– Pääsiäisenä kukkia ostetaan vähittäishinnoin laskettuna 40–45 miljoonan euron arvosta, joten kukkasesonkina se on suunnilleen tasoissa ystävänpäivän kanssa ja vain hieman äitienpäivästä ja koulujen päättäjäisistä jäljessä, arvioi toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Miljoonien kukkien sesonki

Pääsiäisen kestosuosikkeja ovat kotimaiset leikkotulppaanit sekä narsissit niin leikkoina kuin ruukkukukkinakin. Kotimaisia tulppaaneja valmistuu jopa kahdeksan–yhdeksän miljoonaa. Myös muiden kotimaisten kukkien määrät lasketaan useissa miljoonissa kukissa. Kukkien kotimaisuuden voi varmistaa tutusta sirkkalehtimerkistä.

Valtaosa pääsiäisen kukista on sisäkukkia, ainoastaan kylmää kestävät tetenarsissit ovat ensisijaisesti ulkokäyttöön sopivia. Pääsiäisen sisälle sopivia ruukkukukkasuosikkeja ovat esimerkiksi keltaiset tulilatvat, gerberat, kiinanruusut ja ruukkubegoniat joko erillisinä kauniissa suojaruukuissaan tai yhteen astiaan istutettuina.

Näin hoidat leikkonarsissit

Laita maljakkoon kymmenkunta senttiä kylmää vettä. Narsissi ei tarvitse kukkavirkistettä.

Leikkaa narsissien varsiin terävällä veitsellä uudet imupinnat.  Narsissit kerätään viljelmällä niin, että lehdet pysyvät kiinni kukkavarressa. Leikkaa varsien tyviä niin vähän, että lehdet edelleen säilyvät mukana. Näin saat täyteläisemmän näköisen kimpun.

Aseta narsissit maljakkoon. Narsissien kavereiksi sopivat esimerkiksi pajunoksat ja tulppaanit. Narsissien varret erittävät maljakkoon kirkasta limaa, joka lyhentää esimerkiksi ruusujen leikkokestävyyttä.

Huolehdi narsissit viileään yöksi, sillä se pidentää kukkimisaikaa.

Helmikuun loppupuolella kotimaisten ruukkukukkien tarjonta lisääntyy, kun kevään ensimmäiset ruukkusipulikukat ilmestyvät markkinoille. Tuolloin sisäruukkukukat kuten paavalinkukka, atsalea, esikko ja ruusubegonia saavat rinnalleen kirkkaankeltaiset tetenarsissit ja valkoiset sekä siniset helmihyasintit. Päivätkin ovat jo mukavasti pidentyneet, kevät on vihdoin täällä!

Sesongit ohjaavat viljelyä

Kotimaisten ruukkukukkien viljely painottuu pitkälti sesonkeihin, joista merkittävimmät ovat joulu sekä touko-kesäkuuhun sijoittuvat kesäkukat.

Kevätsesonki käynnistyy esikon voimin, jonka seuraan liittyvät tetenarsissit ja helmihyasintit. Kesäkukkien sesongin starttaavat upeat ja odotetut orvokit.  Touko-kesäkuu on suomalaisten lähikukkien vilkkainta aikaa, kun yli 40 miljoonaa kesäkukkaa siirtyy kasvihuoneista pihoilla, patioille, puutarhoihin ja parvekkeille.

Loppukesästä kodin ulko-ovet koristellaan pallomaisilla ulkokrysanteemeilla ja syksyyn lisäväriä antavat kauniit syklaamit.

Jouluksi Suomessa kasvatetaan joulun ikisuosikkeja eli joulutähtiä, hyasintteja ja ritarinkukkia sekä tietenkin talven ensimmäiset leikkotulppaanit.

Vuoden 2016 ruukkukukkien saatavuuden lajikkeittain voit tarkistaa tästä taulukosta.

