sienisäilykkeen kysyntä kasvaa, kun monen meidän joulupöydästä löytyy sienisalaattia, sienten tuotannosta vastaava Kaisa Heponeva kertoo. Myös ruskean herkkusienen kysyntä kasvaa jouluna ehkä hieman verrattuna muihin talvikuukausiin, Heponeva jatkaa.Jouluksi Kiukaisilla tuotetaan valkoista herkkusientä noin 20 000 kiloa, ruskeaa herkkusientä noin 3000 kiloa ja siitakesientä noin 2000 kiloa.

Avuksi ruoansulatuksessa

Herkkusienet ovat ravintoarvoltaan vähäenergisiä ja sisältävät erityisen paljon kuituja ja proteiineja. Sienten beetaglukaanikuidut muodostavat suolistossa geelimäisen hyytelön, joka avittaa ruoansulatusta ylläpitävän suoliston toimintaa. Beetaglukaani tasoittaa myös verensokerin heilahteluja ja alentaa veren kolesterolipitoisuutta. Runsaimmin beetaglukaania sisältää siitake (16.5 %).

Moni-ilmeinen joulutähti

Joulun väriä hehkuva punainen joulutähti on ollut suomalaisten suosituin joulukukka jo yli puoli vuosisataa. Kukan tarina on kuitenkin paljon vanhempi, ja suomalaisten perhealbumikuvistakin joulutähtiä saattaa havaita jopa sadan vuoden takaa, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.

Joulutähden juuret ovat kuumassa Meksikossa, jossa kasvi kasvaa kasvupaikastaan riippuen jopa monimetriseksi pensaaksi. Syksyn tullen muutoin vihreälehtiset pensaat muuntuvat punaisiksi. Juuri tämä ominaisuus johti kiinnostukseen kasvia kohtaan, sillä naapurimaan Yhdysvaltain puolella punainen väri liittyi joulunviettoon.

Joulutähti levisi Eurooppaan ja Suomeenkin 1900-luvun alkupuolella. Joulutähteä käytettiin leikkokukkien tapaan eli pensaista leikattiin lehdiltään punaisiksi värittyneitä oksia. Joulutähti kestää leikkokukkana mainiosti.

Suuri mullistus nähtiin 1960-luvun alussa, kun amerikkalaiset puutarhurit jalostivat joulutähdestä sen nykymuotoisen version eli matalan ja runsasversoisen ruukkukukan. Sen suosi kasvoikin nopeasti leviten heti yli Yhdysvaltain ja Euroopan.

Joulutähti on maailman suosituin joulukukka. Pelkästään Euroopassa sen viljelymäärä on noin 110 miljoonaa kukkaa, ja Yhdysvaltain määrä on saman verran. Suomessa joulutähtiä valmistuu kotimaan puutarhoilta noin 1,6 miljoonaa.

Joulutähden suosituin väri on punainen. Värejä on muitakin, esimerkiksi vaaleanpunainen, burgundi, valkoinen, limenvihreä, ruskea, oranssi sekä kirjava. Kaikkiaan lajikkeita on satoja, ja Suomessakin noin 50 erilaista, joskin erikoislajikkeiden osuus on hyvin vähäinen. Joulutähden kukkien värihän on aina keltainen, kukat ovat pienen herneen kokoisia värillisten lehtien keskellä.

Joulutähden koko vai vaihdella huimasti. Pienimpiä ovat minijoulutähdet. Niissä on vain noin kananmunakupin kokoinen ruukku, ja matala siro kasvi. Suurimmillaan joulutähti voi olla monilatvainen, liki metrin korkuinen pensas, tai rungollinen, jossa latvus on metrin korkuisen rungon päässä. Myös amppeleihin sopivia joulutähti on jalostettu.

Suomalaisten suosikkeja ovat monilatvaiset, korkeudeltaan noin 30-senttiset joulutähdet. Valtaosa Suomessa ostettavista joulutähdistä on viljelty kotimaassa.

Lähikukat loistavat jouluna

Joulu tietää vilkasta aikaa kotimaisille kukkaviljelijöille sekä muille kukka-alan ammattilaisille. Kauppapuutarhaliitto arvio noin kuukauden mittaisen joulukukkakauden myynnin arvoksi noin sata miljoonaa euroa. Se on noin viidennes koko vuoden kukkaostojen arvosta. Kotimaisten joulukukkien osuus koko joulukukkamyynnistä on noin puolet.

