Pääsiäinen kukkii keltaisena

Pääsiäinen on ajankohdastaan riippumatta aina kukkasesonkien kärkiviisikossa. Pääsiäisaika nappaa Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan noin kymmenen prosentin osuuden koko vuoden kukkamyynnistä ja keskittyy monia muita sesonkeja tiukemmin tiettyihin kukkalajeihin. Niitä kaikkia yhdistää pääsiäisen ikisuosittu teemaväri, auringon ja kevään odotuksen keltainen.

– Pääsiäisenä kukkia ostetaan vähittäishinnoin laskettuna 40–45 miljoonan euron arvosta, joten kukkasesonkina se on suunnilleen tasoissa ystävänpäivän kanssa ja vain hieman äitienpäivästä ja koulujen päättäjäisistä jäljessä, arvioi toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Miljoonien kukkien sesonki

Pääsiäisen kestosuosikkeja ovat kotimaiset leikkotulppaanit sekä narsissit niin leikkoina kuin ruukkukukkinakin. Kotimaisia tulppaaneja valmistuu jopa kahdeksan–yhdeksän miljoonaa. Myös muiden kotimaisten kukkien määrät lasketaan useissa miljoonissa kukissa. Kukkien kotimaisuuden voi varmistaa tutusta sirkkalehtimerkistä.

Valtaosa pääsiäisen kukista on sisäkukkia, ainoastaan kylmää kestävät tetenarsissit ovat ensisijaisesti ulkokäyttöön sopivia. Pääsiäisen sisälle sopivia ruukkukukkasuosikkeja ovat esimerkiksi keltaiset tulilatvat, gerberat, kiinanruusut ja ruukkubegoniat joko erillisinä kauniissa suojaruukuissaan tai yhteen astiaan istutettuina.

Näin hoidat leikkonarsissit

Laita maljakkoon kymmenkunta senttiä kylmää vettä. Narsissi ei tarvitse kukkavirkistettä.

Leikkaa narsissien varsiin terävällä veitsellä uudet imupinnat.  Narsissit kerätään viljelmällä niin, että lehdet pysyvät kiinni kukkavarressa. Leikkaa varsien tyviä niin vähän, että lehdet edelleen säilyvät mukana. Näin saat täyteläisemmän näköisen kimpun.

Aseta narsissit maljakkoon. Narsissien kavereiksi sopivat esimerkiksi pajunoksat ja tulppaanit. Narsissien varret erittävät maljakkoon kirkasta limaa, joka lyhentää esimerkiksi ruusujen leikkokestävyyttä.

Huolehdi narsissit viileään yöksi, sillä se pidentää kukkimisaikaa.

 

Pirteä kevätnarsissi uhmaa kevätsäitä

Kevään ulkokukkien airut, urhea tetenarsissi, ei vähästä hätkähdä. Vaikka on maaliskuu vaihtuvine kevättalven säineen, näiden ahkerasti kukkivien pikkunarsissien istutukset ovat alkaneet, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.

Tetenarsissin suosion kasvu on jatkunut jo yli 20 vuotta, eikä loppua näy. Kun kasvi esiteltiin ensi kerran noin 20 vuotta sitten, se hämmästytti kylmänkestollaan. Pian huomattiin, että hyvin karaistuneena se kestää mainiosti jopa kymmenen pakkasasteen lämpötiloja. Kasvi kyllä jäätyy kokonaan, mutta kunhan aurinko sen päivällä sulattaa, kasvi jatkaa kehitystään.

– Kasvin kylmänkeston kannalta on kaksi tärkeää asiaa. Tetenarsissien on hyvä saada totutella kylmään ainakin muutamia päiviä ja öitä ennen kovia pakkasia. Siirto suoraan kukkamyymälän lämmöstä rajuun yöpakkaseen voi siten olla kohtalokasta. Toinen tärkeä asia on mullan riittävä kosteus. Sulaessaan kasvi tarvitsee heti vettä, muistutetaan Kauppapuutarhaliitosta.

Iloa pitkään

Parhaimmillaan – etenkin jos kevät jatkuu viileänä – tetenarsissit tuovat väriä ja iloa useiden viikkojen ajan. Yleensä kukinta päättyy vasta, kun sekä yö- että päivälämpötilat nousevat selvästi keväisiin lukemiin.