Sisäruukkukukilla somistetaan jokaisena vuodenaikana

Paavalinkukka on kestävä ja helppohoitoinen ruukkukukka, jota viljellään läpi vuoden. Sen rinnalla näkee usein runsaskukkaista ja viileässä viihtyvää atsaleaa, jonka viljelyssä pidetään tauko vain kuumimpaan kesäaikaan.

Ruusubegoniankin viljelyssä pidetään tauko vain joulun aikaan samoin ruukkukrysaneemin, joita näkyy sirkkalehtimerkillä varustettuna helmikuusta eteenpäin aina marraskuun puoleen väliin saakka.

Kotoilu tuonut sisäruukkukukat uuteen nousuun

Viime vuosina ihmisiä ovat rauhoittanut trendiksikin asti muodostuneet kotoilu ja downsiftaus vastapainona työkeskeiselle elämäntavalle. Hitaaseen elämään kuuluu marjastus, säilöntä, kokkaus, oman ruoan kasvattaminen ja käsityöt. Kotiin tuodaan  räsymattoja ja luonnonmateriaaleja. Kotoilu tai “mummoilu” on tätä myöten tuonut myös perinteisiä sisäruukkukukkia vahvemmin sisustukseen. Kasvit sisällä tuovat kosketuksen luontoon, elävän säväyksen sisustukseen ja mikä parasta: väriä ja terapiaa.

Tietoa lähikukkien tuotannosta

Suomessa viljellään kasvihuoneissa kukkia, viherkasveja ja vihanneksia. Kasvihuoneviljelmiä on Suomessa noin tuhat, ja näistä kukkia viljellään noin 500 puutarhalla. Vuosittain jokaiseen suomalaiseen talouteen tuotetaan 20 leikkokukkaa, kolme ruukkukasvia ja kymmenen kesäkukkaa.

Suomessa tärkeimpiä kukkia ovat talvikauden tulppaanit, pääsiäiskukat ja narsissit, kevätsesongin ryhmäkasvit ja amppelit, kukkivat ruukkukasvit sekä joulun kukat. Kotimaisen kukkatuotannon arvo verottomin viljelijähinnoin 2015 oli noin 80 miljoonaa euroa. Ala työllistää vajaat kolme tuhatta henkilöä.

Vastuullinen kuluttaja valitsee joulujuhliinsa lähikukkia. Se on helppoa, sillä valtaosa joulun suosituimmista kukista viljellään Suomessa.

– Joulu on yhä kotimaisen kukan vahvaa aikaa. Esimerkiksi ikisuosikki joulutähden pienet taimet  ovat tulleet Suomeen loppukesällä. Syksyn aikana niistä on kasvatettu komeita kukkia suomalaisilla puutarhoilla eri puolilla maata. Ne ovat aitoa lähituotantoa, ilman pitkien kuljetusmatkojen aihuttamia rasitteita kukille itselleen tai ympäristölle, muistuttaa toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan yli puolet noin sadan miljoonan euron arvoisesta kukkien joulumyynnistä syntyy Suomessa viljellyistä kukista. Joulutähden ohella varmimmin kotimaassa viljeltyjä ovat hyasintit ja ritarinkukat. Myös leikkotulppaanien kotimainen kausi pääsee hyvin vauhtiin joulun lähestyessä.

– Kotimaisuus on tärkeä asia myös kukkien käytössä. Kukkien viljely ja kauppa antavat työtä tuhansille suomalaisille. Kukat ovat tuoreita, hyvälaatuisia ja lähituotteina ne voidaan viljellä vastuullisesti ja jäljitettävästi. Kuluttaja voi varmistua kukkien kotimaisuudesta joko vihanneksistakin tutun sirkkalehtimerkin avulla tai kysymällä asiaa myyjältä, Jalkanen huomauttaa.

Joulu on kukka-alan sesongeista tärkein. Ensimmäisen adventin ja joulun välissä myytävien kukkien arvo on suunnilleen viidennes kukka-alan koko vuosimyynnistä, vajaasta puolesta miljardista eurosta, kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta.