Joulun tuoksua hyasinteilla

Kotimaiset kauppapuutarhat hyötävät tulevan joulun kukkamarkkinoille yli kaksi miljoonaa hyasinttia. Hyasintti on yksi joulun suosituimmista kukista, ja koska sen hinta on joulukukista edullisin, usein niitä tuodaan kotiin enemmän kuin yksi. Hyasintti ei viileyttä hätkähdä, joten leudolla ilmalla kevyt  kääre riittää suojaamaan sitä kotiin asti.

Hyasintin kukka aukeaa kodin lämmössä muutamassa päivässä. Kukat levittävät ympärilleen perinteistä joulun tuoksua, mikä on upean kukinnon lisäksi suurin syy hyasintin suosioon. Vaaleanpunaista hyasinttia viljellään eniten, ja sen suosio pitää edelleen myös pintansa kuluttajien keskuudessa. Toiseksi suosituin on valkoinen ja kolmanneksi sininen.

Hyasinttia ei saa kastella liikaa, jottei varsi veny liian pitkäksi. Jos varsi kuitenkin pääsee kasvamaan liikaa pituutta, sen voi tukea tikulla. Hyasintti viihtyy viileässä ja jos mahdollista, sen voikin nostaa yöksi viileään.

Tulppaanin kauneudella valoa

Leikkokukkana joulutulppaani on jo perinne. Niitä hyödetään jouluksi 4-5 miljoonaa. Aiemmin tarjolla oli myös sipuleineen myytäviä matalia istutustulppaaneita, mutta niiden viljely on lähes loppunut.

Joulun leikkotulppaanien hoito on samanlaista kuin keväälläkin. Varsia lyhennetään ensin pari senttiä, ja kuivillaan myynnissä olleet tulppaanit laitetaan myyntikääreessään tai sanomalehtitötterössä puoleksi tunniksi imemään vettä ja ryhdistäytymään maljakkoon. Sen jälkeen kääreen voi poistaa, ja asetella kukat haluamallaan tavalla.

Kotimaiset leikkotulppaanit aloittavat jouluna tulppaanikauden punaisen ja valkoisen sävyissä. Kimppuun saa enemmän joulun tuntua, jos leikkaa siihen mukaan esimerkiksi männyn vihreitä oksia.

Joulukukkakuvia kuvapankista

Joulun kukkavalikoiman kärkikaartiin kuuluva ritarinkukka on upea kukkija. Se on muiden sipulikukkien tavoin erittäin helppo hoidettava. Ritarinkukan suosion salaisuus on varma ja pitkä kukinta sekä komea olemus.

Pärjää vähällä vedellä

Ritarinkukka sisältää sipulissaan kaiken tarvittavan, eikä tarvitse lannoitusta. Ne pitävät nuppuisina ja kukkien juuri avautuessa vesitilkkasesta silloin tällöin. Varsinkin lämpimässä liiallinen kastelu saa kukkavarret venymään. Jos näin pääsee käymään, kannattaa varsi tukea kepillä. Mutta muista, että jos haluat pitää sipulin tallessa seuraavan joulun kukintaa varten, kannattaa tukikeppi työntää sipulin sijasta multaan.

Pitkä kukinta

Ritarinkukan kukinta-aika kestää viikkoja. Kukkien avautuminen täydelliseksi kestää pitkään, joten ritarinkukka kannattaa hankkia hyvissä ajoin. Sipulikukkien kukinta kestää kaikkein pisimpään viileässä. Jos mahdollista, kannattaa kasvit nostaa yöksi viileään pakkasettomaan paikkaan, jos kukinta on jo täydessä vauhdissa. Kukkavanan voi myös leikata ja laittaa komeuden maljakkoon. Varren tyvelle kannattaa kietaista kumilenkki, sillä ontolla varrella on taipumus halkeilla ja rullautua ylöspäin, vaikka kaunis se on niinkin. Jos varsi alkaa taipua ja katketa, voi työntää ohuen tukikepin onttoon varteen pitäen varren näin pystyssä.

Runsas valikoima

JOULUKUKKIEN HISTORIAA

1700-luvun loppupuoli
Hyasintit ja tulppaanit ovat keväisiä sipulikukkia suomalaisissa kartanoissa.

1700- ja 1800-lukujen vaihde
Hyasinttien ja tulppaanien hyötäminen talviaikaan aloitetaan Suomessa.

1820
Erivärisiä hyasintteja myydään maaliskuussa lehti-ilmoituksessa Helsingissä.

1820–1840
Kukkivia sipulikukkia mainostetaan tammi-maaliskuussa helsinkiläisissä lehdissä.

1849
Talvella kukkaan hyödettyjen kukkien ensimmäinen myyntinäyttely Helsingissä, järjestäjänä puutarhuri Christian Bohnhof. Kukkien joulumyyntiä ei vielä ole, näyttely järjestetään vuodenvaihteen jälkeen.

