Kasvikunnan tuotteet ovat uusien ravitsemussuositusten kivijalka, sillä niitä tulisi syödä 500–800 grammaa päivässä. Ruokavalion muuttaminen värikkäämmäksi onnistuu yllättävän pienillä arkisilla nikseillä, ja tutut kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat hyvä ruokavalion perusta ympäri vuoden. 

Enemmän ja monipuolisesti kasviksia

Uusien valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan kasvikunnan tuotteita tulisi pyrkiä syömään 500–800 grammaa päivässä. Kasvikunnan tuotteisiin lasketaan vihannesten lisäksi yrtit, idut ja versot, sienet, juurekset, marjat ja hedelmät.

Ravinteikkaiden ja vastuullisesti tuotettujen kotimaisten vihannesten merkitys korostuu uusien ravitsemussuositusten myötä. Lisäämällä vihanneksia joka aterialle, voi päivän annosta nostaa pikkuhiljaa puolesta kilosta ylöspäin.

Monet kotimaiset vihannekset ovat ylivoimaisia ravinteikkuudessaan. Esimerkiksi suomalaisten rakastamassa kotimaisessa kasvihuonekurkussa on tuplasti enemmän c-vitamiinia kuin tuontiomenassa. Kotimaisessa kasvihuonetomaatissa ja punaisessa paprikassa taas on runsaasti a-vitamiinia, jota kannattaa tankata etenkin talvella.

Suomalaisten vihannesten suosiminen on helppo tapa muokata omia ruokailutottumuksiaan suositusten mukaisiksi ja hyvää tekeviksi, makunautinnoista tinkimättä.

Kotimainen vihannes on vastuullinen ja hyvää tekevä valinta

Mitä kasvispainotteisempi ruokavalio on, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota kasvikunnan tuotteiden laatuun, ravinteikkuuteen ja alkuperään. Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat paitsi herkullinen, myös vastuullinen valinta.

Suomalainen kasvihuoneviljely on kehittynyt harppauksin 2000-luvulla, ja kehitys jatkuu edelleen. Kotimaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on pudonnut 60 prosenttia vuosien 2004 ja 2021 välisenä aikana. Kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä puolestaan on vähentynyt tuona aikana 87 prosenttia. Myös vettä ja maata käytetään suomalaisessa kasvihuoneviljelyssä viisaasti. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on peräti 91-kertainen suomalaiseen verrattuna. Kurkun viljelyssä Espanjassa taas tarvitaan 10-kertainen ala maata verrattuna saman vihannesmäärän tuottamiseen Suomessa.

– Kasvihuoneviljely on kestävä tapa viljellä vihanneksia ympäri vuoden. Yrityksissä kehitetään jatkuvasti viljelyn energiatehokkuutta siihen suuntaan, että jonain päivänä viljely voi olla energian suhteen jopa omavaraista. Kasvihuoneista tuoreita vihanneksia saadaan tasaisesti ja varmasti suomalaisten lautasille nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

3 helppoa vinkkiä kasvispitoisempaan ruokavalioon

Ajatus jopa 800 grammasta kasvikunnan tuotteita päivässä voi tuntua ensin suurelta määrältä. Kun grammat jakaa päivän kaikille aterioille, muutos on helpompi toteuttaa, ja jokaisesta ateriasta tulee värikäs ja raikas.

• Nauti kasvikunnan tuotteita joka aterialla. Juo aamiaisen kyytipojaksi kurkkua ja minttua sisältävä vihersmoothie. Lisää lounaswokkiin kasviksia, täytä puolet lautasesta kotimaisilla vihanneksilla ja nauti jälkiruoaksi marjarahka. Sipaise leivän päälle juureshummusta ja koristele leipä rapeilla iduilla ja versoilla.

• Lisää kasviksia tuttuihin arkiruokiin. Syvennä bolognesekastikkeen makuapaprikalla ja sienillä ja raasta lihapullataikinaan kesäkurpitsaa. Käytä kiusauksessa perunan lisäksi porkkanaa ja palsternakkaa, täytä munakastomaatilla ja tuoreilla yrteillä.

• Syö yksi kasvisateria joka päivä. Kun syöt lounaaksi reilun lautasellisen tomaatti-basilikapastaa, höystät lisukeleivät vihanneksilla ja syöt jälkiruoaksi hedelmän, noin puolet päivän kasviskiintiöstä täyttyy.

Salaattien valtakunnallista teemaviikkoa vietetään nyt syyskuun ensimmäisellä viikolla 2.–8.9. Raikkaita kotimaisia ruukkusalaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 60 miljoonaa kappaletta. Salaatit sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta ja väriä. Salaatit tekevät ruokahetkestä juhlallisen ja ne täyttävät vatsaa sopivasti, jolloin energiapitoisia ruokia ei tule ahnehdittua liikaa. Ravitsemuksessa salaattien tärkein tehtävä onkin keventää ja monipuolistaa ruokavaliota sekä tietenkin tuoda ruokaan makua ja rakennetta.

Erilaisten salaattien valikoima on monipuolinen, niitä on tarjolla kymmeniä erilaisia: ruukuissa, pusseissa ja valmiina sekoituksina. Suomalaisilla on kuitenkin muutama salaatti, joita käytetään ylitse muiden.

Jääsalaatti

Jääsalaatti on salaattien ylivoimainen ykkönen, niitä viljellään Suomessa selkeästi eniten. Jääsalaatti on suosittu erityisesti kestävyytensä ja rapsakkuutensa vuoksi, ja se säilyy jääkaapissa pitkään. Jääsalaatti sopii moneen käyttötarkoitukseen. Jääsalaatti kestää myös lämmittämistä, joten sitä voi käyttää esimerkiksi wokeissa. Maultaan se on mieto, mehukas ja hieman makeahko. Jääsalaatista on olemassa lisäksi punainen versio.

Frisée

Frisée-salaatti tai makea frisée on koostumukseltaan pehmeämpi kuin jääsalaatti. Frisée on oivallinen pohja erilaisille salaateille ja se sopii myös leivän päälle. Sen kirkas vihreä väri houkuttelee haukkaamaan.

Lehtisalaatti

Kauniin muotoinen lehtisalaatti on yksi suosituimmista salaateista monikäyttöisyytensä vuoksi. Lehtisalaatti muodostaa lehdistään kauniin ruusukkeen. Tammenlehtisalaatti on lehtisalaatin muunnos, jonka lehdet ovat liuskoittuneet tammenlehtiä muistuttavalla tavalla. Salaattia viljellään puna- ja vihreälehtisenä, mutta vihreänkin lajikkeen lehdissä on häivähdys ruskehtavanpunaista. Kookas kerä on löyhä ja tuuhea. Salaatti maistuu täyteläiseltä, mutta ei kitkerältä. Sitä käytetään tuoresalaateissa ja koristelussa. Salaattisekoituksissa näyttävä tammenlehtisalaatti pääsee hienosti esille.

Romaine

Romaine on kiinankaalia muistuttava, korkeakeräinen salaatti, jota viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä. Myös rooman-, romana- tai cossalaatiksi kutsutun romainen tummanvihreät lehdet ovat melko suuria, pitkiä ja karkeita. Maultaan se on tavallista keräsalaattia voimakkaampi. Roomansalaattia käytetään yleensä tuoresalaateissa muihin salaattilajeihin sekoitettuna, lisäksi se sopii mainiosti lämpimiin ruokiin. Romaine on klassisen caesar-salaatin pääraaka-aine.

Vinkki: Kaikkia salaatteja säilytetään +2–5 asteessa, kosteassa ja haihtumiselta suojattuna. Kotona paras paikka on jääkaappi, jossa salaattia kannattaa säilyttää sen omassa pussissa tai muovipussissa. Pussi pitää salaatin sopivan kosteana ja suojaa haihduttamiselta. Salaatti pysyy näin hyvänä ja rapeana.

Kuvassa äänestyksen voittaja Lohkare oikealla. Vasemmalla toiseksi tullut Urna ja keskellä kolmanneksi sijoittunut Rinkeli.

 

Viime viikolla järjestetyssä puutarha-alan ammattinäyttelyssä Lepaalla nähtiin toinen toistaan kauniimpia kotimaisia maljakoita. 60-vuotisjuhlanäyttelyn kunniaksi järjestettiin Suomen kaunein maljakko -äänestys, jossa äänestettiin 11:n nykymaljakon joukosta kauneinta yksilöä.

Äänestyksen voittajaksi valittiin Pentikin vaaleanpunainen Lohkare-maljakko. Lohkare sai jopa 27 prosenttia äänistä. Lohkareen on suunnitellut muotoilija Lasse Kovanen, ja maljakko on saanut inspiraationsa Itämeren saariston siirtolohkareesta. Toiseksi maljakkokisassa sijoittui Marimekon Urna (13 prosenttia äänistä), ja kolmanneksi Muurlan Rinkeli (11 prosenttia äänistä). Ääniä annettiin yhteensä 801 kappaletta.

