5 syytä, miksi valita kotimaisia kasviksia

Itsenäisyyspäivää vietetään tulevana viikonloppuna, ja loppuvuoden juhlinnat keräävät suomalaiset yhteisten ruokapöytien äärelle. Itsenäisyyspäiväviikolla on hyvä pysähtyä miettimään, mistä ostamamme ruoka tulee ja mitä kotimainen ruoka tarkoittaa.

Meillä on pohjoisesta sijainnistamme huolimatta Suomessa erinomainen tarjonta kotimaisia kasviksia ympäri vuoden. Keräsimme viisi hyvää syytä, miksi kannattaa valita kaupassa kotimainen kasvis.

1. Tuoreinta, mitä kaupasta saa
Kotimaiset kasvikset kulkevat puutarhalta kauppaan parhaimmillaan muutamassa tunnissa. Voit siis tänään syödä esimerkiksi kurkun, joka on poimittu samana aamuna kasvihuoneelta. Erityisesti kotimaisilla kasvihuonevihanneksilla, kuten tomaateilla, kurkulla, salaateilla ja yrteillä, aika poiminnasta lautaselle on erittäin lyhyt. Etelä-Euroopasta tuodulla kasviksella voi olla takanaan jopa viikon matka, Euroopan ulkopuolelta tulevilla tuotteilla jopa useampi viikko.

2. Tiedät mistä ruokasi tulee
Kun ostat kotimaassa viljellyn vihanneksen, näet pakkauksesta suoraan, missä yrityksessä tuote on viljelty. Suomalaisessa ruokaketjussa tieto kulkee järjestelmällisesti ja alkuperä on aina selvitettävissä helposti. Ulkomailta tulleen kasviksen alkuperä voi joskus jäädä hämärän peittoon, eikä sitä usein ole mahdollista selvittää puutarhalle asti.

3. Puhdasta ja turvallista
Suomessa viljellyt vihannekset ovat kaikkien mittareiden mukaan kuluttajille täysin turvallisia. Tuotteiden kohdalla ei tarvitse olla esimerkiksi huolissaan kasvinsuojeluainejäämistä. Suomalaisessa kasvihuoneviljelyssä on käytetty biologista kasvinsuojelua jo 1960-luvulta asti. Biologinen torjunta tarkoittaa sitä, että kasvinsuojelua tehdään hyödyntäen erilaisia eliöitä kasvinsuojeluaineiden sijasta. Biologista kasvinsuojelua käytettäessä kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei käytetä lainkaan, tai niitä käytetään erittäin harvoin. Lisäksi Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, jotka voivat levitä helpommin lämpimämmissä maissa. Lisäksi meillä Suomessa on esimerkiksi Etelä-Eurooppaa verrattuna kapeampi valikoima kasvinsuojeluaineita käytössä.

4. Ympäristövaikutuksia ei ulkoisteta muualle
Kulutamme paljon ulkomailla viljeltyjä tai valmistettuja tuotteita, joiden valmistuksen ympäristövaikutukset ulkoistamme valmistusmaahan. On siis reilua, että kuluttamamme ruuan ympäristövaikutukset kohdistuvat mahdollisimman paljon omaan maahamme, emmekä ulkoista ympäristövaikutuksia muualle.

Suomalainen kasvihuoneviljely on energiatehokasta ja ympäristöystävällistä. Ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 60 prosenttia viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Osa suomalaisista kasvihuoneyrityksistä on tuotannon osalta jo lähes hiilineutraaleja.

5. Luot työtä ja hyvinvointia Suomeen
Ostamalla suomalaisen tuotteen, parannat koko Suomen elinvoimaa ja taloutta. Tuet suomalaista työtä ja omavaraisuutta. Pitämällä kotimaista tuotantoa yllä, voimme varmistaa, että meillä riittää ruokaa Suomessa tiukankin paikan tullen. Tukemalla suomalaista viljelyä mahdollistat myös ruoka-alan kehittymistä, jotta alalla voidaan tehdä innovaatioita ja investointeja.

Nämä kukat ovat täydellisiä itsenäisyyspäivään

Itsenäisyyspäivää vietetään tulevana viikonloppuna. Viikon värit ovat siis sininen ja valkoinen, jotka ovat keskeisiä värejä myös joulukuun sesonkikukissa. Itsenäisyyspäivän teeman mukaisesti näitä kasveja löytyy runsaasti kotimaisina.

Valkoisesta vaihtoehtoja
Valkoiset kukat ovat tyylikäs valinta itsenäisyyspäivän juhlapöytään. Valkoisia joulukuun sesonkikukkia löytyy useampia: hyasintista, amarylliksesta, joulutähdestä, tulppaanista, jouluruususta, tulilatvasta ja atsaleastakin löytyy valkoinen vaihtoehto joulukuuhun.

