Kevät tekee tuloaan Suomeen hitaasti, mutta varmasti. Kasvihuoneissa aurinko luo jo kesäiset ja mukavat olosuhteet vihannestaimien kasvulle. Keväällä kuluttajaa hemmotellaankin runsaalla valikoimalla puhtaita ja terveellisiä vihanneksia. Nyt on aika panostaa kotimaisten vihannesten ostamiseen.

– Satotasot kasvavat kevään edetessä ja tarjontaa on kautta linjan reilusti. Tomaatin osalta runsasta satoa päästään herkuttelemaan pääsiäisen jälkeen. Tämä alkaa heijastua myös kuluttajahintoihin, vakuuttaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Huippuosaamista ja positiivisia näkymiä tulevaan

Haasteellinen talvi energiakriiseineen vaikutti tilapäisesti viljelymääriin, mutta määrät ovat alkaneet normalisoitua. Tämä näkyy jo kurkulla ja ruukkuvihanneksilla, ja tomaatti seuraa pian perässä. Ympärivuotisella kasvihuoneviljelyllä on paikkansa Suomen ruokaturvan toteutumisen varmistamisessa, ja kasvihuoneviljelyosaaminen sekä -teknologia täällä pohjoisessa onkin kehittynyt huipputasolle. Satotasot nousevat ja kasvihuoneiden energiatehokkuus kasvaa.

– Suomalainen kasvihuoneviljely on maailman huippua. Kriiseistä huolimatta alan tulevaisuus nähdään varsin positiivisena. Meillä on vahva luottamus siihen, että kuluttajat haluavat jatkossakin ostaa kotimaisia kasvihuonevihanneksia, pohtii Remes.

Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat kuluttajan kestosuosikki

Suomessa viljellyillä maukkailla klassikkotomaateilla, raikkailla kurkuilla ja rapeilla salaateilla on kiistaton paikkansa suomalaisten ruokapöydässä. Nämä herkut kattavat noin 30 % suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista – vuonna 2022 näitä tuoteryhmiä viljeltiin asukasta kohden noin 17 kiloa.

Kotimaisten tomaattien ja kurkkujen popsiminen on hyvin tasaista läpi vuoden. Talven normaalista supistunut tarjonta vaikutti väistämättä myös kuluttajahintoihin ja aiheutti jonkin verran kysymyksiä myös Kauppapuutarhaliitolle. Runsaasti lisääntyvä tarjonta tulee näkymään kuluttajalle huhtikuun aikana hintojen normalisoitumisena.

Puhdasta hyvän olon ruokaa

Suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat erityisen puhtaita ja turvallisia. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n kokoaman raportin mukaan Suomi on yksi niistä maista, joissa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.

– Suomen ilmastossa ja kylmissä talvissa on myös etunsa – ne auttavat omalta osaltaan hallitsemaan kasvintuhoojia. Biologiset kasvinsuojelumenetelmät tuholaisten ja tautien torjunnassa ovat arkipäivää ja viljelyhygieniaa noudatetaan suomalaisella tarkkuudella, kertoo Remes.

Kevään viherpeukalo syyhyää, mutta yöpakkaset haittaavat vielä ulkokasvikauden aloittamista? Ei hätää: vuoden ensimmäinen ulkokasvi tetenarsissi kestää jopa kymmentä pakkasastetta.

Kestävä kevään tuoja

Pienikukkainen tetenarsissi on kevään ensimmäinen oikea ulkokukka. Helppohoitoisuuden ja iloisten keltaisten kukkien vuoksi tetestä on tullut kevään suosituin ruukkusipulikukka. Tetenarsissi kestää pakkasta paremmin kuin mikään muu varhaiskevään ruukkukasvi.

– Tetenarsissi pärjää pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Myöskään pieni lumisade ei sitä hetkauta. Juuri nyt on paras aika hankkia tetenarsissit kotiin, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Pakkasenkeston kannalta on tärkeää, että tetenarsissin ruukku on kasteltu huolellisesti. Jos multa on kuivaa, kasvilla ei ole voimaa vastustaa kylmyyttä. Mikäli pakkasta on luvassa enemmän kuin kymmenen astetta, kannattaa narsissit nostaa sisälle varmuuden vuoksi. Pakkasjakson jälkeen tetenarsissin lehdet ja kukat voivat näyttää hieman nuokahtaneilta. Ne toipuvat kuitenkin entiselleen heti, kun lämpötila nousee lähelle nollaa.