Ja kun kukinta on ohi, tetenarsissit kannattaa tietenkin istuttaa puutarhaan. Siellä niistä saa melko varmasti ahkeran monivuotisen keltaisen väriläiskän. Hoidoksi riittää tavanomainen puutarhanhoito eli lannoitusta ja kastelua.

Valtaosa markkinoiden tetenarsisseista on kotimaassa viljeltyjä. Kauppapuutarhaliitto arvioi tämän kevään määräksi lähes neljä miljoonaa ruukkua. Kotimaisuuden voi varmistaa kasvihuonevihanneksistakin tutusta sirkkalehtimerkistä.

 

Vihannesten kotimaisuus tärkeää suomalaisille

sirkkis tiedote paakuva
Suomalaisten kasvihuonevihannesten tunnus – vihreä-sinivalkoinen sirkkalehtimerkki – on nyt tunnetumpi kuin koskaan aikaisemmin. Peräti 98 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista tunnistaa merkin. Vain yksi suomalainen sadasta ei osaa sanoa, tunteeko merkin.

– Koskaan aikaisemmin merkin tunnettuusmittauksissa ei ole saavutettu näin korkeaa lukemaa. Merkki lukeutuneekin valtakunnan parhaiten tunnettuihin brändeihin, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliitto teetätti sirkkalehtimerkin imagotutkimuksen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:llä tammikuun lopulla. Kyselyä varten haastateltiin kautta maan 1107 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista, ei kuitenkaan Ahvenanmaalla. Aineisto vastaa  koko Suomen väestöä.

– Huippukorkea merkin tunnettuus kertoo, että suomalaiset arvostavat kotimaisuutta nyt enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Vähintään yhtä tärkeää kuin on merkin tunnettuus on sen kuluttajille viestimät arvot. Näistä selvästi tärkein on turvallisuus. Huimat 84 prosenttia vastanneista katsoo, että sirkkalehtimerkityt tuotteet ovat jonkin verran tai huomattavasti turvallisempia kuin tuotteet, joissa merkkiä ei ole, Jalkanen selvittää.

Syitä korkeaan turvallisuuskytkökseen ei nyt erikseen kysytty, mutta Jalkanen pitää niitä itsestään selvinä. Suomalaisiin vihanneksiin luotetaan kokemuksen pohjalta. Eniten kotimaisten kasvihuonetuotteiden turvallisuuteen luottivat nuoret aikuiset ikäluokassa 18–29 vuotta. Myös yli 65-vuotiaat ajattelevat samoin.

Kolmelle neljästä sirkkalehtimerkki vaikuttaa myönteisesti ostopäätökseen. Tämä tarkoittaa suurta osaa kuluttajista. Tutkituista tasan puolet ostaa aina automaattisesti kotimaisia vihanneksia. Siihen päälle noin kolmannes valitsee kotimaisen, jos hinta on sama kuin ulkomaisella. Yksikään vastaaja ei ilmoita ostavansa aina ulkomaalaisia tuotteita.

* * * * *

Sirkkalehtimerkki on ollut käytössä vuodesta 1989 lähtien. Sitä voidaan käyttää vain Suomessa viljellyillä puutarhakasveilla ja ruokaperunalla. Merkin käyttö edellyttää laatujärjestelmään liittymistä sekä sopimusta merkin käytöstä. Merkin omistaa Kotimaiset Kasvikset ry.

Lisätietoja, p. 0400 800 268/Jyrki Jalkanen

Yllätä ystävä tulppaaneilla!

Haluatko muistaa ystävää lahjalla, joka takuuvarmasti vetää saajan kuin saajan suun hymyyn? Anna hänelle tulppaaneja!

Kotimaiset tulppaanit ovatkin yksi ystävänpäivän suosituimpia lahjoja. Kauppapuutarhaliiton mukaan tulppaaneja ojennetaan ystäville yli kuusi miljoonaa. Määrä on todennäköisesti kaikkien aikojen suurin tulppaanimäärä ystävänpäivän tietämillä. Vain kansainvälinen naistenpäivä maaliskuussa sekä pääsiäinen ovat ystävänpäivääkin suositumpia tulppaanipäiviä.