– Kukat ovat pitäneet hyvin paikkansa yhtenä joulun keskeisistä elementeistä. Jopa 80 prosenttia kotitalouksista käyttää joulukukkia joko oman joulun luomiseen tai joulutervehdyksiin. Kaikista vuoden juhlista juuri jouluna kukkien käyttöaste kotitalouksissa nousee huippuunsa, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Joulu on lähikukkien juhlaa. Parhaimmillaan joulukukat viljellään jopa omalla paikkakunnalla, jolloin ne ovat tuoreita ja siten kestäviä. Lähellä tuotettu tarkoittaa myös ekologisuutta, sillä kukkia ei ole tarvinnut kuljettaa ympäri Eurooppa. Lähikukkien vahvuuksia ovat myös tuotannon eettisyys ja työpaikkojen luonti kotimaahan.

Suomalaisten halu viettää jouluaan perinteisin tavoin näkyy joulukukkien valikoimissa. Jo vuosikymmenten ajan ylivertaisia suosikkeja ovat joulutähdet, hyasintit, ritarinkukat ja myös tulppaanit. Jonkin verran viljellään muitakin kotimaisia kukkia, kuten atsaleoja, jouluruusuja, tulilatvoja ja annansilmäbegonioita.

Myös värivalikoimat ovat vahvasti jouluiset. Noin 70 prosenttia joulutähdistä on punaisia, loput lähinnä valkoisia. Ritarinkukistakin 70 prosenttia on joulunpunaisia tai oranssinpunaisia loppujen ollessa lähinnä valkoisia. Hyasinttinsa suomalaiset haluavat jouluista tunnelmaa tuomaan joko valkoisina, sinisinä tai vaaleanpunaisina.

Kokon Puutarha Oy Äänekoskelta on Vuoden 2015 kukkien laatutuottaja

Äänekoskella sijaitseva Kokon Puutarha Oy on palkittu vuoden 2015 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Kukkatuotantoa harjoittava Maria ja Marko Kokon luotsaama puutarha sai palkinnon tiistaina Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksen yhteydessä Nokialla.

Kokon Puutarha tunnetaan todellisena laatutarhana niin lähialueella kuin kauempanakin. Yrityksellä on kasvihuoneita noin 3600 neliömetriä eli se on kokonsa puolesta melko tyypillinen tämän tuotantosuunnan puutarha. Yritystä on kehitetty määrätoimisesti niin tuotteiden kuin tuotannonkin osalta. Kotimaiset Kasvikset ry on auditoinut yrityksen vuonna 2014.

Puutarhan tuotannon rungon muodostavat kevätmyynnin ruukku- ja ryhmäkasvit sekä amppelit. Kevätkukkien määrä on noin neljännesmiljoona, ja amppeleiden noin 17 000. Syyskaudella ohjelmassa ovat joulutähdet ja jouluiset istutukset sekä muut joulun kukat. Valtaosa puutarhan kukista päätyy enintään parin tunnin ajomatkan päähän puutarhasta. Tuotannosta 80–90 prosenttia toimitetaan jälleenmyyjille useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa. Suora myynti puutarhalta kattaa vain noin kymmenesosan. Takavuosien torimyynti on pudotettu pois.

Kokon Puutarha täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Markon vanhemmat Ritva ja Jorma Kokko aloittivat pienimuotoisen kesäkukkien viljelyn 1970-luvun alkupuolella. Tuolloin rakennettiin myös ensimmäinen kasvihuone. Nykyiset yrittäjät eli Marko ja Maria Kokko ovat vastanneet yrityksestä tasan 20 vuotta. Puutarhaviljelyn lisäksi yritys on laajentanut toimintaansa puutarhasuunnitteluun sekä pihojen rakentamiseen.

Puutarhalla katsotaan tulevaisuuteen luottavaisesti. Uusia kasveja otetaan tuotantoon ja viljelytekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Tulevia vuosia pidetään haastavina, mutta Marko ja Maria Kokko aikovat tehdä työtä jatkossakin niin hyvin kuin pystyvät.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien. Vastaavat laatutuotannon tunnustukset myönnetään myös yhdelle avomaavihannesten, ruokaperunan, kasvihuonevihannesten sekä marjojen tai hedelmien viljelijälle.

