Suomalaiset ylivoimaisia vihannesten syöjiä Pohjoismaissa

Suomalaiset syövät oman maansa tomaatteja ja kurkkuja moninkertaisesti esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna. Jokainen suomalainen pistelee kotimaisia tomaatteja poskeensa keskimäärin noin 7,2 kiloa vuodessa, kun ruotsalaisten vastaava määrä on 1,8 kiloa. Kurkulla samat luvut ovat 9,5 ja 2,9 kiloa henkeä kohden vuodessa.

– Suomalaiset päihittävät muutkin pohjoiset naapurinsa mennen tullen. Olemme todella merkittäviä kasvihuonevihannesten ystäviä. Hienointa on, että pidämme erityisesti kotimaisista kasvihuonevihanneksista, iloitsee Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Uusimmat kulutusluvut on julkaistu Puutarha&Kauppa-ammattilehdessä. Lehden kokoamien tietojen mukaan esimerkiksi kurkun kotimaisuusaste on nyt historian korkein. Vuonna 2020 kaikista Suomessa syödyistä kurkuista peräti 96 prosenttia oli Suomessa kasvatettuja. Vastaavaan ei ylletä missään muussa Pohjoismaassa.

Kauppapuutarhaliiton mukaan korkeat kulutusluvut ovat monen tekijän summa, mutta nimenomaan kotimaisten tuotteiden tuoreus, laatu, puhtaus ja ympärivuotinen saatavuus ovat keskeisiä tekijöitä.

– Kotimaiset kurkut ja tomaatit muodostavat noin neljänneksen kaikista syömistämme vihanneksista. Niillä on siten myös merkittävä kansanterveydellinen merkitys, muistuttaa Jalkanen.

Lähde: maiden viralliset tilastot/Kasvihuoneviljelijöiden liitto

Lehtilän Kauppapuutarha Laitilasta on Vuoden 2021 kukkien laatutuottaja

Laitilassa sijaitseva Lehtilän Kauppapuutarha on palkittu vuoden 2021 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Yrityksen perustivat Hemmo ja Sirke Lehtilä vuonna 1982. Yritys työllistää sesonkiaikoina kuudesta kahdeksaan henkilöä.

Yrityksellä on kasvihuoneita noin 7 800 neliömetriä eli kokonsa puolesta yritys on selvästi suurempi kuin vastaavan kaltaiset lähikukkaviljelmät Suomessa. Kukkien lisäksi puutarha kasvattaa kevään kukkasesongin päätyttyä kasvihuonekurkkuja.

Puutarhan kukkatuotannon pääpaino on vahvasti keväässä. Ensimmäisinä valmistuvat yöpakkasiakin kestävät tetenarsisit. Niiden jälkeen alkavat orvokkien toimitukset. Yritys on huomattavan suuri amppeleiden kasvattaja, sillä kukka- ja mansikka-amppeleita kasvatetaan noin 30 000.

Lehtilän kauppapuutarhan kukkia kukoistaa myös kymmenkunnan lähialueen kunnan ja seurakunnan puistoissa ja hautausmailla. Puutarhalla ei ole vähittäismyyntiä lainkaan.

Kurkkukasvustot valtaavat osan kasvihuoneista heti kukkien jälkeen. Satoa viljellään niin pitkälle syksyä, kun syksyn valoa riittää. Kurkut myydään tukkuun, joka toimittaa ne pääkaupunkiseudun kauppoihin.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Etkö tänäkään vuonna jaksanut lähteä sienimetsälle? Vai oliko joku jo hakenut vakipaikkasi herkut? Ei huolta, sillä herkullisia kotimaisia sieniä helposti kaupan hevi-osastolta. Tarjolla on maittavista valkoisista herkkusienistä upeisiin suuriin portobelloihin.

Lähiruokaa, ympäristöystävällisesti

Kotimaiset kasvatushuoneissa viljellyt herkkusienet ovat puhdasta lähiruokaa, jonka tuotanto nojaa vahvasti kiertotalouteen. Herkkusienet viljellään tarkasti valvotuissa ja hygieenisissä olosuhteissa. Viljelyssä käytetty kasvualusta tehdään kokonaan kotimaisista raaka-aineista. Kasvutushuoneessa käytetty kasvualusta käytetään uudelleen lähipeltojen maanparannusaineena.

– Me tiedämme mistä kasvatuksessa käytettävät raaka-aineet ovat peräisin, sillä teemme itse herkkusienien kasvualustan. Tämä on maailman mittakaavassa melko harvinaista, mutta erittäin tärkeä osa tuoteturvallisuutta. Kasvualusta koostuu oljesta, kipsistä ja broilerin lannasta. Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa, kertoo Mykora oy:n toimitusjohtaja Tomi Levonen.