Tulppaanien värikirjo on nyt laajimmillaan. Ystävänpäiväksi suosituimpia ovat kaikki punaisen eri sävyt, mutta myös valkoiset ja moniväriset lajikkeet ovat kysyttyjä. Suorastaan klassikon asemaan on noussut reilun kokoinen, useasta eri väristä sidottu pyöreä kimppu Aalto-maljaan aseteltuna.

Valtaosa kauppojen tulppaaneista on viljelty Suomessa. Kotimaisen tulppaanin etuna onkin juuri kestävyys. Kotimainen tulppaani kestää jopa pari päivää pidempään kuin rekkakuormilla Euroopasta Suomeen rahdattu tulppaani.

Kotimainen tulppaanisesonki on huipussaan helmi–maaliskuussa ja päättyy pääsiäiseen. Silloin fiilistellään keltaisilla lajikkeilla.

Tulppaani on edullinen ja helppo leikkokukka: varsista leikataan veitsellä pari senttiä pois. Tulppaanit laitetaan maljakkoveteen kääreineen noin puoleksi tunniksi, jotta ne pysyvät ryhdissään. Kääreen voi ottaa pois ja asetella tulppaanit maljakkoon, kun ne ovat imeneet vettä. Virkisteitä ei tarvita.

 

Lähikukkia kotimaasta läpi vuoden

Helmikuun loppupuolella kotimaisten ruukkukukkien tarjonta lisääntyy, kun kevään ensimmäiset ruukkusipulikukat ilmestyvät markkinoille. Tuolloin sisäruukkukukat kuten paavalinkukka, atsalea, esikko ja ruusubegonia saavat rinnalleen kirkkaankeltaiset tetenarsissit ja valkoiset sekä siniset helmihyasintit. Päivätkin ovat jo mukavasti pidentyneet, kevät on vihdoin täällä!

Sesongit ohjaavat viljelyä

Kotimaisten ruukkukukkien viljely painottuu pitkälti sesonkeihin, joista merkittävimmät ovat joulu sekä touko-kesäkuuhun sijoittuvat kesäkukat.

Kevätsesonki käynnistyy esikon voimin, jonka seuraan liittyvät tetenarsissit ja helmihyasintit. Kesäkukkien sesongin starttaavat upeat ja odotetut orvokit.  Touko-kesäkuu on suomalaisten lähikukkien vilkkainta aikaa, kun yli 40 miljoonaa kesäkukkaa siirtyy kasvihuoneista pihoilla, patioille, puutarhoihin ja parvekkeille.

Loppukesästä kodin ulko-ovet koristellaan pallomaisilla ulkokrysanteemeilla ja syksyyn lisäväriä antavat kauniit syklaamit.

Jouluksi Suomessa kasvatetaan joulun ikisuosikkeja eli joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia sekä tietenkin talven ensimmäiset leikkotulppaanit.

Vuoden 2016 ruukkukukkien saatavuuden lajikkeittain voit tarkistaa tästä taulukosta.

Sisäruukkukukilla somistetaan jokaisena vuodenaikana

Paavalinkukka on kestävä ja helppohoitoinen ruukkukukka, jota viljellään läpi vuoden. Sen rinnalla näkee usein runsaskukkaista ja viileässä viihtyvää atsaleaa, jonka viljelyssä pidetään tauko vain kuumimpaan kesäaikaan.

Ruusubegoniankin viljelyssä pidetään tauko vain joulun aikaan samoin ruukkukrysaneemin, joita näkyy sirkkalehtimerkillä varustettuna helmikuusta eteenpäin aina marraskuun puoleen väliin saakka.

Kotoilu tuonut sisäruukkukukat uuteen nousuun

Viime vuosina ihmisiä ovat rauhoittanut trendiksikin asti muodostuneet kotoilu ja downsiftaus vastapainona työkeskeiselle elämäntavalle. Hitaaseen elämään kuuluu marjastus, säilöntä, kokkaus, oman ruoan kasvattaminen ja käsityöt. Kotiin tuodaan  räsymattoja ja luonnonmateriaaleja. Kotoilu tai “mummoilu” on tätä myöten tuonut myös perinteisiä sisäruukkukukkia vahvemmin sisustukseen. Kasvit sisällä tuovat kosketuksen luontoon, elävän säväyksen sisustukseen ja mikä parasta: väriä ja terapiaa.

Tietoa lähikukkien tuotannosta

Suomessa viljellään kasvihuoneissa kukkia, viherkasveja ja vihanneksia. Kasvihuoneviljelmiä on Suomessa noin tuhat, ja näistä kukkia viljellään noin 500 puutarhalla. Vuosittain jokaiseen suomalaiseen talouteen tuotetaan 20 leikkokukkaa, kolme ruukkukasvia ja kymmenen kesäkukkaa.

Suomessa tärkeimpiä kukkia ovat talvikauden tulppaanit, pääsiäiskukat ja narsissit, kevätsesongin ryhmäkasvit ja amppelit, kukkivat ruukkukasvit sekä joulun kukat. Kotimaisen kukkatuotannon arvo verottomin viljelijähinnoin 2015 oli noin 80 miljoonaa euroa. Ala työllistää vajaat kolme tuhatta henkilöä.

 
   

Tulppaanisesonki on alkanut!

Tammikuu toi kotimaiset tulppaanit kauppoihin. Tänä talvena tulppaaneja onkin ennätyksellisesti, sillä niiden viljelymäärä nousee noin 75 miljoonaan kukkaan. Tällä määrällään asukaslukuun suhteutettuna Suomi yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa lukeutuu maailman kärkikaartiin tulppaanien ystävänä.

Tulppaani on talvikauden suosituin kukka. Se mielletään nimenomaan sydäntalven kukaksi. Tulppaani on pirteä, iloinen, värikäs ja kaiken lisäksi tuo lupauksen keväästä talven keskelle.

Tulppaanien värikirjo on tavattoman laaja, sillä tulppaanilajikkeita on jalostettu noin 400 vuoden aikana jo yli 20 000 erilaista. Aivan kaikkia ei toki ole Suomessa saatavissa, mutta kuluvankin talven valikoimissa on sentään yli 200 erilaista lajiketta.

Tulppaanisesonki on pitkä, joten tulppaanilajikkeet ehtivät vaihtua jonkin verran kevään mittaan. Osa lajikkeista kukkii sesongin alkuvaiheessa ja osa loppupuolella. Suosittuja värejä ovat punaiset, keltaiset, oranssit, vaaleanpunaiset, valkoiset sekä kaksiväriset lajikkeet.

Tulppaani on edullinen ja helppo leikkokukka: varsista leikataan veitsellä pari senttiä pois. Tulppaanit laitetaan maljakkoveteen kääreineen noin puoleksi tunniksi, jotta ne pysyvät ryhdissään. Kääreen voi ottaa pois ja asetella tulppaanit maljakkoon, kun ne ovat imeneet vettä. Virkisteitä ei tarvita.

Tulppaanin kestävyyden kannalta on tärkeää, että kukka on viljelty Suomessa. Näin voidaan varmistaa tuoreus, lyhyet kuljetusmatkat, tiuhat toimitukset kukkamyyntipisteisiin ja oikea-aikainen kukan poimintavaihe. Kotimainen tulppaani saavuttaa siis kuluttajan erittäin tuoreena, mikä parhaimmillaan takaa jopa viikon mittaisen kukinnan kotimaljakossa.

Joulun lähikukat kotimaasta

Vastuullinen kuluttaja valitsee joulujuhliinsa lähikukkia. Se on helppoa, sillä valtaosa joulun suosituimmista kukista viljellään Suomessa.

– Joulu on yhä kotimaisen kukan vahvaa aikaa. Esimerkiksi ikisuosikki joulutähden pienet taimet  ovat tulleet Suomeen loppukesällä. Syksyn aikana niistä on kasvatettu komeita kukkia suomalaisilla puutarhoilla eri puolilla maata. Ne ovat aitoa lähituotantoa, ilman pitkien kuljetusmatkojen aihuttamia rasitteita kukille itselleen tai ympäristölle, muistuttaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan yli puolet noin sadan miljoonan euron arvoisesta kukkien joulumyynnistä syntyy Suomessa viljellyistä kukista. Joulutähden ohella varmimmin kotimaassa viljeltyjä ovat hyasintit ja ritarinkukat. Myös leikkotulppaanien kotimainen kausi pääsee hyvin vauhtiin joulun lähestyessä.