Ulos, parvekkeelle tai sisälle

Tetenarsissi sopii hyvin jokaiseen kotiin, oli asunnossa ulkotilaa tai ei. Tetenarsissi sopii erinomaisesti myös sisäkukaksi tuomaan kevättunnelmaa. Kasvi kestää kuitenkin parhaiten viileässä, joten se kannattaa nostaa ainakin yöksi viileämpään paikkaan, jos mahdollista.

Ulos tetenarsissin voi istuttaa parvekelaatikkoon tai astiaan ruukkuineen, tai istuttaa multaan ilman muoviruukkua. Tetenarsisseja ei tarvitse lannoittaa. Viileä sää pitää huolen myös siitä, että ulkona pidettävät narsissit säilyvät kauniisti kukkivina viikkokausia. Ruukkunarsissi sopii hyvin myös hautakukaksi.

Suomessa jo 40 vuotta

Tetenarsissi on tulppaanin ohella suosituin kevään kasvi. Tetenarsissia viljeltiin ensimmäisen kerran Suomen markkinoille keväällä 1982. Nyt kasvia myydään vuosittain jo yli 4 miljoonaa ruukkua.

– Kun tetenarsissi tuli Suomeen, sen suosio oli huikeaa ja viljelymäärät kasvoivat nopeasti. Suosion syitä on helppo arvella: keväinen väri, helppohoitoisuus ja kylmänkestävyys. Suomen kevät on arvaamaton ja tetenasissi kestää hyvin, oli mittarissa sitten 10 astetta plussaa tai miinusta, Rantala sanoo.

Tetenarsisseja viljelee Suomessa noin 30 kauppapuutarhaa.

Valtakunnallista yrttiviikkoa vietetään kuluvalla viikolla 13.–19.3. Tuoreyrteillä on nykypäivänä vankka asema suomalaisten jokapäiväisessä ruuanlaitossa. Lajivalikoiman ja viljelymäärien kasvu on ollut huimaa 1990-luvulta saakka.

Vahva TOP 2

Suosituimman yrtin paikkaa pitää suomalaisten kesäsuosikki tilli. Kovana kakkosena heti perässä tulee basilika. Tuoreimpien Luonnonvarakeskuksen puutarhatilastojen mukaan basilika on nyt kirinyt aivan tillin rinnalle. Tilliä viljeltiin vuonna 2022 7,7 miljoonaa ruukkua ja basilikaa 7,6 miljoonaa ruukkua. Tillin ja basilikan jälkeen suosituimpia yrttejä ovat persilja, korianteri ja ruohosipuli. Yrttimarkkinoilla tapahtui suuri käänne kymmenisen vuotta sitten, kun basilika ohitti kulutusmäärissä kakkospaikalla pitkään ollen persiljan. Kolmossijaa pitävää persiljaa viljeltiin vuonna 2022 neljä miljoonaa ruukkua. Top 3:sta lähentelee korianteri, jonka kulutus on lisääntynyt paljon viime vuosina.

33 miljoonaa yrttiä

Suomalaisten yrttien käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2022 yrttejä viljeltiin noin 33 miljoonaa ruukkua, kun vielä vuonna 2014 määrä oli noin 24 miljoonaa ruukkua. Jokaiselle suomalaiselle viljellään noin 6 ruukkua yrttiä vuodessa.

– Suomessa yrttejä kasvattaa noin 30 kauppapuutarhaa eri puolilla Suomea. Kevätauringon lämmittäessä yrttien taimia, kauppapuutarhoilta saadaan nyt erityisen paljon maukkaita lähiyrttejä suomalaisten lautasille, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten lautasille 1990-luvulla

Tuoreyrttejä alkoi ilmestyä suomalaisten ruokapöytiin enenevässä määrin 1990-luvulla. 1990-luvun alussa yrttivalikoima rajautui lähinnä tilliin, basilikaan ja persiljaan. Kasvava suosio johtui muun muassa erilaisten kokkiohjelmien ansioista, jotka alkoivat yleistyä. Niissä opetettiin suomalaisille yrttien käyttöä kaikenlaisissa ruuissa. Myös matkustamisen lisääntyminen on lisännyt yrttien käyttöä. Esimerkiksi tuoreen korianterin käyttö on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla, kun suomalaiset ovat Aasian matkoillaan innostuneen maanosan makumaailmasta. Nykyään kotimaisia yrttejä on saatavilla vuodenkierrossa jo noin kolmisenkymmentä erilaista lajia.

Viisi vinkkiä yrttien käyttöön

1. Aromikkaat yrtit ovat hyvä lisä monenlaiseen ruokaan. Niitä suosimalla voi välttää liiallista suolan käyttöä ruoanlaitossa. Monesti mausteeksi riittää vain suola, pippuri ja tuoreyrtit.
2. Tuoreet yrtit sisältävät runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita. Jotta ravinteet säilyvät tuoreyrteissä, kannattaa ne lisätä ruokaan vasta aivan kypsennyksen loppuvaiheessa.
3. Mietoja yrttejä, kuten basilikaa, persiljaa ja kirveliä, voi lisätä reippaalla kädellä esimerkiksi salaatteihin. Ne toimivat hyvin myös valmiiden annosten päälle ripoteltuina herkullisina somisteina.
4. Aromiltaan voimakkaat yrtit, kuten rosmariini ja salvia, pääsevät oikeuksiinsa pienelläkin määrällä.
5. Mieluisat makuparit löytyvät parhaiten kokeilemalla. Persiljalle sopivat esimerkiksi perunat ja sienet. Basilika maistuu salaatissa kurkun ja hyvän öljyn kanssa, rosmariini puolestaan metsäsienten kera ja ruohosipuli keväisten parsaruokien parina. Inspiroidu lisää reseptipankkimme ideoiden parissa!

Suomalaisista jopa 42 prosenttia aikoo lisätä kotimaisten kasvisten syöntiä tänä vuonna. Naisista vielä suurempi osa aikoo syödä enemmän kotimaisia kasviksia, 49 prosenttia. Miehet aikovat lisätä kasvisten syöntiä hieman varovaisemmin, heistä 34 prosenttia  aikoo syödä enemmän kasviksia tänä vuonna. Tutkimuksen mukaan ikäryhmissä ei ole suuria eroja, jokaisessa ikäryhmässä kotimaisten kasvisten syönnin lisäämistä suunnittelee noin 40 prosenttia vastaajista. Eniten kotimaisten kasvisten syöntiä aikovat lisätä 25–35-vuotiaat, jopa 46 prosenttia. Tiedot ilmenevät IROResearch Oy:n Kauppapuutarhaliitolle tekemästä tutkimuksesta.

– Kasvissyönnin lisääntymisestä puhutaan paljon ja se on erinomainen asia. Monesti keskustelu painottuu kuitenkin erilaisiin kasviproteiinilähteisiin. Olen iloinen, jos myös kasvisten ja erityisesti kotimaisten kasvisten syöminen lisääntyisi, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Suomalaisten kasvisten syönti vähentynyt viime vuosina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinRavinto 2017 -tutkimuksen tulosten mukaan miehistä vain 14 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia syö vihanneksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaisesti vähintään 500 grammaa päivässä. Tutkimuksen mukaan miehet söivät keskimäärin 316 grammaa ja naiset 380 grammaa vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Näiden lukujen valossa keskiverto suomalainen siis söi tuoreita kasviksia keskimäärin 350 grammaa päivässä. Tullin tilastojen mukaan vihannesten tuonti on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Myöskään kotimainen kasvis- ja hedelmätuotanto ei ole kasvanut viime vuosina, vaan on pysytellyt samassa, noin 300:ssa miljoonassa kilossa.

– Suomalaisen ruokavalioon mahtuisi päivässä 150 grammaa enemmän kasviksia. Olisi hienoa, jos tämä lisäys tulisi kotimaisista vihanneksista, hedelmistä ja marjoista. Kotimaiset kasvikset kasvavat lähellä, jolloin meillä on paljon enemmän tietoa tuotanto-olosuhteista, tuotantomenetelmistä ja ilmastovaikutuksesta. Tiedämme esimerkiksi, että kotimainen kasvihuonevihannesviljely on pudottanut hiilijalanjälkeään 60 prosenttia vuodesta 2004, Kangas kertoo.

Kasvihuonevihannekset suomalaisten suosikkeja

Suomalaiset söivät tuoreita vihanneksia Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen mukaan vuonna 2021 yhteensä noin 63 kiloa. Kasvihuoneessa viljeltiin tomaatteja, kurkkuja ja salaatteja asukasta kohti vuonna 2021 noin 18 kiloa. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat siis vuonna 2021 noin 30 prosenttia suomalaisten syömistä tuoreista vihanneksista. Kotimaiset kasvihuonevihannekset ovat ravitsemuksellisesti tärkeä osa suomalaisten ilmastoystävällistä ruokavaliota.

– Kasvihuonevihannesten suosio perustuu niiden tuoreuteen, helppouteen ja kotimaisuuteen. Ne ovat heti käyttövalmiita, tulevat läheltä ja sopivat jokaiseen ruokavalioon. Helppokäyttöisyyden ansiosta niillä saa kätevästi lisättyä kasvisten syöntiä. Niitä on myös saatavilla ympäri vuoden, tälläkin hetkellä vuodenajalle tyypilliseen hintaan, Kangas sanoo.

IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.-23.1.2023