Helppo käyttää

Herkkusieni on vastuullisen kokkaajan nappivalinta: sienet voi käyttää kokonaan, jolloin ruokahävikkiä ei synny. Herkkusienet ovat puhtaita ja käyttövalmiita lakista hattuun. Näitä herkkusieniä ei vihannestiskiltä poimiessa tarvitse tarkistaa.

Kotimaisia herkkusieniä voi syödä sellaisenaan, paistettuna tai kuivattuna. Ne sopivat erinomaisesti tuomaan lisämakua tai korvaamaan lihan. Herkkusienet sisältävät proteiinia, jonka ansiosta ne sopivat loistavasti kaikkiin ruokavalioihin. Mikäli sienet ovat uusi tuote keittiössä, voi niitä helposti lisätä tuttuihin ja turvallisiin arkiruokiin kuten makaronilaatikkoon.

– Herkkusienet sisältävät umamia, joka korostaa muiden raaka-aineiden makua. Niillä voi helposti korvata esimerkiksi puolet tai 1/3 tuttuun reseptiin tulevasta lihasta. Näin saat helposti laskettua ruuan hiilijalanjälkeä sekä lisättyä makua, neuvoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Vähennä hävikkiä säilyttämällä oikein

Ruokahävikkiä pystyy ehkäisemään säilyttämällä herkkusieniä oikein. Sienille paras lämpötila oli +2–5-asteeseen eli kotioloissa jääkaapissa. Ylijääneet sienet voi hyvin myös kuivattaa, ja käyttää myöhemmin esimerkiksi padoissa tai keitoissa.

Sieniretkestä saa vielä ympäristöystävällisemmän, kun kävelet tai pyöräilet kauppaan sekä käytät ostoksilla kestokassia. Muista kierrättää sienten muovipakkaus muovinkeräykseen.

#champblend -makaronilaatikko

Herkkusienet ja pekoni tuovat uutta ulottuvuutta perinteiseen makaronilaatikkoon. Tuoreet yrtit kruunaavat tämän arkipäivän klassikon.

200 g kotimaisia herkkusieniä
300 g kotimaista naudan jauhelihaa
100 g kotimaista pekonia 1
kotimainen sipuli
1 valkosipuli
1 rkl öljyä
1 tlsuolaa rouhittua mustapippuria
5 dl makaronia
1 rkl kotimaista oreganoa hienonnettuna
1 rkl kotimaista lehtipersiljaa hienonnettuna
5 dl kuohukermaa
2 kananmunaa

Ohje:

1. Ruskista pieneksi pilkotut herkkusienet jauhelihan, siivutetun pekonin ja pilkottujen sipuleiden kanssa öljyssä pannulla.
2. Mausta seos suolalla ja pippurilla.
3. Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan.
4. Sekoita hienonnetut yrtit kerman ja kananmunien kanssa kulhossa.
5. Kaada sieni-jauhelihamassa, kypsät makaronit ja muna-kermaseos vuokaan ja sekoita.
6. Paista makaronilaatikko 200-asteisen uunin alatasossa noin tunti.
7. Herkuttele!

Resepti ja kuvat: Champ

Lisää herkullisia reseptejä kotimaisista kasvihuonetuotteista löydät osoitteesta https://puhtaastikotimainen.fi/reseptit/

Kauppapuutarhaliitto ry etsii uusia tuotteita, tuotantomenetelmiä, palveluita tai ideoita, joiden avulla voidaan merkittävällä tavalla kehittää suomalaista kasvihuonetuotantoa ja sen kannattavuutta. Jaettavien palkintojen arvo on yhteensä 10 000 euroa.

Innovaatiopalkintojen tarkoituksena on edistää yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yksittäisten henkilöiden suomalaista kasvihuonetuotantoa palvelevaa innovointia. Ratkaisut voivat liittyä kasvihuoneyritysten tuotantoon, tuotekehitykseen, teknologiaan tai vaikkapa tuotteiden markkinoiden kehittämiseen. Niiden tulee edistää yritysten kannattavuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää ympäristöystävällisyyttä.

Ehdotuksia arvioitaessa merkittävä painoarvo on ehdotuksen uutuudella ja realistisuudella. Perusedellytyksenä on, että ehdotus on todennäköisesti toteuttamiskelpoinen ja että sillä on teknisiä tai kaupallisia edellytyksiä. Mitä pidemmälle vietyjä toteuttamissuunnitelmat ovat, sitä paremmat mahdollisuudet ehdotuksella on menestyä kilpailussa. Jo valmiita kaupallisia tuotteita ei kuitenkaan palkita. Kilpailuun voi osallistua myös ideoilla, jotka eivät ole patentoitavissa tai muuten suojattavissa.