– Kotimaisuus on tärkeä asia myös kukkien käytössä. Kukkien viljely ja kauppa antavat työtä tuhansille suomalaisille. Kukat ovat tuoreita, hyvälaatuisia ja lähituotteina ne voidaan viljellä vastuullisesti ja jäljitettävästi. Kuluttaja voi varmistua kukkien kotimaisuudesta joko vihanneksistakin tutun sirkkalehtimerkin avulla tai kysymällä asiaa myyjältä, Jalkanen huomauttaa.

Joulu on kukka-alan sesongeista tärkein. Ensimmäisen adventin ja joulun välissä myytävien kukkien arvo on suunnilleen viidennes kukka-alan koko vuosimyynnistä, vajaasta puolesta miljardista eurosta, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.

Ritarinkukka loistaa viikkokausia

Kookkaasta ja komeasta ritarinkukasta on muodostunut yksi suomalaisten suosituimmista jouluajan kukista. Tänäkin jouluna niiden viljelymäärä Suomessa ylittää miljoona kukkaa.

Ritarinkukan suosion syitä on lähinnä kaksi: se on olemukseltaan upea ja erittäin pitkään kukkiva kasvi. Useimmiten ritarinkukka on kotiin tuotaessa vasta nupuillaan tai ensimmäinen kukka on vasta juuri avautunut. On tavallista, että jämäkän putken päässä sijaitsevaan kukintoon avautuu kolmesta viiteen trumpettimaista kukkaa.

Kukat kestävät viikosta kahteen, minkä jälkeen ne kuihtuvat yksi kerrallaan. Samanaikaisesti kukkaruukun suojissa lymyävä, noin greipin kokoinen sipuli on jo työntänyt ylös toisen kukkavarren, joka sekin kasvaa ja kukkii parisen viikkoa. Jos kukkasipuli on oikein kookas, se saattaa työntää vielä kolmannenkin kukkavarren. Näin kukinta kestää jopa toista kuukautta.

Suosituin ritarinkukka on punainen. Niiden osuus on hyvin korkea, sillä yhdeksän ritarinkukkaa kymmenestä on punaisia. Muitakin värejä on tarjolla, esimerkiksi valkoisia, vaaleanpunaisia, oransseja sekä kaksivärisiä. Kukat voivat lajikkeen mukaan olla joko yksinkertaisia tai kerrottuja, melkein kuin suurta ruusua muistuttavia.

Suomeen ritarinkukkien sipulit saapuvat syksyn aikana Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Hollannista. Viljelmillä sipulit on istutettu ruukkuihin ja siirretty kasvihuoneisiin. Niiden lämmössä ja kosteudessa levossa olevat sipulit heräävät ja ryhtyvät kasvattamaan kukkavarsia ja lehtiä. Veden ja lämmön lisäksi sipulit eivät muuta tarvitsekaan, sillä niissä on mukana on kaikki kukintaan tarvittava energia.

Kotona ritarinkukka ei tarvitse minkäänlaista hoitoa satunnaista kastelua lukuun ottamatta. Se työntää aivan varmasti kukkavartensa ulos sipuleista, ja jo muutaman päivän kuluttua kukista ensimmäinen avautuu. Myöhemmin vuorollaan putkahtavat seuraavat kukkavarret. Ritarinkukasta voi kaiken lisäksi saada myös pitkäaikaisen ystävän, sillä ritarinkukan kukittaminen uudelleen onnistuu helposti kotioloissakin.

Hyasintti tuo joulun tunnelman

Hyasintti on koristanut suomalaiskoteja jo 1860-luvulta lähtien. Siitä on  tullut peruskukka, jota ilman joulun tunnelma ei saavu moneen perheeseen.

Suomessa kasvatetaan täksi jouluksi runsaat kaksi miljoonaa hyasinttia. Ylivoimaisena värisuosikkina on vaaleanpunainen, mutta myös valkoisille ja sinisille lajikkeille on ystävänsä.

Yhden, kolmen tai viiden hyasintin jouluistutus on tuttu ja turvallinen, mutta lisäksi kotia voi somistaa hyasinteilla muillakin tavoin. Hyasintti viihtyy erittäin hyvin esimerkiksi ikkunan välissä, jos lasien väliin jää yli viiden sentin levyinen rako. Hyasintin juuret puhdistetaan mullasta huljuttamalla niitä ämpärissä. Juuret ja sipuli kääritään folioon tai muuhun vettä pitävään materiaaliin, ja hyasintit laitetaan jonoon ikkunan väliin. Ikkunanvälin viileydessä hyasintti kestää vähintään kaksi kertaa kauemmin kuin huoneenlämmössä.