Jämäkät valkokukkaiset ritarinkukat loistavat itsenäisyyspäivän kruunuina. Niiden seuraan sopii hyvin samanväriset hyasintit. Kerrostamalla eri korkuisia kukkia saa helposti juhlavuutta henkiviä asetelmia.

Joulutähti valkoisine lajikkeineen on näyttävä juhlapäivän keskipiste. Kasvista löytyy monia eri kokovaihtoehtoja: pienet tähdet sopivat hyvin kattaukseen, kun isommat yksilöt taas täyttävät olohuoneen pöydän kerralla.

Iloisia uutisia tulppaanien ystäville: niiden sesonki on juuri alkanut! Jos siis haluat itsenäisyyspäivän juhlapöytään mieluummin leikkokukkia, valitse kotimainen valkoinen tulppaani. Kimppu valkeita tulppaaneja on myös oiva lahjaidea tuliaiseksi itsenäisyyspäivän illalliselle. Kun kimpun käy hakemassa lähikukkakaupasta, voi pyytää sitomaan mukaan myös ritarinkukkaa leikkona.

Sinistä hyasintista
Sininen väri kukissa on yksi harvinaisimmista, sillä harvat kukat pystyvät tuottamaan puhdasta sinistä pigmenttiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö itsenäisyyspäivään löytyisi sinistä! Loppuvuoden suosikkikukkaa, hyasinttia, löytyy nimenomaan kauniin sinisenä. Sininen hyasintti on klassikkovalinta, sillä se on ollut osa suomalaisten loppuvuoden juhlintaa jopa 1700-luvulta alkaen, jolloin sitä on nähty jo suomalaisissa kartanoissa.

Muista valita kotimainen
On tärkeää, että voimme Suomessa ostaa kotimaassamme kasvatettuja kukkia. Kun valitsee kotimaisen kukan, voi olla varma, että kasvi on kasvatettu vastuullisesti ja eettisesti. Ulkomailta tuleva kasvi tulee Suomeen usein monen välivaiheen kautta, ja joskus alkuperää voi olla haastava selvittää. Kun kasvi tulee läheltä, se on myös tuoreempi, laadukkaampi ja kestää pidempään, kuin pitkän matkan Suomeen kulkenut kasvi. Ostamalla kotimaisen kasvin, on osaltaan myös tukemassa työllisyyttä kotimaassa.

Turhat myytit pois: Kotimaiset tomaatit ovat turvallisia!

Aika ajoin keskusteluun nousee vihannesten viljelyssä käytetyt torjunta-aineet ja niiden mahdolliset jäämät. Aiheesta näkee paljon myös virheellisiä väittämiä, joiden mukaan vihanneksissa saattaisi olla ihmisille haitallisia kasvinsuojeluainejäämiä. Iltalehti uutisoi artikkelissaan 24.11.2025 vastuuttomasti tomaatin ja Parkinsonin taudin mahdollisesta yhteydestä.  

Kauppapuutarhaliitto haluaa voimakkaasti korostaa, että vihannesten syöminen edistää terveyttä, ei päin vastoin. Suomessa viljellään kasvihuoneissa suomalaisten suosikkituotteita, kuten tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja yrttejä, jotka ovat kaikkien mittareiden mukaan kuluttajille täysin turvallisia. 

Suomalaisessa kasvihuoneviljelyssä on käytetty biologista kasvinsuojelua jo 1960-luvulta asti. Biologinen torjunta tarkoittaa sitä, että kasvinsuojelua tehdään hyödyntäen erilaisia eliöitä kasvinsuojeluaineiden sijasta. Biologista kasvinsuojelua käytettäessä kemiallisia kasvinsuojeluaineita ei käytetä lainkaan, tai niitä käytetään erittäin harvoin. Lisäksi Suomen ilmasto ja kylmät talvet auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia, jotka voivat levitä helpommin lämpimämmissä maissa.  

Jäämiä seurataan tarkasti 

Suomalaisten kasvihuonevihannesten kasvinsuojeluainejäämiä seurataan vuosittain. Valvonnasta vastaa Ruokavirasto. Ruokaviraston mukaan kasvinsuojeluaineille altistumista voi parhaiten välttää valitsemalla Euroopassa ja etenkin Suomessa tuotettuja kasviksia ja hedelmiä.  

Euroopan Unionissa on maailman kattavimmat riskinarviointiprosessit käytössä, kemiallisten kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta käyttäjälle ja kuluttajille arvioidaan. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n vuosittain kokoaman kasvinsuojeluainejäämäraportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa vihanneksista löytyy vähiten jäämiä vuodesta toiseen. 

