Kotimaiset tulppaanit ovat täyttäneet markettien ja kukkakauppojen hyllyt. Tulppaaneja viljellään tänä talvikautena Suomessa noin 74 miljoonaa kappaletta. Viime kaudella tulppaaneja viljeltiin noin 69 miljoonaa, joten määrä on kasvanut noin kymmenen prosenttia.

Yli 500 lajiketta

Tulppaanilajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Kaikkia lajikkeita ei ole kuitenkaan saatavilla yhtä aikaa, vaan joitain voi olla tarjolla vain muutamana viikkona kauden aikana.

– Tänä vuonna lajikkeita on Suomessa tarjolla yhteensä yli 500 erilaista. Lajikkeita on saatavilla kuitenkin hyvin erilaisia määriä: kun jotain lajikkeita on useampi miljoona, toista voi olla vain muutama sata. Ostoskoriin saattaa siis osua todellinen harvinaisuuskin. Suosituimpia ovat vaaleanpunaisen, keltaisen, valkoisen ja punaisen eri sävyt, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suosituin lajike jo monta vuotta putkeen on ollut keltainen Yellow Flight, jota viljellään tänäkin vuonna eniten.

Vaaleanpunaiset nousussa, keltaista loppukaudesta

Värivalikoimassa ei ole tänä vuonna suuria muutoksia verrattuna viime vuosiin. Vaaleanpunaisen suosio on kuitenkin hienoisesti noussut.

–  Vaaleanpunainen on nyt suosittu ja sitä onkin saatavilla monenlaisia eri lajikkeita. Tammikuulla menee vähemmän punaista, sillä joulun jälkeen halutaan vähän jotain muuta. Punaisenkin suosio lisääntyy kuitenkin sesongin jatkuessa. Keltaiset lajikkeet ovat suositumpia kun mennään kohti pääsiäistä, Rantala kertoo.

Ystävänpäivä isoin sesonki

Tulppaanisesonki on lähtenyt käyntiin hyvin. Sää on suosinut myyntiä, kun lämpötila on plussan puolella, jolloin esimerkiksi kukkakaupat voivat pitää tulppaaneja ulkona. Sesonki kiihtyy kunnolla helmikuussa, kun ystävänpäivä lähestyy.

– Ystävänpäivä on tulppaanin isoin sesonki. Myös naistenpäivänä on hyvä sesonki tulppaanille, mutta se on selvästi pienempi kuin ystävänpäivä. Kolmas suuri sesonki on pääsiäinen. Tulppaanin myyntikausi päättyykin melko pian pääsiäisen jälkeen, Rantala kertoo.

Suomalaiset ahkeria tulppaaninostajia

Tulppaani on suomalaisten suosikkikukka. Suomalaiset ovat yksi eniten tulppaaneja ostavista kansoista koko maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Suosioon on monta syytä kukan kauneuden lisäksi: laaja saatavuus, kotimaisuus sekä edullinen hinta.

– Tulppaani on muodostunut suomalaisille valon ja kevään symboliksi, joka piristää vielä pimeää vuodenaikaa. Lisäksi monet eri väri- ja lajikevaihtoehdot tarjoavat jokaiselle omanlaisensa kukan, Rantala sanoo.

Joulutähden myynti on kuumimmillaan ja moni miettii kasvin turvallisuutta lemmikeille tai lapsille. Myytti joulutähden myrkyllisyydestä elää edelleen vahvassa, mutta vastoin yleistä käsitystä, joulutähti ei ole lemmikkieläimille kovin myrkyllinen.

– Joulutähden kohdalla ei ole näyttöä siitä, että se olisi aiheuttanut vakavia myrkytystapauksia lemmikkieläimille. Etenkin kissoilla voi olla luontaista taipumusta kiinnostua kodin uusista kasveista, mutta joulutähden maistelu johtaa lemmikille todennäköisesti korkeintaan lievään limakalvoärsytykseen. toteaa eläinlääketieteellisen farmakologian professori emerita Outi Vainio Helsingin yliopistosta.

Ihmiselle joulutähti on Myrkytystietokeskuksen mukaan paikallisesti ärsyttävä. Tämä voi tarkoittaa lievää limakalvoärsytystä tai iho-oiretta suorassa kontaktissa kasviin, mutta haitallisen myrkyllinen se ei ole ihmisellekään.

Kotimaisen joulutähden voi siis hankkia hyvillä mielin, myös lemmikkikotiin.

Oikein hoidettuna pidetty joulutähti ilahduttaa pitkälle kevääseen

Joulutähtiä viljellään Suomessa 1,5 miljoonaa kappaletta noin 50 kauppapuutarhalla. Joulutähti on kestävä lähikukka, josta saa oikealla hoidolla pitkäikäisen kaverin.