Hyasinttia voi käyttää koristeena myös irrottamalla kukat ja pujottamalla ne yksittäin ohueen rautalankaan harvaksi ketjuksi.  Tällaista ketjua voi kietoa luonnonmukaisen jouluseppeleen ympärille tai sillä voi piristää muita kukkaistutuksia. Varsinkin vaaleanpunaisista kukista tehty hyasinttiketju säilyttää värinsä kuivanakin.  

Parvekkeen tai pihan omistajien ei myöskään kannata unohtaa hyasintin ulkokäyttöä. Muhkeaksi auennut hyasintti on suojasäällä pitkäkestoinen parvekekukka. Pakkasten tultua se jäätyy kauniiksi koristeeksi, joka kestää aina seuraavaan suojasäähän saakka. Tällä tavalla vielä joulun jälkeen täydessä kukassa olevat hyasintit pääsevät vaikkapa uudenvuoden koristeiksi.

Joulutähti – helppohoitoinen suosikki

Joulutähti on alun perin kotoisin latinalaisesta Amerikasta. Se kasvaa luonnonvaraisena Meksikossa, missä sitä kutsutaan nimellä ”Flores de Noche Buena”, eli joulu­aaton kukka. Kotimaassaan se on ruukkukasvin sijaan yleensä metrin korkuinen kukkiva pensas. Joulutähden kirkkaanpunaisten ylälehtien värileikin löytää joulun aikaan myös Madeiran ja Kana­rian saarten puutarhoista ja rantabulevardeilta. 

Kukkia vai ylälehtiä?

Joulutähden värikkäitä, tähtimäisesti järjestäytyneitä ylälehtiä luullaan usein kukiksi. Kukinnot ovat kuitenkin melko pienet ja huomaamattomat, ja ne löytää  pieninä pompuloina ”tähden” kes­keltä. Ylälehdet voivat olla eri sävyisen punaiset, valkoiset, keltaiset tai kermanvalkoiset. Uu­simmilla lajikkeilla ylälehdet saattavat olla moniväriset, liuskoittuneet tai kiharaisetkin.

Paras sesonki loppuvuodesta

Joulutähdet ovat parhaimmillaan lokakuusta tammikuulle, mutta ne kestävät hyvin hoidettuina pitempäänkin. Kesäaikaan kaikki lehdet ovat vihreitä, ja ylälehdet alkavat värittyä vasta, kun kas­via pidetään täydellisessä pimeydessä  joka päivä 12 tuntia usean viikon ajan.

Veto pois

Joulutähdet pitävät lämpimästä ja valoisasta paikasta. Ne ovat erittäin herkkiä kylmälle, joten ne on syytä pakata kunnolla kuljetuksen ajaksi. Joulutähtiä ei myöskään kannata sijoittaa tuule­tusikkunan lähelle talviaikaan. Voimakkaasti paahtava lämpöpatteri joulutähden alapuolella ly­hentää kasvin elinikää.

Kastelu maltillisesti

Muiden ruukkukasvien tavoin ruukkukasvit, joulutähti ei pidä liiallisesta kosteudesta talviai­kaan. Ylimääräinen kasteluvesi kannattaa heti kaataa aluslautaselta pois. Parasta on kastella jou­lutähtiä säännöllisesti mutta maltillisesti. Joulutähteä voi kastelun yhteydessä lannoittaa kerran tai pari.

Koristeellisuudessa valinnanvaraa

Joulutähtiä on tarjolla monen värisiä ja kokoisia, joten ne sopivat sisustukseen kuin sisustukseen. Joulutähden ovat erinomaisia talvisissa pöytäkoristeluissa, mutta suuria kasveja ja rungollisia muotoja voi hyvin käyttää myös yksittäiskoristeina tai lahjoina. Joulutähti viihtyy väristä riippumatta parhaiten ryh­mässä.

Myös leikkokukaksi

Leikkokukkana käytettävän joulutähden varren tyveä pitää parin sekunnin ajan pitää kiehuvassa vedessä tai kynttilänliekissä. Näin valkoinen maitiaisneste ei valu ulos, eivätkä oksat kuihdu. Tällä tavalla oikein käsitelty joulutähtikimppu kestää jopa 14 päivää maljakossa.