Torjunta-aineiden käyttö vähenee koko ajan 

Torjunta-aineiden käyttö ei ole lisääntynyt, päinvastoin. Sekä Euroopassa, että Suomessa hyväksyttyjen torjunta-aineiden määrä on kaiken kaikkiaan pienentynyt viime vuosina. Lisäksi meillä Suomessa kasviksilla on esimerkiksi Etelä-Eurooppaa verrattuna kapeampi valikoima kasvinsuojeluaineita käytössä. 

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat kuluttajalle siis täysin turvallisia tuotteita. Muun muassa uusimpien ravitsemussuositusten mukaisesti vihannesten kuten hedelmien ja marjojenkin käyttöä tulisi lisätä merkittävästi.  

 

Kauppapuutarhaliitto huolissaan EU:n uudesta pakkausasetuksesta – toimivat pakkaukset vähentävät ilmastovaikutuksia

Julkisessa keskustelussa muovipakkaukset nähdään usein ongelmana, vaikka niillä on tärkeä rooli tuotteen laadun turvaamisessa ja hävikin ehkäisyssä.  Todellisuudessa ruokajärjestelmän ympäristökuormasta suurin osa syntyy itse ruoantuotannosta, jolloin ruokavalinnoilla ja hävikin vähentämisellä on merkittävämpi vaikutus kuin pakkauksilla.

EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus, PPWR, sisältää kysymyksiä herättäviä kirjauksia. Kasvihuonevihannesten kannalta huolestuttavin on vaatimus rajoittaa alle 1,5 kilon kertakäyttömuovipakkausten käyttöä tuoreille hedelmille ja vihanneksille. Säännöksen tulkinta ja mahdolliset poikkeukset ovat vielä valmistelussa.

Tähän liittyen Luonnonvarakeskus toteutti Kauppapuutarhaliiton Puutarhasäätiön toimeksiannosta selvityksen pakattujen ja pakkaamattomien tuotteiden ilmastovaikutuksista. Selvitys osoittaa, että pakkauksilla on myönteinen vaikutus kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuksiin.

Selvityksessä verrattiin pakattujen ja pakkaamattomien erikoistomaattien hiilijalanjälkeä. Tulokset osoittavat, että pakkauksen valmistuksen ilmastovaikutus on marginaalinen verrattuna tomaatin tuotantoon. Sen sijaan hävikki ratkaisee. Jo yhden prosentin hävikki aiheuttaa suuremman ilmastokuorman kuin koko pakkauksen valmistus. Pienikin ero hävikin määrässä tekee suuren eron ympäristövaikutuksiin.

Pakatut tomaatit aiheuttivat selvästi vähemmän päästöjä kuin irtomyyntinä myydyt, sillä pakkaus suojaa tuotetta ja pidentää sen käyttöikää. Sama ilmiö tunnetaan myös esimerkiksi kasvihuonekurkun osalta, jossa muovinen kääre pidentää tuotteen säilyvyyttä ja vähentää hävikkiä.

Kauppapuutarhaliitto painottaa, että EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) on valmisteltava kokonaisuutta tarkastellen. Pakkauksia ei tule arvioida irrallaan niiden ensisijaisesta tehtävästä: ruokahävikin ja ilmastovaikutusten vähentämisestä.

Lue aiheesta myös Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden Juha-Matti Katajajuuren ja Frans Silvelinuksen artikkeli Puutarha&kauppa-lehdestä 15/2025.

 

Rekry: Kasvihuoneviljelyn asiantuntija

Kauppapuutarhaliitto ry on Helsingin Tapanilassa sijaitseva kasvihuoneyrittäjien toimialajärjestö. Kauppapuutarhaliitto edistää suomalaista yrittäjyyttä, sekä suomalaisen lähiruoan ja -kukkien tunnettuutta.

Haemme nyt joukkoomme

KASVIHUONEVILJELYN ASIANTUNTIJAA

Liiton toimihenkilön jäädessä vanhempainvapaalle järjestelemme työtehtäviä ja etsimme nyt joukkoomme henkilöä kasvihuoneviljelyyn liittyviin työtehtäviin. Työsuhde on määräaikainen ja sen alustava kesto on 1.2.2026–31.3.2027 tai sopimuksen mukaan.

Monipuoliseen työnkuvaan kuuluu muun muassa:

  • kasvinsuojeluaineiden lupahakemusten tekeminen
  • luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpitotutkimustietojen toimittaminen
  • liiton tapahtumien ja jäsenpalveluiden suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvät tehtävät
  • Puutarha&kauppa -lehteen kirjoittamista

Odotamme sinulta:

  • kemiallisen ja biologisen kasvinsuojelun perusteiden tuntemusta
  • sujuvaa suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa
  • opintoja tai työkokemusta kasvihuone- tai puutarha-alalta
  • arvostusta kotimaista puutarhatuotantoa kohtaan

Katsomme eduksi:

  • taloushallinnon ja kirjapidon perusteiden hallitsemisen
  • englannin ja ruotsin kielen taidon
  • B-ajokortin

Tarjoamme sinulle:

  • näköalapaikan kasvihuone- ja puutarha-alalle
  • mahdollisuuden oppia uutta ja opettaa muitakin
  • virkeän, positiivisen ja asiantuntevan työyhteisön

Hakemukset ja ansioluettelo toimitettava 25.11.2025 mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/kasvihuoneviljelynasiantuntija

Hakemuksessa on hyvä kertoa motivaatiosta työtehtävää kohtaan, tehtävää ajatellen olennaisesta osaamisesta ja taidoista, tietoja omista työskentelytavoista sekä palkkatoive. Ansioluettelosta on hyvä käydä ilmi ainakin tutkinnot, opinnot ja koulutukset, työkokemus ja muu osaaminen sekä suosittelijat.

Hakemuksia käsitellään jo hakuaikana.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Niina Kangas, p. 045 7733 2662

Soittoaika: 10.11. klo 12.00-13.00, 17.11. klo 9.00–11.00, 18.11. klo 10.00–12.00

Männistön Puutarha Lopelta on Vuoden 2025 kukkien laatutuottaja

Lopella sijaitseva Männistön Puutarha Oy on palkittu vuoden 2025 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin tiistaina Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Männistön puutarha toimii Pilpalan kylässä Lopella, Kanta-Hämeessä. Yritys on erikoistunut kesäkukkien viljelyyn. Puutarha perustettiin vuonna 1971 ja toimintaa jatketaan nyt jo kolmannessa sukupolvessa. Sukupolvenvaihdos tehtiin tänä keväänä, ja perheyritystä johtaa tällä hetkellä Veikko Männistö. Viljelystä vastaa Heli Männistö, jolla on yli 30 vuoden kokemus ryhmäkasvien viljelystä.

Useiden vuosikymmenten aikana karttunut viljelyosaaminen näkyy puutarhalla korkealaatuisina tuotteina, asiakaslähtöisenä toimintana ja pitkäaikaisina asiakassuhteina. Asiakasystävällisen hankintaprosessin ja ketterän logistiikan ansiosta monet jälleenmyyjät hankkivatkin kaikki tuotteet puutarhalta yhdellä kertaa.

Viljelyssä hyödynnetään biologista torjuntaa, ja ympäristön kuormitusta pyritään minimoimaan kaikissa työvaiheissa. Yrityksellä on neljä vakituista työntekijää ja sesonkiaikana lisäksi 12 kausityöntekijää. Viljelypinta-alaa on yhteensä 13 000 m² kahdessa toimipisteessä.

Puutarhan toiminnan keskiössä on määrätietoinen kehittäminen.

– Haluamme parantaa toimintaa ja tekniikkaa koko ajan ja investoida uuteen. Viime vuosien Isoimpana kehityskohteena on ollut investointi uusiutuvan energian käyttöön kasvihuoneiden lämmityksessä, joka tehtiin vuonna 2024. Sitä ennen rakensimme kaksi uutta kasvihuonetta. Tänä vuonna olemme investoineet muun muassa istutusrobottiin, toiminnanohjausjärjestelmään sekä uuteen kastelujärjestelmään, Veikko Männistö luettelee.

Puutarhan tuotteet päätyvät kuluttajille jälleenmyyjien kautta. Puutarhan viljelemiä kasveja löytyy myynnistä ympäri Suomen, pääasiassa Etelä-Suomesta. Tuotantomäärä on vuosittain noin 850 000 ruukkua. Tuotannosta löytyy laaja yli sadan kasvin valikoima ja erilaisia lajikkeita värivaihtoehtoineen on yli 1000. Suosituimpia tuotteita ovat muun muassa orvokit, petuniat, samettikukat, daaliat, miljoonakello ja pelargonit. Kukkivien kasvien lisäksi puutarhalla viljellään myös erilaisia koristeheiniä ja muita lisukevihreitä sekä yrttien taimia. Kesäkukkasesongin jälkeen valikoima täydentyy muun muassa erilaisilla kukkivilla perennoilla, ja kausi jatkuu aina elokuun alkuun saakka.

– Toiminnassa ja sen kehittämisessä punaisena lankana ja kaiken keskiössä on laadukas tuote. Se syntyy hyvän päivittäisen perustekemisen seurauksena, johon meidän koko tiimi osallistuu, Männistö sanoo.

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

 

 

Lisätietoja:

Veikko Männistö
050 346 2479
manniston.puutarha@pp.inet.fi

Piltti Oy Kauppapuutarha Pöytyältä on Vuoden 2025 kasvihuonevihannesten laatutuottaja

Pöytyäläinen Piltti Oy Kauppapuutarha on palkittu vuoden 2025 parhaana kasvihuonevihannesviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin tiistaina Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Puutarha on Suomen ensimmäinen ja ainoa babypinaattiviljelmä. Puutarhan yrittäjä Hanna Helenius on kolmannen sukupolven kasvihuoneviljelijä ja ollut mukana yrityksen toiminnassa vuodesta 2006 alkaen. Puutarhan perustivat 1950-luvulla Heleniuksen isovanhemmat. Tuolloin tarhalla viljeltiin vihanneksia sekä kukkia torilla myytäväksi. 1970-luvulla Heleniuksen isä sisaruksineen otti yrityksen hoitoonsa ja yritystä kehitettiin tukkukauppaan erikoistuneeksi leikkokukkaviljelmäksi. Vuonna 2000 kukkien rinnalle tuli kasvihuonekurkku.

Kurkkua viljeltiin aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen Helenius erikoistui ympärivuotisessa tuotannossa babypinaatin viljelyyn. Erilaiset kukat, kuten hyasintit, ruukkunarsissit, leikkoliljat sekä kesäkukat ovat babypinaatin lisäksi merkittävä osa nykyistäkin tuotantoa. Työntekijöitä puutarhalla on yrittäjän lisäksi 12 ympärivuotista, lisäksi on sesonkityöntekijöitä.

Babypinaatin pioneeriksi

Tällä hetkellä puutarhalla viljellään babypinaattia 1,1 hehtaarin alalla. Pinaatinviljelyyn lähdettiin vähän vahingossa. Kurkun viljelyn lopettamisen jälkeen tarkoituksena oli alkaa valmistaa salaattisekoituksia, joissa pinaatti olisi yksi raaka-aine. Asiakkaat kuitenkin vinkkasivat, että pelkälle pinaattipussille saattaisi olla kysyntää. Siitä tuli kysytty tuote, vaikka se olikin työn takana.

– Aluksi tein todella paljon myynninedistystyötä ja koitin saada pinaattia joka paikkaan. Tuorepinaatti oli aluksi suomalaisille vähän outo. Työ oli kovaa, mutta aika hyvin siinä onnistuttiin. Silloin oli meneillään myös iso terveysbuumi ja vihersmoothiet tekivät tuloaan, joten sekin sattumalta auttoi tuotteen myynnissä, Helenius kertoo.

Piltin babypinaattia on saatavilla laajasti ympäri Suomen. Satoa korjataan joka päivä ja tuotteet lähtevät tuoreena suoraan kauppoihin.

Vastuullisuus ohjaa

Yrityksessä kiinnitetään erityistä huomiota energiankäyttöön ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Lämpö tuotetaan täysin bioenergialla, ja valotus hoituu täysledivalaistuksella. Sekä kukilla että babypinaatilla käytetään pelkästään biologista kasvinsuojelua. Yritys on ollut myös yksi ensimmäisiä puutarhoja mukana sähkön reservimarkkinassa, joka turvaa Suomen sähkökantaverkkoa häiriöiden varalta. Yritys sai juuri myös kunniamaininnan Turku Energian järjestämän Energiafiksuin yritys -kilpailussa ja on mukana Kauppakamarin järjestämässä ilmasto-ohjelmassa.

– Saan itse hirveästi intoa ja energiaa siitä, kun olen löytänyt parannuskohteita, ja huomannut millä kaikilla keinoilla omaa hiilijalanjälkeä saa parannettua, Helenius sanoo.

Yritystä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti ja kovalla työllä. Nyt on aika myös nauttia työn tuloksista.

– Olen hyvin määrätietoinen ihminen, mutta nyt tuntuu, että jos tämän tilanteen saisi pitää vaikka seuraavat 10 vuotta, olisi tosi hyvä. Aina ei tarvitse olla heti seuraavaa ideaa mielessä. Aina voi parantaa, ja sitä tehdäänkin koko ajan, mutta olen tosi tyytyväinen yrityksen nykytilanteeseen, Helenius sanoo.

 

Vuoden laatuottaja -tunnustus myönnetään vuosittain Sirkkalehtimerkkiä käyttäville puutarha-alan yrityksille. Sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvänlaatuisia tuotteita, myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Sirkkalehtimerkkiä käyttävät yritykset noudattavat puutarhatuotannon yhteistä Laatutarha-ohjeistoa.

Kotimaiset Kasvikset ry nimeää vuoden laatutuottajat jäsenjärjestöjensä esityksestä. Kasvihuoneyrittäjien valtakunnallinen yrittäjäjärjestö Kauppapuutarhaliitto ry esittää vuosittain tunnustuksen saavat kasvihuoneyritykset. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994. Tunnustus jaetaan kasvihuonevihannes-, kukka-, marjan- ja hedelmän-, taimitarha-, avomaan vihannes- sekä perunan tuottajille.

 

Hanna Helenius
hanna.helenius@piltti.com
050 564 3578

Näin saat syötyä 800 grammaa kasviksia päivässä – katso 5 + 1 vinkkiä!