Kilpailuohjeet

Kilpailuehdotukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Ehdotuksen kaikki oikeudet säilyvät ehdotuksen tekijällä. Kilpailuasiamiehellä, järjestäjillä tai tuomaristolla ei ole minkäänlaisia oikeuksia esitettyjen ideoiden suhteen. Mikäli hakija aikoo suojata ehdotuksensa, on se tehtävä ennen tulosten julkistamista. Palkitut ideat esitellään yleisellä tasolla yhteistyössä ideoijan kanssa.

Kilpailusta voidaan sulkea pois ehdotukset, jotka eivät täytä näiden sääntöjen vaatimuksia.

Tuomaristo voi harkintansa mukaan käyttää ideoiden arvioinnissa asiantuntijoita, jotka eivät ole osallistuneet kilpailuehdotusten laadintaan.

Kilpailuun voivat osallistua suomalaiset yritykset, yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset sekä yksityiset henkilöt. Kilpailuun eivät voi osallistua kilpailun tuomaristoon kuuluvat, kilpailuohjelman laatimiseen osallistuneet henkilöt tai Kauppapuutarhaliiton henkilökunta.

Kilpailun tuomaristona toimii Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunta valitsemiensa asiantuntijoiden kanssa.

Innovaatiokilpailun palkintosumma on 10.000 euroa. Tuomaristo voi päätyä jakamaan palkintosumman, tai myös olla jakamatta palkintoja. Palkinnot lahjoittaa Puutarhasäätiö sr. Palkinnot ovat saajalleen veronalaista tuloa.

Puutarha-alan Innovaatiopalkinto jaetaan Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä Hämeenlinnassa 28.10.2021.

Kilpailuaika on 14.6. – 31.8.2021 klo 23.59.

Ilmoittaudu kilpailuun täällä: www.lyyti.in/innovaatiopalkinto2021

Lisätietoja antaa kilpailun asiamies Jyrki Jalkanen: p. 0400 800 268, jyrki.jalkanen (a) kauppapuutarhaliitto.fi

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista tomaattiviikkoa. Tomaatti on yksi suomalaisten suosikkivihanneksista, mutta valitettavasti moni säilyttää edelleen tomaatteja väärin. Kauppapuutarhaliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa 49 prosenttia suomalaisista säilyttää tomaatit ja kurkut virheellisesti jääkaapissa ja 35 prosenttia osaksi jääkaapissa. Vain 17 prosenttia säilyttää vihannekset oikeaoppisesti huoneenlämmössä.

Parhaiten oikean säilytyksen osaavat 55-65-vuotiaat, heistä 34 prosenttia säilyttää tomaatit ja kurkut jääkaapissa. Erityisesti nuoret säilyttävät tomaatit ja kurkut väärin, 18–24 vuotiasta jopa 77 prosenttia säilyttää niitä jääkaapissa.

Suurimmat syyt vihannesten säilyttämiseen jääkaapissa olivat tottumus sekä parempi säilyvyys. Osa vastasi myös, että tomaatit ja kurkut maistuvat paremmilta kylminä. Myös jääkaapissa oleva vihanneslokero houkuttelee säilyttämään kaikki vihannekset siellä.

– Välillä saamme palautetta tomaattien mauttomuudesta. Tomaatin maku häviää jääkaapissa, joten säilytys vaikuttaa makuun ratkaisevasti. Usko jääkaapissa säilyttämisestä elää kuitenkin vahvana, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

Tomaatin oikea säilytyspaikka on huoneenlämmössä. Ihanteellinen säilytyslämpötila on +13 astetta, mutta liian lämmin on parempi kuin liian kylmä. Lämpimässä tomaatin kypsyminen nopeutuu. Jääkaapissa tomaatti menettää nopeasti makunsa. Tomaatti säilyy jääkaapissa pidempään ja pysyy kovana, mutta vetistyy sisältä. Kylmyys tekee tomaateista happamampia ja mauttomampia, sillä kylmässä aromiaineet ja hapot lisääntyvät ja sokereiden määrä vähenee.

Tomaatti tuottaa runsaasti etyleeniä, joten sitä ei kannata säilyttää etyleenille herkkien kasvisten, kuten kurkun ja yrttien, läheisyydessä. Etyleeni on kaasu, joka syntyy kasvien hengityksessä. Etyleeni nopeuttaa hedelmien kypsymistä ja voi muuttaa lähellä olevien kasvien makua sekä kellastuttaa niitä.

Tutkimuksesta selviää myös, että tomaatti kuuluu lähes jokaiseen talouteen. Vain yksi prosentti vastaajista sanoi, ettei talouteen osteta ollenkaan tomaatteja ja kurkkuja. Tomaatteja viljellään Suomessa vuosittain noin 40 miljoonaa kiloa. Tomaatteja viljellään noin 100 hehtaarin alalla noin 280:ssä yrityksessä.