1852
Bohnhof tuo joulun aikaan hyasintteja esille helsinkiläisen kaupan joulupöytään.

1860-luvun loppu
Hyasinttia mainostetaan joulukukkana. Hyasinttia voidaankin pitää perinteikkäimpänä joulukukkana. Se oli ensimmäisiä kasveja, joka voitiin saada Suomessa talvellakin kukkaan. Edelleen se on suosituin joulun ajan kukkamme. Sipulikukista tuli joulukukkia siitä syystä, että niiden hyötäminen eli kukittaminen on helppoa viileissäkin kasvihuoneissa ja vähässä valossa.

1871
Bohnhof perustaa Suomen ensimmäiset kukkakaupat Helsinkiin. Joulunäyttelyssä on esillä joulukukkia. Kukkanäyttelystä tulee sittemmin jokavuotinen, ja joulukukkien aikakausi suomalaisissa kodeissa alkaa virallisesti.

1890-luku
Joulun perinteiden joukkoon yleistyi 1880-1890-luvuilla kielo ja syreeni. Etenkin kielosta tuli nopeasti suosittu, sillä sen saattoi paitsi hankkia kukkakaupoista, myös kukittaa itse keräämällä syksyllä kielon juurakoita. Nykyään kielo ja syreeni ovat lähes syrjäytyneet valikoimasta.

1900-luku
Joulukukat yleistyvät ja monipuolistuvat. Suosikkeja olivat kamelia ja jouluruusu.

1910-luku
Edellämainittujen lisäksi suomalaisten joulunviettoa saapuivat koristamaan tulppaanit, tasetit ja joulukaktukset. Leikkotulppaani yleistyi joulukukkana vasta sodan jälkeisinä vuosina, istutustulppaani vieläkin myöhemmin.

1930-luku
Joulutähti ilmestyy kukkamarkkinoille. Isokukallinen valkoinen krysanteemi tuli myös joulukukkien joukkoon. Siitä tehtiin asetelmia, koreja sekä käytettiin maljakossa.

1940-luku
Sotavuosina kukat olivat harvinaisia. Metsistä löytyvää materiaalia käytettiin paljon. Asetelmat syntyivät sammalesta, havuista, kävyistä sekä oksista, ja ne koristeltiin nauhoilla ja kynttilöillä.

1950-luku
Joulukukkatuotanto nousee sotien jälkeen. Määrät kasvavat nopeasti.

1960-luku
Joulukukkien kysyntä  kasvaa jatkuvasti. Joulutähdestä saadaan markkinoille uusia, matalakasvuisempia lajikkeita. Joulutähden nousukausi alkaa maailman tärkeimmäksi joulukukaksi.

1970-luku
Atsalea tulee joulumarkkinoille aiempaa voimakkaammin. Ensimmäiset ritarinkukat saadaan kukkimaan jouluksi.

1980-luku
Kielo ja syreeni hiipuvat joulukukkavalikoimasta lähes kokonaan. Hyasintin määrät kasvavat tasaisesti lähes vuosittain.

1990-luku
Kielon tuotanto elpyy väliaikaisesti. Joulukaktuksesta ja tulilatvasta tulee uudenlaisia joulukukkatarjokkaita. Suosittuja ovat myös pienoishavupuut ja joulutähden minimuodot.

2000-luku
Ritarinkukan suosio kasvaa huimasti. Joulukukkien myyntikausi laajenee selvästi marraskuun puolelle.

2010-luku
Jouluiset asetelmat tehdään jokaisen tyylin mukaan, valkoinen ja muutkin värit suosittuja punaisen rinnalla. Joulukasvit: hyasintti, joulutähti, ritarinkukka, leikkotulppaani, atsalea, pienet havut ja jouluruusu.

2013
TOP3: Hyasintti on suosituin joulunajan kukka (2,4 milj. kpl), toiseksi suosituin on joulutähti (1,9 milj kpl) ja kolmanneksi ritarinkukka (0,9 milj. kpl).

2014
Joulukukkien laji- ja lajikevalikoima on suurempi kuin koskaan. Joulukukat ovat tärkeä joulun ajan sisustuselementti, ja ne halutaan koristella oman näköisiksi.

VÄHÄÄN TYYTYVÄINEN JOULUKUKKA

Vuosi vuoden jälkeen joulutähti on joulun tähti. Marraskuusta eteenpäin on vaikea kuvitella kotia ilman sitä. Oikeassa paikassa ja muutamalla jutulla tämä upean värinen joulun ajan loistava kasvi kukoistaa kotonasi vielä joulunkin jälkeen. Joulutähdet punaisena, valkoisena, vaaleanpunaisena tai vaikka kaksivärisenä kuuluvat jouluun samalla tavalla kuin joulukuusi, kynttilät ja lahjat. Tämä suurenmoinen joulun klassikko antaa lämpöä jouluun, ja se on lisäksi hämmästyttävän helppo hoidettava.

Saadaksesi kaiken mahdollisen irti joulukukastasi, ensimmäinen asia on varmistaa, että ostat terveen yksilön.  Tiheä lehdistö sekä pienet palleromaiset punakellertävät kukat värikkäiden ylälehtien keskellä ovat varmat laadun merkit.   Joulutähti on herkkä kylmälle, joten suojele sitä tuulelta ja kylmältä, ja kuljeta kasvi nopeasti kotiin.

Kotona joulutähti viihtyy parhaiten hyvin valaistussa paikassa. Aseta se lämpimään, vedottomaan paikkaan. Paras lämpötila on 20 asteen tietämillä. Muista kastelussa, että vähemmän on enemmän. Joulutähti kaipaa vain pieniä määriä vettä kerrallaan. Vältä liikakastelua. Kun hoidat joulutähteäsi oikein, sinut palkitaan upealla kukinnalla.

Tiesitkö, että joulutähti on myös oiva leikkokukka maljakossa? Leikkuukohdan nopea kasto 60-asteisessa vedessä lopettaa valkoisen nesteen vuodon. Tällä menetelmällä leikkojoulutähdet pysyvät kauniina noin kaksi viikkoa.

Kouvolan Elimäellä sijaitseva Kauppapuutarha Tapio Koivula Ky on palkittu vuoden 2014 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Kevään ryhmä- ja amppelikasveistaan tunnettu Tapio Koivulan luotsaama puutarha sai palkinnon tiistaina Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksen yhteydessä Tampereella.

Palkitsemisen perusteissa todetaan yrityksen johdonmukaisesti ja määrätietoisesti kehittäneen kukkatuotantoaan. Yritys tunnetaankin todellisena laatutarhana niin lähialueella kuin kauempanakin. Yrityksellä on puoli hehtaaria kasvihuoneita, mikä tekee siitä selvästi valtakunnan keskikokoa suuremman. Yritystä on kehitetty määrätietoisesti niin tuotteiden kuin tuotannonkin osalta. Kotimaiset Kasvikset ry on auditoinut yrityksen vuonna 2010.
Puutarhan tuotannon rungon muodostavat kevätmyynnin ruukku- ja ryhmäkasvit sekä amppelit. Ruukku- ja ryhmäkasveja kasvatetaan keväällä yli 300 000, ja amppeleita vajaat 15 000 ruukkua. Aiemmin viljeltiin syksyisin myös runsaasti joulutähtiä, mutta niiden viljely on supistunut Koivulalla hyvin pieneksi. Yritys keskittyi kokonaan kukkaviljelyyn 1986, kun viimeisetkin tomaatit poimittiin huoneista.

Valtaosa puutarhan kukista päätyy enintään parin tunnin ajomatkan päähän puutarhasta. Tuotannosta yli puolet toimitetaan sopimusviljelynä kuntien ja seurakuntien istutuksiin haudoille, puistoihin ja muihin julkisiin paikkoihin. Osa kasveista myydään jälleenmyyjille, ja noin viidennes päätyy puutarhalle ajelevien kuluttajien matkaan. Keväisille ostos- ja elämysreissuille tullaan pitkienkin matkojen päästä.

Vahvaa perheyrittäjyyttä
Tapio Koivula on jo kolmannen polven puutarhayrittäjä. Hänen isovanhempansa rakensivat ensimmäisen lasikasvihuoneen jo vuonna 1951 viljeltyään sitä ennen erilaisia puutarhakasveja maanviljelyksen ohella. Yrityksessä ovat mukana sisko Eila Kuusikunnas sekä kummankin sisaruksen lapset eli serkukset Niklas Koivula ja Kimmo Kuusikunnas. Keväällä 2014 tehtyjen omistusjärjestelyjen myötä he ovat nyt jo yrityksen neljättä sukupolvea.
– Uskoa tulevaisuuteen riittää. Pojat eivät lainkaan epäröineet, kun tuli aika ratkaista yrityksen jatkuvuus, Tapio Koivula selvittää.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien. Vastaavat laatutuotannon tunnustukset myönnetään myös yhdelle avomaavihannesten, ruokaperunan, kasvihuonevihannesten sekä marjojen tai hedelmien viljelijälle.

Lisätietoja:
Tapio Koivula
Kauppapuutarha Tapio Koivula Oy
p. 040 722 8185

Kauppapuutarhaliitto ry
Toiminnanjohtaja
Jyrki Jalkanen 0400 800268 ja 09 7288 2120
jyrki.jalkanen@kauppapuutarhaliitto.fi