Ravitsemussuositusten mukainen päivittäinen 500–800 gramman kasvisten saanti saattaa ensikuulemalta tuntua vaikealta toteuttaa, mutta todellisuudessa määrä täyttyy yllättävän helposti. Moniin tuttuihin ja herkullisiin ruokiin saa upotettua reilusti kasviksia varsin vaivattomasti. Perunaa suositellaan hiilihydraattilisäkkeeksi, ja se onkin oiva valinta lautaselle kotimaisuuden, ravitsemuksen ja monipuolisuuden vuoksi!

Kokoamissamme suussasulavissa vinkeissä kotimaiset kasvikset, juurekset ja marjat tuovat ruokiin väriä ja raikkautta. Näiden vinkkien avulla syöt hyvin ja varmistat, että päivän kasvikset tulevat nautittua kotimaisina ja parhaimmillaan.

 

 

 

 

 

 

 

1. Pidä esillä ja pilko valmiiksi

Kasviksia tulee syötyä kuin itsestään, jos niitä on valmiina tarjolla. Ota tavaksi pilkkoa valmiiksi esimerkiksi porkkanoita, omenoita, kurkkua ja paprikaa olohuoneen pöydälle, jolloin niitä tulee syötyä oleskelun ja puuhastelun ohessa. 

Perheen pienimpiä voi houkutella esimerkiksi leikkaamalla kasviksia erilaisiin muotoihin. Ota heidät mukaan myös ruuanvalmistukseen! Lapset syövät usein mieluummin ruokaa, jonka valmistamiseen he ovat osallistuneet. Anna heidän pestä, pilkkoa kasviksia tai valita niitä kaupasta.

 

 

 

 

 

 

 

2. Juo päivän kasvikset!

Päivän kasvisannosta on helppo kasvattaa nopeasti aamu- tai välipalasmoothiella, johon saa vaivatta lisättyä monenlaisia kasviksia. Smoothieen uppoavat marjojen ja hedelmien lisäksi myös kurkku, yrtit, jopa salaatti tai porkkana! Voit myös rakentaa juomasta näyttävän smoothiebowlin. Värikäs smoothiebowl on raikas ja vitamiinipitoinen välipala, joka tuo energiaa päivään ja maistuu yhtä hyvältä kuin näyttää. Katso marjaisa smoothiebowl-resepti, jossa piilee rautaisannos kotimaisia marjoja.

 

 

 

 

 

 

 

3. Upota patoihin ja kastikkeisiin

Erilaiset padat, keitot ja kastikkeet nousevat täysin uudelle tasolle lisäämällä niihin juureksia, vihanneksia tai hedelmiä. Samalla vaivalla saat ruuasta entistä ravintorikkaamman ja maukkaamman. Tämä on myös erityisen hyvä tapa hyödyntää myös vihanneslaatikon pohjalle jääneet jo parhaat päivänsä nähneet kasvikset.

Esimerkiksi hitaasti haudutettu omenainen lihapata on syysruokaa parhaimmillaan! Pata on murea, mehevä ja lämmittää niin vatsaa kuin mieltä ja sisältää jopa 12 eri kasvikunnan tuotetta. 

 

 

 

 

 

 

 

4. Mausta tai paista maukkaaksi

Jotkut sanovat, että kasvikset eivät maistu miltään ja siksi niitä ei tule käytettyä  tarpeeksi. Kasvikset, kuten muutkin raaka-aineet, kaipaavat kuitenkin myös maustamista! Maistuva vinegretti salaatin kanssa tai pieni ripaus suolaa tekee jo ihmeitä. Myös paistamalla kasviksiin saa erityisen hyvän suutuntuman ja maun. 

Kokeile esimerkiksi juurespyttipannua, joka on helppo ja täyttävä arki-illan ruoka. Rapea kananmuna kruunaa annoksen.

 

 

 

 

 

 

 

5. Kasvista ei jätetä – myöskään lohturuuan kyljestä

Monesti varsinkin syksyn viileydessä tekee mieli energiapitoisempia lohturuokia tai valmisruokia Se on ihan okei, kunhan muistaa ottaa mukaan myös kasvikset. Kasvikset raikastavat aterian mukavasti ja antavat vastapainoa raskaammille ruuille. 

Grilled Cheese on klassinen lohtuleipä, joka saa tässä reseptissä raikkaan syystwistin. Paahdetut kesäkurpitsat, paprika ja tomaatti tekevät leivistä ruokaisat ja värikkäät. Täydellinen iltapala tai viikonlopun herkku.

+ 1 Valitse kotimainen kasvis

Kun ostat vihanneksia, juureksia, perunoita, hedelmiä tai marjoja, kannattaa aina suosia kotimaista. Kotimaiset kasvikset tulevat läheltä ja ovat siksi aina tuoreinta ja laadukkainta ruokaa, mitä kaupan hevi-tiskiltä löytyy. Valitsemalla vastuullisesti kasvatettuja kotimaisia kasviksia tuet suomalaisten viljelijöiden työtä. Tuotteiden alkuperä on helppo jäljittää puutarhalle asti. Sirkkalehtimerkki auttaa löytämään kotimaiset raaka-aineet helposti ja tekemään hyvinvointia helliviä ja vastuullisia valintoja.

Syystähden sesonki on täällä! Katso 5 vinkkiä

Mikä ihmeen syystähti? Viime vuosina kukkakartalle on ponnahtanut uusi ihana tuttavuus, jota hoidetaan joulutähden tavoin. Kasvi sopii myös niille, joita joulukukat eivät väriensä puolesta muutoin innosta.

– Joulutähden serkku eli syystähti on vakiinnuttanut paikkansa syksyn sesonkikasvina ja kukkien ostajat ovat ottaneet sen erinomaisesti vastaan. Se sopii väriensä puolesta hyvin syys-lokakuuhun. Kukkien värit vaihtelevat hennon persikkaisesta raikkaan keltaiseen ja rusehtavasta lähes valkoiseen. Värit sopivat hyvin monenlaiseen sisustus- ja kukkamakuun, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Nappaa alta tärpit kasvin hoitoon ja yhdistelyyn:

1. Tasainen kastelu takaa kukinnan

Tasainen kastelu on syystähdelle hyväksi, mutta liikaa märkyyttä kannattaa välttää. Mikäli kasvi kuitenkin pääsee kuivahtamaan, voi sen upottaa ruukkuineen hetkeksi veteen ja jättää sitten tiskipöydän reunalle kuivumaan.

2. Istuta kotona uuteen ruukkuun

Kotona kasvin voi asetella kauniiseen suojaruukkuun tai istuttaa uudelleen ruukkuun, jossa on reikä pohjassa, jolloin kastelu hoituu altakastelulautasen kautta. Suojaruukun väriä vaihtamalla kasviin saa uutta ilmettä!

3. Huolehdi riittävä lämpö ja suojaus

Syystähti on joulutähden tapaan arka syksyn vedolle ja viileydelle, joten se kannattaa suojata huolellisesti matkalla kotiin tai lahjaksi. Alle 10-asteen lämpötilassa suojaukseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota. Sisälle tuotaessa suojan voi antaa olla kasvin päällä vielä hetken aikaa, jolloin se ehtii tottumaan lämpötilan vaihtumiseen. Kotona syystähti kannattaa sijoittaa valoisaan ja vedolta suojaisaan paikkaan, ei kuitenkaan suoraan pohottavan lämpöpatterin viereen.

4. Yhdistele syksyiseen kotiin

Syystähden pienempikukkainen sukulainen prinsettia tulee myyntiin myös syksyllä ja se sopii erinomaisesti yhteen syystähtien kanssa. Loppuvuoden muita kotimaisia sesonkikasveja ovat esimerkiksi tulilatva ja atsalea. Myös kotimaisia viherkasveja on saatavilla – niiden kanssa syystähti muodostaa näyttävän parin.

5.Tarjontaa rajattu määrä – nappaa oma mukaan heti kun näet!

Syystähtien viljelymäärä on perinteistä punaista joulutähteä paljon rajatumpi, joten oma syksyinen tähti kannattaa napata kaupasta heti sesongin alussa, jotta ehtii varmasti saamaan omansa! Syystähtiä löytää hyvin varustelluista marketeista sekä kukkakaupoista.

Julkkikset paljastavat Arto Nybergin juontamassa ohjelmassa oudoimmat salaisuutensa liittyen kasviksiin: ”Rakastan rosollia!

Suomalaisten rakastama TV-kasvo Arto Nyberg nähdään vihdoin syksyllä uudessa ohjelmaformaatissa. Somessa julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -keskusteluohjelmassa Nyberg etsii tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisua sille, miten suomalaiset saataisiin syömään riittävästi kasviksia. Ohjelmassa käsitellään myös julkimoiden omaa vihannessuhdetta.

Vieraina ovat radiojuontajat Harri Moisio ja Niko Saarinen, näyttelijä-ohjaaja Niina Lahtinen sekä MasterChef-voittaja Samuli Sepponen.

Suomalaisten odotus on ohi, sillä kansan rakastama TV-juontaja Arto Nybergnähdään tänä syksynä uudessa keskusteluohjelmassa. Somessa ja netissä julkaistavassa ”Vihannespuhetta, Arto Nyberg” -ohjelmassa suosikkijuontaja etsii yhdessä tunnettujen vieraiden kanssa ratkaisuja sille, miten suomalaiset saataisiin syömään enemmän kasviksia. Julkisuudesta tutut henkilöt pääsevät ohjelmassa pohtimaan myös omaa suhdettaan vihanneksiin.

