Kasvualustoille etsitään vaihtoehtoja

Kauppapuutarhaliitto ry ja Luonnonvarakeskus käynnistävät kaksivuotisen tutkimushankkeen, jolla testataan vaihtoehtoisia kasvualustoja nykyaikaisen kasvihuoneviljelyn tarpeisiin. Tavoitteena on löytää uusia kotimaisia kasvualustamateriaaleja ammattimaiseen viljelykäyttöön korvaamaan osan kasvuturpeesta kasvualustoissa.

Kasvuturpeessa viljellään Suomessa ja maailmalla muun muassa vihanneksia, koristekasveja sekä metsäpuuntaimia. Ennusteiden mukaan kasvuturpeen tarve kasvaa maailmanlaajuisesti tulevina vuosina. On siis tärkeää löytää uusia materiaaleja kasvualustakäyttöön kasvuturpeen rinnalle.

Uusien kasvualustamateriaalien testaaminen ja käyttöönotto kasvihuoneviljelmillä vie vuosia ja vaatii viljelytekniikan sopeuttamista. Vaihtoehtoisia kotimaisia raaka-aineita, jotka soveltuvat kasvihuoneviljelyyn ei vielä ole saatavilla.

– On hyvä, että nyt päästään tutkimaan uusia materiaaleja viljelmäkokeissa kasvihuoneyrityksissä. Ensimmäisessä vaiheessa uusia materiaaleja sekoitetaan kasvuturpeen joukkoon, jotta kasvualustan ominaisuudet säilyvät viljelyyn sopivina, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Kasvuturvetta tarvitaan jatkossakin

Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan noin kaksi kolmasosaa kaikesta Suomen kasvihuoneviljelystä pohjautuu kotimaisen kasvuturpeen käyttöön. Jos muiden tuontimateriaalien saatavuus heikentyisi, riippuvuus kasvuturpeesta nousee nopeasti.

– Kasvuturve on tärkein ja käytetyin kasvualustamateriaali meillä Suomessa ja maailmalla. On huoltovarmuudenkin kannalta tärkeää, että kotimaista kasvuturvetta voidaan käyttää jatkossakin ammattiviljelyssä, Kangas sanoo.

 

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi hankkeeseen osallistuvat Biolan Oyj, Kekkilä-BVB, Kiteen Mato ja Multa Oy, Österbottens svenska producentförbund, ÖSP, Hedelmän- ja marjanviljelijäinliitto, Puutarhasäätiö sekä Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö. Hanketta rahoitetaan valtion Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta.

Yli puolet kasvihuoneista lämpiää uusiutuvalla energialla

Luonnonvarakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus kasvihuoneiden lämmityksessä oli 56 prosenttia vuonna 2021. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn käyttö on laskenut viimeisen 15 vuoden aikana roimasti. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Myös turpeen käyttö lämmityksessä on vähentynyt.

– Kasvihuoneyrittäjät ovat siirtyneet uusiutuviin energialähteisiin. Puutarhoilla on investoitu puu- ja peltoenergian käyttöön sekä uuteen teknologiaan, kertoo toiminnanjohtaja Niina Kangas Kauppapuutarhaliitosta.

Sähkön merkitys energianlähteenä on noussut ympärivuotisen vihannestuotannon myötä. Ympärivuotisessa kasvihuonetuotannossa kasvuston valotus vaatii energiaa.

Sähkön osuus kokonaisenergiasta on noin kolmannes kasvihuonealan energiankäytöstä. Kasvihuoneyritykset käyttivät sähköä 619 gigawattituntia vuonna 2021. Tässä kasvua edelliseen tilastointivuoteen 2017 verrattuna 20 GWh, eli kolme prosenttia.

– Vaikka sähkön käyttö on hieman noussut, on myös sato neliötä kohden kasvanut huimasti. Vuodesta 2017 kasvihuonevihannesten kokonaissato on kasvanut 10 miljoonaa kiloa, eli noin 10 prosenttia. Sadon kasvaminen laskee energiankäyttöä viljeltyä vihanneskiloa kohden, Kangas selvittää.

Aurinkoinen kevätsää vallitsee nyt koko Suomessa. Siitä iloitaan myös vihanneksia ja kukkia viljelevissä kasvihuoneyrityksissä, sillä tärkein energianlähde kasvihuoneissa on kuitenkin aurinko.

– Kasvihuoneviljelyn ideana on nimenomaan viljellä säältä suojatussa tilassa auringon valolla ja lämmöllä, mutta tietenkään se ei nykyaikaisessa kasvihuoneviljelyssä yksin riitä, Kangas kertoo.

Luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen tuoreisiin tietoihin.

3000 narsissia odottaa löytäjäänsä eri puolilla Suomea 15.3.

Tiistaina 15.3. Suomi täyttyy löytäjää odottavista tetenarsisseista, kun Kauppapuutarhaliitto järjestää Yksinäinen narsissi -tempauksen. Tempauksessa jaetaan kotimaisia tetenarsissipaketteja vilkkaisiin paikkoihin ihmisten löydettäväksi ja iloksi ympäri Suomen. Löytäjä saa pitää paketin, ja häntä pyydetään kertomaan sosiaalisessa mediassa, mistä tetenarsissi on löydetty.

Yksinäisiä narsisseja on jakamassa 69 eri toimijaa 63 eri paikkakunnalla eri puolella Suomea. Mukana on viljelijöitä, puutarhoja sekä kukkakauppoja. Narsisseja on jaossa yhteensä noin 3000 ruukkua.

– Yksinäinen narsissi -kampanjan tarkoituksena on viestiä tetenarsissien käynnissä olevasta sesongista ja siitä, että niitä viljellään paikallisesti eri puolilla Suomea. Tottakai tempauksella halutaan myös ilahduttaa ja tuoda iloa ihmisten arkipäivään, sanoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Yksinäinen narsissi -tempaus viestii myös tetenarsissin kestävyydestä: se pärjää pienen totuttelun jälkeen jopa kymmenessä pakkasasteessa. Kasvi onkin ensimmäinen kevään ulkokasvi. Tetenarsisseja viljellään vuosittain noin 50 yrityksessä eri puolilla Suomea ja niitä on saatavilla helmikuulta huhtikuulle. Sesonki huipentuu pääsiäiseen.

Löydettyjä narsisseja voi seurata sosiaalisesta mediasta tunnisteella #yksinäinennarsissi sekä kotimaisista kukista kertovalla Kauniisti kotimaisen kanavilla Instagramissa ja Facebookissa. Kannattaa tarkkailla ympäristöä ulkona liikkuessa 15.3.!

Mukana olevat paikkakunnat ja yritykset:

Akaa Palkinpään Puutarha/Jennin Kukka ja Puutarha Oy
Akaa Viiala Kukka ja hautauspalvelu
Aura, osa Pöytyää ja Tarvasjokea Kukkakauppa Vihreä Seppele / Kukka Fuksia
Elimäki/Kouvola Holopaisen Kukka-ja Hautauspalvelu Oy
Espoo Kukkakauppa Soukan Sydän
Eurajoki KukkastudioLempi/Kiehuvakartano
Haapavesi Niittykosken Kauppapuutarha Oy
Helsinki Pirilän Kukkatalo Oy
Hollola Hollolan kukka ja hautauspalvelu
Hämeenkoski, Hollola Heliä
Hämeenlinna Parolantien Kukkapalvelu Oy
Hämeenlinna Kaisan Kukka
Hämeenlinna ja Hattula Lakstedtin Puutarha Oy
Ii Arvo Kova Oy, Iin Kukkakauppa
Joensuu S-kukka
Joensuu Joensuun Kukkatalo
Jyväskylä Huiskula-Hilverda Oy
Jyväskylä Kukkahuone Helmi
Jyväskylä Mestarin Kukka
Kaarina Pirilän Kukkatalo Oy
Kangasala/Tampere Honkasen Puutarha Oy
Kankaanpää Rauno Nieminen Puutarha
Kankaanpää Kankaanpään kukka ja hautaustoimisto Anttila oy
Karjaa ja Hanko Happy Flower
Karkkila Puutarha Sundström
Kemiö Kukkapalvelu Tiarella
Kempele Arvo Kova Oy, Keijun Kukkapuoti
Kerava Kalevan Kukkatalo Oy (Kukkakauppa Miraflora)
Kirkkonummi Flowering by Satu
Kirkkonummi Kirkkonummen kukka ja hp
Kitee Kukka ja sidonta Kesäheinä
Kokkola Lindell Flowers
Korpilahti, Vaajakoski, Jämsä Puutarha Suokukka Ay
Kotka Puutarhalinna
Kuopio Heikkisen Kukkatarha
Kuusamo Prisman Kukka Kuusamo
Kämmenniemi Kämmenkukka
Lahti Kukka ja Sisustus Neilikka
Laihia T:mi tasamaa
Lapinlahti Kukkakauppa Kinnunen
Lappeenranta Kukkakauppa ja Hautaustoimisto Nyberg Oy
Laukaa Kukka-ja hautauspalvelu Vehviläinen
Littoinen Gugga
Lohja Kukkahuone Verona
Muurame Ritun Puutarha
Mynämäki Sundellin puutarha
Nurmijärvi Kukka-Mökki Klaukkala oy
Oripää Martin Tarha Oy
Pieksämäki Partaharjun Puutarha Oy
Pori Antinkukka
Pori Kukkii
Porvoo Cassandras Trädgård Ab
Porvoo Porvoon Kukkatalo
Punkalaidun Kesälaitumen Kukka Ky
Pyhäjärvi Rönkön Kukkatarha Oy
Raisio Pirilän Kukkatalo Oy
Riihimäki Pirilän Kukkatalo Oy
Salo Pirilän Kukkatalo
Salo Kukkahuone Rinkeruusa
Savonlinna Tmi Pääskylahden puutarha
Tampere Pirilän Kukkatalo Oy
Tampere Huiskula-Hilverda Oy
Turku Lepolan Puutarha Oy
Turku Huiskula oy
Turku Runosmäen kukka
Vesanto Vesannon Tupa Oy/ Vesannon kukka-ja hautauspalvelu
Veteli Harmaakiven Puutarha
Vihti Onnelan Puutarha
Äänekoski Pajunkukka Oy