Näin valitset hyvinvoivan yksilön

Joulutähti reagoi vääränlaiseen hoitoon joskus vasta päiviä myöhemmin, yleensä pudottamalla lehtiään. Ikävien yllätysten välttämiseksi kannattaa huomioida kasvin yleisilmettä, mullan kosteutta ja sitä miten joulutähdet ovat esillä myymälässä.

Tuoreissa, terveissä kasveissa on lehtiä tiheästi ja ne ovat vahingoittumattomat. Värikkäiden suojuslehtien välistä kannattaa etsiä kellanvihreitä kukannuppuja. Hyvin hoidetut joulutähdet tunnistat, kun ne ovat lämpimässä ja valoisassa paikassa vedolta suojassa, pakkaamattomina ja kullakin kasvilla on ympärillään hieman tilaa. Kannattaa kokeilla myös mullan kosteutta, se ei saa tuntua kuivalta eikä läpimärältä.

Sijoita kasvi valoisaan ja lämpimään

Joulutähti on trooppinen kasvi ja ihanteellinen lämpötila sille on 15-22 °C. Kasvi tarvitsee myös paljon valoa. Sijoita joulutähti mahdollisimman lähelle ikkunaa, mutta vältä kylmää vetoa. Kun tuuletat, kannattaa kasvi siirtää hetkeksi toisaalle.

Erittäin tärkeää on myös suojata kasvi huolellisesti kuljetuksen ajaksi ja viedä se kotiin mahdollisimman nopeasti.

Kastele hillitysti ja lannoita tarvittaessa

Kastelussa paras sääntö on, vähemmän on enemmän. Joulutähti sietää hieman kuivuutta mutta liika märkyys on sille pahasta. Poista kaikki liika vesi alustalta 15 minuuttia kastelun jälkeen. Kasteluntarve on helpointa tarkastaa nostamalla kasvia: kosteuden tuntee sen painosta. Joulutähti kaipaa vettä vasta, kun multa on enää hieman kosteaa.

Voit kastella joulutähteä huoneenlämpöisellä vedellä vähän kerrassaan joka toinen tai kolmas päivä. Jos huoneessa on todella lämmin tai kasvi on patterin läheisyydessä, olisi sitä kasteltava päivittäin. Kannattaa myös muistaa, mitä pienempi kasvi on, sitä useammin se tarvitsee vettä.

Joulutähden kasvualusta on lannoitettu ostaessasi sen eli kasvia ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Käytä kuitenkin säännöllisesti lannoitteita, jos haluat sen kestävän kevääseen asti.

Uudelleen kukitus

Teoriassa on mahdollista saada joulutähti kukkimaan uudelleen, mutta tämä vaatii paljon vaivaa ja harvoin kasvi näyttää yhtä upealta kuin hankkiessasi sen. Voit kuitenkin istuttaa sen tarvittaessa isompaan ruukkuun, karsia kukinta-ajan päättyessä lehtiä ja nauttia joulutähdestä rehevänä sisäkasvina.

Luonnonvarakeskus on laskenut kasvihuonealan ilmastovaikutuksen perustuen alan energiankulutukseen vuonna 2021. Tutkimuksen perusteella alan ilmastovaikutus on laskenut 60 prosenttia suhteessa vuoteen 2004.

Merkittävää laskua selittää se, että kasvihuonealan öljyn käyttö lämmitysenergiana on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Samaan aikaan energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 kokonaisuudessaan 56 prosenttia. Lisäksi kasvihuonevihannesten kokonaissatotaso on noussut vuoden 2004 60 miljoonasta kilosta vuoden 2021 98 miljoonaan kiloon, mikä pienentää ilmastovaikutusta merkittävästi.

– Kasvihuoneyritykset ovat tehostaneet tuotantoa ja samanaikaisesti vähentäneet päästöjä tuntuvasti. Kasvihuoneyritykset investoivat edelleen vihreämpiin energiamuotoihin, eli suunta pysyy tulevina vuosina samana, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Koko kasvihuonealan energian käytön ilmastovaikutus Suomessa oli vuonna 2021 käytetyn energian osalta 203 287 tonnia CO2-ekv. Alan kokonaisenergiankulutuksesta sähkön osuus oli 33 % ja lämmön 67 %. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Raskaan polttoöljyn kulutus on lähes poistunut.

Kasvihuonelan ilmastovaikutus on koko Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä 0,6 % ja Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 5,2 %.

– Suomalainen kasvihuoneala on ruuantuotannon edelläkävijä päästöjen vähentämisessä. Kasvihuoneyrittäjien viljelemät laadukkaat ja terveelliset tuotteet ovat lisäksi tärkeä osa suomalaisten ravitsemusta, Kangas sanoo.