Vajaa vuosi sitten päivitetyt ravitsemussuositukset nostivat kasvisten, hedelmien ja marjojen päiväsuosituksen 500–800 grammaan. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä suomalaiset syövät useiden tutkimusten mukaan liian vähän kasviksia suosituksiin nähden. THL:n mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti jää miehillä keskimäärin 320 grammaan ja naisilla 380 grammaan päivässä. Syyksi on mainittu eri tutkimuksissa muun muassa inspiraation puute.

Soijakurkkuja ja sokerimarinoituja porkkanoita

Nybergin jututtama näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Niina Lahtinen keksii heti keinon, jolla inspiroida suomalaisia syömään enemmän kasviksia.

– Hyvällä maustamisella! Olen viime aikoina tehnyt esimerkiksi aasialaistyylisiä kurkkuja, joihin tulee soijaa ja seesaminsiemeniä. Kokeilin taannoin myös tajin-hedelmiä, joista tuli todella hyviä. Lapsille ratkaisu olisi varmaan sokeri. Ehkä pitäisi kokeilla sokerimarinoituja porkkanoita, Lahtinen naurahtaa.

Radio- ja podcastjuontaja Niko Saarinen tunnetaan somessa muun muassa lähes kulttimaineeseen nousseista kokkausvideoistaan. Hän haluaa inspiroida etenkin nuoria kokkaamaan itse ja käyttämään kasviksia.

– Nykyään tilataan todella paljon ruokaa valmiina kotiin eikä kokkaaminen ole enää niin suuressa roolissa etenkään nuorten elämässä. Jos joku näkee somessa minut keittiössä, hänelle saattaa tulla oivallus, että jos tuo Saarinenkin kokkaa, kai minäkin voisin tehdä kotiruokaa, hän sanoo.

MasterChef-voittaja Samuli Sepponen antaa ohjelmassa parhaat vinkkinsä kasvisten käsittelyyn ja maustamiseen. Hän paljastaa myös salaisen vinegrettireseptinsä, joka saa kasvisten mahtavat maut esiin.

– Pieni purutuntuma, happo ja suola. Sellaisia kasvisten kuuluu olla. Kasviksia ei missään nimessä kannata päästää ylikypsiksi, hän muistuttaa.

Nybergin juontama ohjelma on osa Puhtaasti kotimaisen Kasvista ei jätetä -kampanjaa, joka kannustaa lisäämään kasviksia lautaselle matalalla kynnyksellä.

“Moni olisi kasvissuhdeterapian tarpeessa”

Terve Suomi -tutkimuksen (2024) mukaan miehistä vain alle joka neljäs syö kasviksia, hedelmiä tai marjoja useita kertoja päivässä. Radiojuontaja, kirjailija Harri Moisio harmittelee miesten suhtautumista kasviksiin.

– Meille miehille on taottu päähän ajatus, että oikeat miehet välttelevät vihanneksia. Mies ja rasvainen liha tuntuvat sen sijaan monen mielestä kuuluvan yhteen. Suosittelisin kaikille suomalaisille jonkinlaista kasvissuhdeterapiaa, eli vegeterapiaa, Moisio virnuilee.

Moisio itse tuskin vegeterapiaa tarvitsee, sillä hän syö laajasti erilaisia vihanneksia.

– Vaikka lapsena inhosin esimerkiksi retiisiä, nykyään syön ihan kaikenlaisia kasviksia. Jopa oudoimmat vihannekset maistuvat, hän sanoo.

Myös Saarinen on huomannut, että iän myötä makutottumukset kehittyvät.

– Lapsena vihreät asiat lähinnä kauhistuttivat. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmäksi koen kasvisten syömisen. Huomaan myös, että kun keho muuttuu, kasvispainotteinen ruoka antaa paljon enemmän energiaa kuin se, että söisin vaikkapa tuhdin hampurilaisen.

Aamuvuoro käyntiin vihannessmoothiella

Ohjelmassa pohditaan myös, missä muodossa suositellun määrän kasviksia saisi parhaiten nautittua ja mitä kasvisruokaa voisi syödä vaikka joka päivä.

– Jos ne 800 grammaa olisivat esimerkiksi nestemäisessä muodossa smoothiena, kyllä aamujuontajallakin lähtisi päivä hyvin käyntiin, Saarinen sanoo.

– En tiedä, lasketaanko kahvi vihannekseksi, Sepponen lohkaisee.

Moisio kehtaa vain juuri ja juuri myöntää kasvisruoan, jota hän odottaa joka kerta yhtä paljon.

– Vähän erikoista, mutta rakastan rosollia! Odotan joulua oikeastaan pelkästään rosollin takia, hän sanoo.

Jaksot voi nähdä syksyn aikana Puhtaasti kotimainen -somekanavissa, YouTubessasekä nettisivuilla.