Viherkaste Oy Liperistä on Vuoden 2015 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

Viherkaste Oy Liperistä on Vuoden 2015 kasvihuonevihannesten laatutuottaja Liperissä sijaitseva Viherkaste Oy on palkittu vuoden 2015 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Salaatteja tuottava Anja ja Erkki Nylundin luotsaama puutarha sai palkinnon tiistaina Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksen yhteydessä Nokialla.Palkitsemisen perusteissa todetaan yrityksen kehittyneen ripeästi yhdeksi alan johtavista salaattien tuottajista. Noin kymmenessä vuodessa yritys on yli kaksinkertaistanut tuotanto-alansa, ja kattaa nyt laajasti oman maakuntansa salaattitarpeet ja tuotannosta suurin osa menee valtakunnalliseen jakeluun.

Viherkaste Oy perustettiin 2007 yrityskaupan myötä. Muilta toimialoilta puutarhayrittäjiksi ryhtyneet Anja ja Erkki Nylund perehtyivät nopeasti puutarhaviljelyyn. Tuotannossa on keskitytty yksinomaan salaatteihin, tilliin ja persiljaan, mutta ei varsinaisiin maustekasveihin tai yrtteihin. Tällä hetkellä tärkeimpiä tuotteita ovat jääsalaatti ja tavallinen lehtisalaatti. Vuosituotanto yltää 4,5 miljoonaan ruukkuun ja pussiin.

Vajaan kymmenen vuoden aikana puutarhaa on laajennettu useammassa vaiheessa niin, että nyt kasvihuonealaa on noin hehtaari. Uusin laajennus, 4 000 neliömetriä, otetaan käyttöön kuluvana syksynä. Laajentamisen lisäksi vanhempaa huonekantaa on ahkerasti uudistettu ja automatisoitu. Lisäksi on otettu käyttöön paikallisen asiantuntijan kanssa yhdessä kehitetty tuotannonohjausjärjestelmä. Valotuksen avulla tuotanto jatkuu tasaisesti vuoden jokaisena päivänä. Puutarhan kasvihuoneet lämpiävät paikallisella puuenergialla.

Myös tuotteiden laadulliset tekijät ovat lähellä Nylundien sydämiä. Käytössä on biologinen tuholaistorjunta, ja viljelyn tiivis tarkkailu siemenestä sadonkorjuuseen asti varmistaa salaattien hyvän laadun. Kotimaiset Kasvikset ry on auditoinut yrityksen viimeksi vuonna 2014.

Kasvihuonevihannesten laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien. Vastaavat laatutuotannon tunnustukset myönnetään myös yhdelle avomaavihannesten, ruokaperunan, kukkien sekä marjojen tai hedelmien tuottajalle.

Salaatteja ja yrttejä vuoden ympäri

Salaattien tuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja niiden valikoima on monipuolistunut. Perinteisten jää-, lehti- ja keräsalaatin rinnalla tuotetaan mm. tammenlehti-, lollo rosso-, frisee- ja salanova-salaatteja. Tuotanto jatkuu tasaisena ympäri vuoden.

Kuluttajien kiinnostus erilaisiin salaatti- ja yrttilajikkeisiin monipuolistaa tuotantoa. Uusia lajikkeita kannattaa kokeilla ruuanlaitossa rohkeasti. Perinteinen keräsalaatti on suomalaisten kestosuosikki, mutta salaattilajikkeiden valikoima on runsas ja monipuolinen. Kaikkia salaatteja säilytetään +2–5 asteessa, kosteassa ja haihtumiselta suojattuna.

Kotimainen salaatti ja yrtit päätyvät ruokapöytään taatusti tuoreena, kun matka tuottajalta kuluttajalle jää lyhyeksi.

Viileä kesä helpotti salaatinviljelijöitä

Hellepäivät jäivät menneenä kesänä vähäiseksi, mutta salaatinviljelijälle se on etu.

-Kesällä lämpöiset yöt ovat hankalia, koska silloin salaatti lähtee helposti venymään pituutta, kauppapuutarhuri Jarmo Pousi sanoo. Tänä kesänä kasvuongelmilta vältyttiin ja hävikki pysyi puutarhoilla pienenä. Tämä aiheutti toisaalta ruuhkaa markkinoilla ja vaikutti osaltaan myös viljelijähintaan.