Vuonna 2019 Luonnonvarakeskus julkaisi Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki -tutkimuksen. Tutkimuksesta selviää muun muassa, että kotimaisen tomaatin vesijalanjälki on 34,7 litraa tuotekiloa kohti. Esimerkiksi Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91 kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon vahvemmat ja hyvin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja suomalainen kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti.

Kasvihuoneala on jo pitkään selvittänyt omaa ilmastovaikutustaan. Ensimmäinen alan ilmastovaikutustutkimus julkaistiin jo vuonna 2013.

Tutustu alan vastuullisuuteen ja tutkimuksiin Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilla

Kuvassa yrittäjäsuvusta yrityksessä toimivat henkilöt: Eppu Rantanen, Jaakko Rantanen, Mikko Koivuniemi, Johanna Nordman, Jenni Rantanen ja Jali Murto. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Turkulainen Huiskulan Puutarha Oy on palkittu vuoden 2022 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1934 perustettu yritys viljelee kotimaisia koristekasveja 4,5 hehtaarin alalla. Puutarha on pinta-alaltaan Suomen suurin kukkaviljelmä. Lähes 90-vuotias yritys on edelleen perheyritys. Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtajana toimii Jali Murto, yrityksen perustajien Reino ja Meeri Murron lapsenlapsi. Puutarhalla työskentelee vakituisesti noin 50 alan ammattilaista, ja sesonkihuipussa työntekijämäärä miltei kolminkertaistuu.

Viljely oli aluksi lähinnä vihannestuotantoa, mutta kukkaviljelyn merkitys alkoi kasvaa, kun puutarhalla aloitettiin neilikan viljely. 1940-luvulla rakennettiin ensimmäiset kasvihuoneet. 1950-luvulla neilikan lisäksi tuotantoon tuli muun muassa ruusua, tulppaaneita ja leikkovihreää. 1960-luvulla Huiskula oli ensimmäisiä krysanteemin viljelijöitä Suomessa. 1980-luvulla kukkaviljely oli monipuolisimmillaan: useiden leikkokukkalajien ja ruukkukasvien rinnalla myös taimituotanto monipuolistui. 1990-luvulla EU-jäsenyyden myötä kukkatuonti vapautui ja monien leikkokukkalajien viljelystä luovuttiin. Ruususta luovuttiin 2010-luvun alussa ja tilaa vapautui erilaisille ruukkukasveille.

Tämä päivänä Huiskulassa viljellään laaja valikoima ruukkukasveja sekä sipulikukkia. Tulppaani on yksi puutarhan päätuotteista, jonka sesonki kestää joulusta pääsiäiseen. Lisäksi puutarhalla juurrutetaan pistokastaimia ja puolivalmisteita myös muiden kukkaviljelmien tarpeisiin.

Vastuullisuus korostuu puutarhan toiminnassa nykypäivänä entistä enemmän. Vastuullisuudesta kertovat muun muassa yritykselle myönnetyt IP Sigill-, Laatutarha- ja Reilun kaupan sertifikaatit. Viimeisen 10 vuoden aikana yritys on pienentänyt sähkönkulutustaan 70 prosenttia. Myös lämpöenergian kulutus on pienentynyt yli 30 prosenttia. Yritykseen on rakenteilla uusi biopolttoainetta käyttävä lämpökeskus. Ruukkukasvien viljely tapahtuu viljelypöydillä suljetussa kastelukierrossa, joten kasteluvettä ja ravinteita ei kulkeudu ympäröivään luontoon.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Lataa kuvia yrityksestä täältä

Lisätietoja:

toimitusjohtaja, Huiskulan Puutarha Oy
Jali Murto
050 523 4003
jali.murto@huiskula.fi

toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto ry
Niina Kangas
09 7288 2115
niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi

Yksi tärkeimmistä joulun symboleista ja muistojen herättäjistä on joulutähti. Erilaisine muotoineen, väreineen ja käyttötapoineen joulutähti on miltei jokaisessa maassa yksi keskeisimmistä joulun tuojista. Suomessa niitä viljellään vuosittain noin 1,8 miljoonaa kukkaa, ja lähes kaikki Suomessa myytävät joulutähdet ovat kotimaisia. Joulutähtiä on saatavilla hyvin varustelluista kaupoista jo lokakuulta lähtien. Joulutähden erikoisvärit, kuten roosan, puuterin tai keltaisen sävyt houkuttelevat kasvin käyttöön jo hyvissä ajoin ennen joulua.

Tarjoamme laajan valikoiman joulutähtikuvia toimitus- ja markkinointikäyttöön veloituksetta. Kuvavalikoimasta löytyy tunnelmakuvia, sisustuskuvia, lajikekuvia sekä erilaisia DIY-askarteluideoita. Kuvapankkiin pääset täältä.

Lisää tietoa joulutähdestä löydät osoitteesta www.kauniistikotimainen.fi/joulutahti.