 

Kauppapuutarhoille etsitään jatkajia

Kiinnostaako yrittäjyys kauppapuutarhurina? Nyt on tarjolla puutarhoja, jotka tarjoavat hyviä mahdollisuuksia kasvihuoneviljelystä kiinnostuneille. Kauppapuutarhaliitto pitää yllä listaa niistä jäsenyrityksistä, jotka etsivät jatkajia yrityksilleen.

Tilaa lista yrityksistä täyttämällä lomake

Haluatko yrityksesi listalle mukaan? Ota yhteyttä minna.rantala(a)kauppapuutarhaliitto.fi

Tulppaaneja 69 miljoonaa

Tulppaanit ovat valloittaneet taas kaupat monine väreineen ja lajikkeineen. Tulppaaneja viljellään tänä talvikautena Suomeen Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan lähes 69 miljoonaa kappaletta. Viime vuonna luku oli hieman varovaisempi, 64 miljoonaa. Syinä tähän olivat aikainen pääsiäinen sekä koronan aiheuttama varovaisuus. Tänä vuonna pää­siäistä juhlitaan pari viikkoa myöhemmin, jolloin myös tulppaanikausi automaattisesti pitenee. Tulppaanikausi alkaa jouluna ja päättyy pääsiäisen aikoihin.

– Tulppaani on suomalaisten suosikkikukka. Olemmekin yksi eniten tulppaaneja ostavista kansoista koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Suosioon on monta syytä kukan kauneuden lisäksi: saatavuus, kotimaisuus sekä edullinen hinta. Tulppaani tuo ensimakua keväästä, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Tänä vuonna lajikkeita on Suomessa tarjolla yhteensä 485 erilaista, joten vaihtoehtoja riittää. Lajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista. Yksi tulppaanin vahvuustekijä onkin se, että jokainen löytää varmasti oman väri- tai lajikesuosikkinsa näistä sadoista eri vaihtoehdoista. Kaikkia lajikkeita ei ole saatavilla yhtä aikaa, vaan jotain voi olla tarjolla vain muutamana viikkona kauden aikana. Joulusesonkina painottuvat punaiset lajikkeet, vuodenvaihteen jälkeen mukaan tulevat kaikki värit, ja pääsiäistä kohti painottuvat keltaiset lajikkeet. Sipulimäärät lajikkeissa vaihtelevat suuresti: jotain lajiketta on tarjolla muutama miljoona, jotain vain muutama sata kappaletta. Viljellymmissä lajikkeissa näkyvät keltaisen, valkoisen, punaisen eri sävyt.

Niina Kangas aloittaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajana

MMM, agronomi Niina Kangas on aloittanut Kauppapuutarhaliitto ry:n toiminnanjohtajana 1. tammikuuta entisen toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen siirryttyä eläkkeelle. Kangas on työskennellyt liitossa kahdeksan vuotta kasvihuoneviljelyn asiantuntijana muun muassa kasvinsuojeluun ja jäsenpalveluihin liittyvissä tehtävissä. Kangas on myös ammattilehti Puutarha&kaupan vastaava päätoimittaja vuoden 2022 alusta lähtien.

– Suomalainen kasvihuoneviljely ja kasvihuoneyrittäjät ovat vahvasti kiinni tulevaisuudessa. Yhteiskunnan ja ympäristön muutokset vaikuttavat tietenkin myös kasvihuoneyrittäjien arkeen. Liiton ydintehtävä on vaikuttaa päätöksentekoon niin, että alan toimintaedellytykset otetaan huomioon. Liiton ytimeen kuuluu myös ajankohtaisen tiedon välittäminen jäsenille heidän toimintaansa vaikuttavista tekijöistä. Puutarha&kauppa-lehti ja sen vahvasti alaan perehtynyt toimitus toteuttavat myös osaltaan tätä tärkeää tehtävää, Kangas sanoo.

Yli 100-vuotias Kauppapuutarhaliitto ry edistää ja parantaa kasvihuoneyrittämisen kilpailukykyä Suomessa. Liitto seuraa kasvihuoneyrittäjiin vaikuttavia muutoksia ja huolehtii, että vihanneksia ja koristekasveja viljelevien kasvihuoneyrittäjien edut ja kanta otetaan yhteiskunnassa riittävällä tavalla huomioon. Liitto julkaisee koko puutarha-alan kattavaa ammattilehteä Puutarha&kauppa-lehteä.

 

Kauppapuutarhaliiton toimihenkilöiden yhteystiedot

Joulukukkien hoitovinkit – näin menestyt!

Upeat joulukukat kuuluvat suomalaiseen jouluun. Suomalaiset ostavat miljoonia joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia joulusesongin aikana. Jo kasveja ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin asioihin. Kotona joulukukat ovat helppohoitoisia.

Ole tarkkana kaupoilla

Kaupoissa tunnistat hyvälaatuiset joulutähdet ensimmäisellä silmäyksellä vahingoittumattomista värikkäistä ylälehdistä sekä tuuheista vihreistä lehdistä. Värikkäiden ylälehtien välissä olevat keltavihreät pienet kukat ovat tärkeä merkki tuoreudesta: niiden pitäisi olla nupullaan ostovaiheessa. On suositeltavaa myös tarkastaa joulutähden multa ja sijainti kaupassa. Joulutähtiä ei pitäisi koskaan sijoittaa tilaan, jonka lämpötila on alle 15 astetta. Vältä myös kasveja, jotka on sijoitettu vetoisiin eteisiin. Mullan ei pitäisi valua vettä eikä olla rutikuiva ostovaiheessa. Kun olet löytänyt täydellisen yksilön, paketoi kasvi hyvin kuljetuksen ajaksi ja vie se suoraan sisälle suojaan kylmältä ja vedolta.

– Joulutähden ympärille kannattaa kääräistä kuljetuksen ajaksi hieman paperia. Hyvä nyrkkisääntö on yksi kerros sanomalehteä suojapaperin alle per pakkasaste, vinkkaa Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Sipulikukat eli hyasintti ja ritarinkukka eivät ole turhan tarkkoja lämpötilasta tai sijainnista kaupassa. Hyvälaatuiset kasvit tunnistat vihreistä nupuista ja lehdistä. Molemmilla kasveilla menee noin viikko aueta huoneenlämmössä. Jos haluat, että jouluiset sipulikukat kukkivat aattona, kannattaa jouluviikolla valita kaupassa yksilöt, joiden nuput ovat jo hieman auki.  Sipulikukat kannattaa suojata myös paperilla pakkasilla.

Helppohoitoisia kotona

Joulutähdet viihtyvät parhaiten valoisassa ja lämpimässä paikassa. Hyasintti ja ritarinkukka viihtyvät myös valoisalla paikalla. Kaamos ei kuitenkaan kasveja haittaa, ne voi kotona hyvin sijoittaa lähes minne tahansa. Huolehdi, että joulutähti ei altistu vedolle. Hyasintti ja ritarinkukka eivät vedosta piittaa. Ne kukkivat pidempään kotona viileässä paikassa. Ne voi halutessa myös nostaa yöksi viileään paikkaan.

Paras tapa kastella joulutähtiä on kastella niitä maltillisesti haalealla vedellä aina kun multa kuivahtaa. Joulutähdet sietävät paremmin kuivuutta kuin liikaa märkyyttä. Kasteluun vaikuttaa kasvin koko ja sijainti. Esimerkiksi minijoulutähdet kuivuvat nopeammin pattereiden läheisyydessä, jonka takia niitä pitää kastella useammin. Joulutähteä ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Hyasintti ja ritarinkukka eivät juuri vettä kaipaa. Molemmat kasvit saavat voimansa sipulista. Hyasintti tarvitsee hieman vettä nuppuvaiheessa, jotta se jaksaa avata nuput.

– Mitä enemmän sipulikukkia kastelee, sitä pidemmän kukkavanan ne kasvattavat. Pitkäksi venähtäneet vanat voi leikata maljakkoon leikkokukiksi, vinkkaa Rantala.

 

Kuva: Henri Uotila

Suomalaisten TOP 3 joulukukkasuosikit

Suomalaiset ovat ahkeria kukkien ostajia joulukuussa. Joulu onkin kukka-alan suurin sesonki vuodenkierrossa. Koko joulukukkakaupan arvo Suomessa on noin 100 miljoonaa euroa. Suomalaiset suosivat jouluna erityisesti kotimaassa kasvatettuja kukkia, joita kasvatetaan noin sadalla puutarhalla eri puolilla Suomea. Joulu on suomalaisille hyvin perinteinen juhla monella tapaa, ja tästä syystä kolme suosituinta joulukukkaa säilyvät samoina vuodesta toiseen.

– Suomalainen haluaa jouluunsa edelleen perinteisen punaisen joulutähden, hyasintin tuoksun ja näyttävän ritarinkukan. Perinteet tuovat turvaa, varsinkin epävarmoina aikoina. On kuitenkin kiva nähdä, että perinteisten joulukukkien erikoisemmat värit kiinnostavat entistä enemmän. Varsinkin nuoret voivat löytää tiensä joulutähden pariin esimerkiksi trendikkään puuterisen värivaihtoehdon kautta, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suomalaisten joulukukkasuosikit:

  1. Hyasintti

Hyasinttia suomalaiset ostavat määrällisesti eniten. Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan tänä vuonna on viljelty noin 2,9 miljoonaa kukkaa. Suurin osa kukista on vaaleanpunaisia, 39 prosenttia. Valkoisia on 30 prosenttia ja sinisiä 27 prosenttia. Siniset ja valkoiset hyasintit ovat myös itsenäisyyspäivän suosikkeja. Hyasintteja myydään myös keväällä pastellisävyissä.

  1. Joulutähti

Joulutähtien viljelymäärä on tänä vuonna noin 1,7 miljoonaa kasvia. Suosikkiväri vuodesta toiseen on punainen, joita tähdistä on noin 65 prosenttia. Määrä on kuitenkin hieman laskenut viime vuosina, ja tilalle on tullut erikoisvärejä, kuten vaaleanpunaisia tai persikan värisiä joulutähtiä. Erikoisvärejä on tänä vuonna joulutähdistä noin 12 prosenttia. Punaisen jälkeen toiseksi eniten myydään kuitenkin valkoista joulutähteä, jota on noin 23 prosenttia saatavilla olevista tähdistä.

  1. Ritarinkukka

Ritarinkukkaa, jota monet kutsuvat myös amaryllikseksi, on tänä vuonna kaupoissa noin 1,1, miljoonaa kukkaa. Värijakauma on hyvin samanlainen kuin joulutähdellä: punaisia niistä on 59 prosenttia ja valkoisia 26 prosenttia. Loput ovat erikoisvärejä, eli vaaleanpunaisia ja kaksivärisiä ritarinkukkia.

Kasvihuoneiden öljyn käyttö romahti yli 90 prosenttia

Suomalaisen kasvihuonetuotannon lämmitysöljyn käyttö on romahtanut yli 90 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Kun vuonna 1991 polttoöljyä kului reilut 120 miljoonaa litraa vuodessa, oli vastaava luku vuonna 2020 vain noin kahdeksan miljoonaa litraa. Luvut käyvät ilmi entisen Maatilahallituksen (1991) ja Verohallinnon (2020) virallisista tilastoista.

– Kasvihuonetuotanto on esimerkki toimialasta, joka on jo pitkään ja tosissaan tarttunut tekemisissään ympäristöönsä vaikuttaviin asioihin. Alan yritykset ovat vauhdilla siirtyneet pois öljystä ja vaihtaneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Myös sähkön merkitys on kasvanut samalla, kun alan energian kokonaiskäyttö on alentunut. Olemmekin jo nyt ohittaneet Euroopan ilmastolainsäädännön vuodelle 2030 asettaman 55 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteen, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kasvihuoneala selvitti hiilijalanjälkensä ensimmäisen kerran jo 2013 ensimmäisenä toimialana Suomessa. Tutkimus päivitettiin 2019. Molemmilla kerroilla tutkimuksesta vastasi Luonnonvarakeskus (Luke). Tilaajana ollut Kauppapuutarhaliitto on nyt tilannut seuraavan päivityksen kevätalvelle 2022, jolloin valmistuvat Luken parhaillaan keräämät vuoden 2021 kasvihuoneyritysten energiankäyttötiedot.

– Meille on erittäin tärkeää, että tällaiset tutkimukset tehdään korkeimmalla mahdollisella osaamisella ja kansainvälisesti tunnustetulla luotettavuudella. Olemmekin ylpeitä siitä, että uusin Luken tekemä tutkimuksemme on vertaisarvioituna julkaistu kansainvälisessä puutarha-alan tutkimus- ja tiedejulkaisussa, ja tietääksemme lajissaan ensimmäisenä maailmassa, Jalkanen iloitsee.

– Vertaisarviointi on vakiintunut osa tieteellistä julkaisutoimintaa.  Vertaisarvioinnilla eli tieteellisten käsikirjoitusten referee-menettelyllä halutaan arvioida ja parantaa tieteellisten käsikirjoitusten ja lopulta siis julkaisujen laatua, toteaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.

Vertaisarviointiartikkeli: Journal of Horticultural Science and Research: Reduction of the Climate Impact of Finnish Greenhouse Vegetables Achieved by Energy Acquisitions between 2004 and 2017

—-

Lisätietoja kasvihuonetuotannosta:
toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto ry, p. 0400 800 268

Lisätietoja ympäristövaikutusten laskennasta ja vertaisarvioinnista:
Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus p. 0295326219
ja Frans Silvenius, Luonnonvarakeskus, p. 0255326539

Kasvualustat jatkossakin kotimaasta

Suomalaisen puutarhaelinkeinon perustan, puhtaan kasvuturpeen vaihtoehtoja ryhdytään tutkimaan. Kauppapuutarhaliitto ry on käynnistämässä laajaa, arviolta kaksivuotista tutkimusta, jolla odotetaan saatavan käsitys mahdollisista kasvuturpeen rinnalle soveltuvista kasvualustoista. Tutkimuksesta tulee vastaamaan Luonnonvarakeskus (Luke). Rahoitus on vielä osittain auki, ja tutkimuksen käynnistyminen riippuu luonnollisesti rahoituksen järjestymisestä.

– Ilman kasvuturvetta ei olisi suomalaista huipputason kasvihuoneviljelyä ja nykyisenkaltaista puhtaiden kotimaisten kasvihuonevihannesten tuotantoa. Noin kaksi kolmasosaa tuotannostamme pohjautuu kasvuturpeen käyttöön kasvualustana. Olemme hyvin tietoisia, että kasvuturpeenkin käyttöön kohdentuu paineita, mutta toistaiseksi valmiita, turvallisia, ympäristöystävällisiä tai taloudellisesti mahdollisia vaihtoehtoja ei ole olemassa. Kasvuturvetta tarvitaan vielä pitkään, ennen kuin mahdollisia vaihtoehtoisia alustoja on käytössä, painottaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Suunnitelmien mukaan kesällä 2022 käynnistyvä tutkimus tuottanee tiedon, miten esimerkiksi puu ja rahkasammal sopivat kasvualustakäyttöön. Niistä on jo alustavia kokemuksia ja tutkimuksia, mutta ei laajaa, vankkaan tutkimukseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa.

– Viljelijät tarvitsevat varmuudella toimivan, ennustettavasti käyttäytyvän ja hinnaltaan sopivan kasvualustan turpeen rinnalle. Tällaista ei ole, ja siksi tarkoituksemme on nyt löytää ratkaisuja. Tämä tulee kaikissa tapauksissa kestämään vuosikausia, helposti jopa vuosikymmenen. Kun kasvuturve 1950-luvulla otettiin käyttöön, sen laajamittainen käyttö alkoi vasta 1970-luvulla, kertoo Jalkanen.

Luonnonvarakeskus esiselvitti Kauppapuutarhaliiton toimeksiannosta 2021 aikana mahdollisia vaihtoehtoja uusiksi kasvualustoiksi. Edellä mainittujen uusien kasvualustojen vaatimusten lisäksi keskeistä on kotimaisuus.

– Viimeistään korona opetti, mikä merkitys huoltovarmuudella on ruokatuotannossa. Siksi kasvualustojenkin on syytä olla kotimaisia, muistuttaa Jalkanen.