Äystöläisellä Tamsin Kasvihuoneilla tuotetaan ympäri vuoden jää-, kerä-,  ja friseesalaattia sekä mausteyrtteinä persiljaa ja tilliä. Kaikki tuotteet myydään markkinoille valmiiksi leikattuina ja pakattuina.

– Jääsalaatti on päätuotteemme ja sitä pakkaamme markkinoille viikottain noin 140 000 kappaletta. Friseesalaattia tuotamme noin 20 000 kappaletta ja keräsalaattia 10 000 kappaletta, yrittäjä Esa Tamsi summailee.

Tuoreyrtit valloittivat suomalaiset

Yrttejä käytetään entistä enemmän sekä arki- että juhlaruokiin vuoden ympäri. Tuoretta yrttisatoa saadaan jatkuvasti kasvihuoneilta, kesäisin myös avomaalta. Moni kasvattaa yrttejä itse ikkunalla tai kasvimaalla. Suomalaisten suosikkeja ovat tilli, persilja ja ruohosipuli, joita kutsutaan usein myös maustevihanneksiksi. Yrteistä ykkönen on basilika, jota käytetään suunnilleen yhtä paljon kuin muita yrttejä yhteensä.

Terveellinen uutuus: tuorenokkonen

Varpio Puutarha Oy on lanseerannut tänä syksynä uuden tulokkaan maustekasvien joukkoon, tuorenokkosen.

-Viljelytapa on sama kuin muillekin maustekasveille ja kasvi tykkää ravinteikkaasta kasvualustasta, viljelijä Hannu Varpio kertoo. Nokkosta on saatavilla rajoitettu määrä ja viljelypinta-alaa voidaan lisätä kysynnän mukaan.

Pinaattiakin rautapitoisempi tuorenokkonen sisältää C-vitamiinia, B-vitamiineja ja K1-vitamiinia sekä muurahais-, sitruuna- ja piihappoa sekä suhteellisen runsaasti kalsium- ja kaliumsuoloja. Nokkosta voi hyödyntää ruoanlaitossa monipuolisesti ja se sopii maustamaan esimerkiksi keitot, munakkaat, ohukaiset, piirakat, sämpylät ja terveelliset smoothiet. Lisäämällä tuorenokkosta ruokiin saa helposti terveydelle tarpeellisia ravintoaineita ja vitamiineja, myös syksyllä ja talvella.

Makumaailma tutuksi

Yrtit pitävät pintansa, koska ruuan makua ja niiden terveyttä edistäviä vaikutuksia arvostetaan. Kansainvälisiä vaikutteita saanut kokkaus ei yksinkertaisesti onnistu ilman tuoreyrttejä. Tutut, kotoisat ruoat rikastuvat, raikastuvat ja kevenevät tuoreyrteillä. Käyttö on helppoa, sillä moneen ruokaan riittää mausteeksi pelkkä suolan, pippurin ja tuoreyrtin liitto.

Yrttien käytössä pätee hienovaraisuus: samaan ruokalajiin käytetään ainakin aluksi vain yhtä tai kahta tuoreyrttiä. Varsinkaan useita voimakkaita yrttejä ei kannata yhdistellä, vaan mieluummin lisätään mietoa yrttiä vahvemman kaveriksi tai kokeillaan mietoja yrttejä erilaisina yhdistelminä. Ruokaohjeiden yksi teelusikallinen kuivattua yrttiä vastaa yhtä tai kahta ruokalusikallista tuoretta, hienonnettua yrttiä.

 

Kysy salaateista ja yrteistä lisää viljelijöiltä:

Tamsin Kasvihuoneet (salaatit ja maustekasvit)

Esa Tamsi, 0500 137718

esa.tamsi@tamsin.fi

Komulantie 72

64770 Äystö

www.tamsin.fi

Pousin Puutarha Oy (salaatit ja maustekasvit)

Jarmo Pousi, 040 5033331

jarmo.pousi@pousinpuutarha.fi

Rinkimäentie 70

49400 Hamina

www.pousinpuutarha.fi

Varpio Puutarha Oy (maustekasvit)

Hannu Varpio, 040 5506879

hannu@varpio.fi

Hankoniementie 640

08700 Virkkala

www.varpio.fi