– Suomen kaunein maljakko -tunnustus on iso kunnianosoitus puutarha-alan väeltä suunnittelijalle. He, jos jotka ovat maljakoiden aktiivisia käyttäjiä. Tänä vuonna näyttelyssä järjestettiin myös kukkasidontakilpailu, joten paikalla olivat myös Suomen kovatasoisimmat floristit äänestämässä maljakoista, kertoo näyttelypäällikkö Elina Vuori.

Mukana äänestyksessä oli niin suloisia yksittäisille kukille sopivia malleja kuin muhkeampaa kimppua kannattelevia komistuksiakin. Kilpailuun osallistuvat maljakot oli poimittu Marimekon, Muurlan ja Pentikin valikoimista. Moni kävijä löysi näyttelystä uuden suosikkinsa.

– Halusimme esitellä nimenomaan nykymaljakoita, koska ne saattavat olla suurelle yleisölle hieman tuntemattomampia kuin klassikkomaljakot, Vuori sanoo.

Äänestyksen maljakot oli kruunattu kotimaisilla avomaan leikkokukilla, jotka toivat esineiden parhaat puolet esiin.

– Vaikka nyt äänestettiin kauneudesta, on tärkeää, että maljakko on myös helppokäyttöinen ja tuo kukkakimpun kauniisti esille. Toisaalta sen on toimittava myös yksinään kauniina esineenä silloin kun kukkia ei ole. Näin kauniita esineitä ei halua laittaa kaappiin piiloon, iloitsee maljakkokisan järjestelyistä vastannut Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Elokuisen näyttelyn järjestävät Kauppapuutarhaliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan Oppilaskunta ry. Lepaalla kohtaavat puutarha- ja viheralan kaikki sektorit kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset, kasvihuoneyrittäjät, marjan- ja vihannestenviljelijät, taimistoviljelijät, puutarhakauppiaat, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien viherväki ja golfkentänhoitajat sekä alan urakoitsijat. Mukaan mahtuu myös maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Lisätietoja:

viestintäpäällikkö, Kauppapuutarhaliitto
Minna Rantala
050 3090 558
minna.rantala@kauppapuutarhaliitto.fi

Perinteikäs puutarha-, viher- ja kiinteistöalan näyttely Hattulan Lepaalla on komea kattaus alan tuoreimpia tuotteita ja palveluja – ollut jo 60 vuotta. Avajaispäivään mahtuu niin palkittuja puistoja, Green Flag Award, kuin uutuusjalavan istutusta ministeri Sari Essayahin johdolla, useita ajankohtaisia seminaareja ja paneelikeskustelu sekä näyttävä Lepaa Open -kukkasidontakilpailu.

Itse näyttely tarjoaa valtavasti nähtävää, sillä mukana on noin 185 näytteilleasettajaa, yli 20 enemmän kuin viime vuonna. Erilaisia koneita on kenties enemmän kuin koskaan, akkukäyttöisestä kottikärrystä alkaen järeän luokan työkoneisiin, sähköllä toimivia ja polttomoottorikäyttöisiä. Kiiltävän metallin vastapainona nähtävillä on kesän kaunein kukkaloisto sekä tuoksuvat yrtit, eksoottiset kasvikset ja monet pihojen vihreyttäjät.

Edistyksellistä kasvihuonetekniikkaa

Lepaalla on nähtävillä myös uusinta tekniikkaa kasvihuoneisiin. Kemikaalittomat menetelmät puhdistamiseen ja kasvinsuojeluun alkavat olla arkipäivää. Myös energiansäästöön liittyvät ratkaisut, jotka samalla parantavat satotuloksia, ovat uutta.

Myös kasvualustoissa on menossa mullistus, kun turvetta täydennetään uusilla tuotteilla, esimerkiksi puukuidulla ja ruokohelvellä. Energiatehokkaan ympärivuotisen viljelyn mahdollistavat ledit, jotka ovat nykyään vakioratkaisu.

Juhlat työn merkeissä

Avajaispäiväksi on onneksi luvassa hienoa kesäsäätä, niin tapahtuma pääsee alkamaan suotuisissa merkeissä. Mitään kummempaa nostalgisointia tai juhlahumua ei kattavan ohjelman lisäksi ole järjestetty, vaan tapahtumaa vietetään niin kuin 60 aiempaakin vuotta: tähdäten tehokkaampaan, turvallisempaan ja tuottavampaa tulevaisuuteen.

Puutarha-ala on ratkaisujen ala ja tulevaisuuden ala. Me kasvatamme terveellistä syötävää, kuljemme mukana elämän huippuhetkissä kehdosta hautaan ja tuotamme kauniin ja viihtyisän viherympäristön.

Tervetuloa kokemaan Lepaa spirit!