Joulutähden voi hankkia hyvillä mielin myös lemmikkikotiin – näin saat kasvin kestämään

Joulutähden myynti on kuumimmillaan ja moni miettii kasvin turvallisuutta lemmikeille tai lapsille. Myytti joulutähden myrkyllisyydestä elää edelleen vahvassa, mutta vastoin yleistä käsitystä, joulutähti ei ole lemmikkieläimille kovin myrkyllinen.

– Joulutähden kohdalla ei ole näyttöä siitä, että se olisi aiheuttanut vakavia myrkytystapauksia lemmikkieläimille. Etenkin kissoilla voi olla luontaista taipumusta kiinnostua kodin uusista kasveista, mutta joulutähden maistelu johtaa lemmikille todennäköisesti korkeintaan lievään limakalvoärsytykseen. toteaa eläinlääketieteellisen farmakologian professori emerita Outi Vainio Helsingin yliopistosta.

Ihmiselle joulutähti on Myrkytystietokeskuksen mukaan paikallisesti ärsyttävä. Tämä voi tarkoittaa lievää limakalvoärsytystä tai iho-oiretta suorassa kontaktissa kasviin, mutta haitallisen myrkyllinen se ei ole ihmisellekään.

Kotimaisen joulutähden voi siis hankkia hyvillä mielin, myös lemmikkikotiin.

Oikein hoidettuna pidetty joulutähti ilahduttaa pitkälle kevääseen

Joulutähtiä viljellään Suomessa 1,5 miljoonaa kappaletta noin 50 kauppapuutarhalla. Joulutähti on kestävä lähikukka, josta saa oikealla hoidolla pitkäikäisen kaverin.

Näin valitset hyvinvoivan yksilön

Joulutähti reagoi vääränlaiseen hoitoon joskus vasta päiviä myöhemmin, yleensä pudottamalla lehtiään. Ikävien yllätysten välttämiseksi kannattaa huomioida kasvin yleisilmettä, mullan kosteutta ja sitä miten joulutähdet ovat esillä myymälässä.

Tuoreissa, terveissä kasveissa on lehtiä tiheästi ja ne ovat vahingoittumattomat. Värikkäiden suojuslehtien välistä kannattaa etsiä kellanvihreitä kukannuppuja. Hyvin hoidetut joulutähdet tunnistat, kun ne ovat lämpimässä ja valoisassa paikassa vedolta suojassa, pakkaamattomina ja kullakin kasvilla on ympärillään hieman tilaa. Kannattaa kokeilla myös mullan kosteutta, se ei saa tuntua kuivalta eikä läpimärältä.

Sijoita kasvi valoisaan ja lämpimään

Joulutähti on trooppinen kasvi ja ihanteellinen lämpötila sille on 15-22 °C. Kasvi tarvitsee myös paljon valoa. Sijoita joulutähti mahdollisimman lähelle ikkunaa, mutta vältä kylmää vetoa. Kun tuuletat, kannattaa kasvi siirtää hetkeksi toisaalle.

Erittäin tärkeää on myös suojata kasvi huolellisesti kuljetuksen ajaksi ja viedä se kotiin mahdollisimman nopeasti.

Kastele hillitysti ja lannoita tarvittaessa

Kastelussa paras sääntö on, vähemmän on enemmän. Joulutähti sietää hieman kuivuutta mutta liika märkyys on sille pahasta. Poista kaikki liika vesi alustalta 15 minuuttia kastelun jälkeen. Kasteluntarve on helpointa tarkastaa nostamalla kasvia: kosteuden tuntee sen painosta. Joulutähti kaipaa vettä vasta, kun multa on enää hieman kosteaa.

Voit kastella joulutähteä huoneenlämpöisellä vedellä vähän kerrassaan joka toinen tai kolmas päivä. Jos huoneessa on todella lämmin tai kasvi on patterin läheisyydessä, olisi sitä kasteltava päivittäin. Kannattaa myös muistaa, mitä pienempi kasvi on, sitä useammin se tarvitsee vettä.

Joulutähden kasvualusta on lannoitettu ostaessasi sen eli kasvia ei tarvitse lannoittaa kukinnan aikana. Käytä kuitenkin säännöllisesti lannoitteita, jos haluat sen kestävän kevääseen asti.

Uudelleen kukitus

Teoriassa on mahdollista saada joulutähti kukkimaan uudelleen, mutta tämä vaatii paljon vaivaa ja harvoin kasvi näyttää yhtä upealta kuin hankkiessasi sen. Voit kuitenkin istuttaa sen tarvittaessa isompaan ruukkuun, karsia kukinta-ajan päättyessä lehtiä ja nauttia joulutähdestä rehevänä sisäkasvina.

Joulun suosikkikukkien sesonkihuippu alkamassa

Kotimaisten joulukukkien myynti kasvaa päivä päivältä joulua kohti mentäessä. Suurin sesonkihuippu koetaan kahtena viimeisenä viikkona joulun alla. Kotimaisia joulukukkia on tänäkin vuonna erittäin hyvin saatavilla: niitä löytyy jokaisesta lähikaupastakin. Erikoislajikkeita  kannattaa metsästää kukkakaupoista. Joulukukkia viljelee Suomessa noin 50 kauppapuutarhaa.

Suosituimpia joulukukkia suomalaisten joulupöydissä ovat joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka. Niitä viljellään Suomessa vuosittain miljoonia: joulutähtiä noin 1,5 miljoonaa kappaletta, hyasintteja noin 2,5 miljoonaa ja ritarinkukkia noin 1,2 miljoonaa sipulia. Tällä viikolla ovat saapuneet kauppoihin myös ensimmäiset kotimaiset tulppaanit, joiden sesonki kestää aina pääsiäiseen saakka. Muita kotimaisia joulukukkia ovat esimerkiksi atsalea ja jouluruusu.

– Valtaosa Suomessa myytävistä joulukukista on kotimaisia. Esimerkiksi joulutähteä ei tuoda Suomeen ollenkaan, sillä se ei kestä pitkiä kuljetusmatkoja. Kotimainen lähikukka on kestävä ja laadukas valinta joulupöytään, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Joulukukilla on yhtä pitkä historia suomalaisessa joulunvietossa kuin joulukuusella: molempia alkoi ilmaantua joulukoteihin 1870–1880-luvuilla. Hyasintti nähtiin ensimmäisen kerran helsinkiläisessä kukkakaupassa jo 1840-luvulla. Hyasintti oli pitkään hallitseva joulukukka suomalaisissa joulukodeissa. Joulutähti tuli suomalaiseen jouluun 1960-luvulla, kun siitä onnistuttiin Norjassa kehittämään pohjoiselle pallonpuoliskolle sopiva lajike. Ritarinkukka on joulukukista uusin tulokas: se alkoi yleistyä Suomessa 1970-luvulla.

– Joulukukkien kirjo on pysytellyt hyvin samanlaisena viimeiset 50 vuotta. Joulu on perinteiden juhla, ja siksi muistoja herättävä tuttu joulukukka pitää pintansa. Paljon leikitellään kuitenkin erilaisilla uusilla väreillä ja lajikkeilla. Esimerkiksi Suomessa viljellyistä joulutähdistä noin 15 prosenttia on erikoisvärejä, kuten vaaleanpunaisen tai roosan sävyisiä, Rantala kertoo.

Kauppapuutarhaliitosta uskotaan, että suomalaiset hankkivat tänäkin vuonna perinteisen, vastuullisesti viljellyn kotimaisen joulukukan joulupöytään tai viemisiksi.

– Joulukukka tuo valtavasti tunnelmaa, iloa ja piristystä jouluun ja pimeään vuodenaikaan ja se on erottamaton osa suomalaista joulunviettoa. Ostamalla kotimaisen joulukukan, voi samalla tukea myös vastuullista kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä, Rantala sanoo.

Kasvihuonealan ilmastovaikutus laskenut 60 prosenttia

Luonnonvarakeskus on laskenut kasvihuonealan ilmastovaikutuksen perustuen alan energiankulutukseen vuonna 2021. Tutkimuksen perusteella alan ilmastovaikutus on laskenut 60 prosenttia suhteessa vuoteen 2004.

Merkittävää laskua selittää se, että kasvihuonealan öljyn käyttö lämmitysenergiana on laskenut samalla aikajaksolla 87 prosenttia. Samaan aikaan energianlähteinä on siirrytty käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvien energianlähteiden osuus lämmityksessä oli vuonna 2021 kokonaisuudessaan 56 prosenttia. Lisäksi kasvihuonevihannesten kokonaissatotaso on noussut vuoden 2004 60 miljoonasta kilosta vuoden 2021 98 miljoonaan kiloon, mikä pienentää ilmastovaikutusta merkittävästi.

– Kasvihuoneyritykset ovat tehostaneet tuotantoa ja samanaikaisesti vähentäneet päästöjä tuntuvasti. Kasvihuoneyritykset investoivat edelleen vihreämpiin energiamuotoihin, eli suunta pysyy tulevina vuosina samana, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Koko kasvihuonealan energian käytön ilmastovaikutus Suomessa oli vuonna 2021 käytetyn energian osalta 203 287 tonnia CO2-ekv. Alan kokonaisenergiankulutuksesta sähkön osuus oli 33 % ja lämmön 67 %. Kasvihuoneiden lämmitys perustuu suurelta osin uusiutuviin puu- ja peltopohjaisiin energianlähteisiin. Yleisin lämmityspolttoaine kasvihuoneissa on metsähake. Öljyn osuus on enää kahdeksan prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Raskaan polttoöljyn kulutus on lähes poistunut.

Kasvihuonelan ilmastovaikutus on koko Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä 0,6 % ja Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä 5,2 %.

– Suomalainen kasvihuoneala on ruuantuotannon edelläkävijä päästöjen vähentämisessä. Kasvihuoneyrittäjien viljelemät laadukkaat ja terveelliset tuotteet ovat lisäksi tärkeä osa suomalaisten ravitsemusta, Kangas sanoo.

Vuonna 2019 Luonnonvarakeskus julkaisi Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki -tutkimuksen. Tutkimuksesta selviää muun muassa, että kotimaisen tomaatin vesijalanjälki on 34,7 litraa tuotekiloa kohti. Esimerkiksi Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91 kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon vahvemmat ja hyvin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja suomalainen kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti.

Kasvihuoneala on jo pitkään selvittänyt omaa ilmastovaikutustaan. Ensimmäinen alan ilmastovaikutustutkimus julkaistiin jo vuonna 2013.

Tutustu alan vastuullisuuteen ja tutkimuksiin Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilla

Luonnonvarakeskuksen kasvihuoneteknologian työryhmä palkittiin innovaatiopalkinnon kunniamaininnalla

Luonnonvarakeskuksen kasvihuoneteknologian työryhmä palkittiin innovaatiopalkinnon kunniamaininnalla torstaina 27.10. Kauppapuutarhaliiton Uuden Tekniikan Päivässä Tampereella. Työryhmä on kehittänyt hankkeessaan korkeiden kasvien kerrosviljelyratkaisua. Palkinnon myöntämisen perusteluissa kerrottiin konsepti olevan kekseliäs ja innovatiivinen. Konseptissa kehitetään koko kasvihuonealaa hyödyttävää uutta teknologiaa ja ajattelumalleja. Projektin tuotekehitystyön tuloksena syntyy suomalaiseen kasvihuoneteknologiaan liittyvää uutta osaamista sekä näkyvyyttä kotimaassa ja ulkomailla. Palkinnon kävi noutamassa hankkeessa toimiva Luonnonvarakeskuksen tutkija Titta Kotilainen.

Palkinnon myöntää Puutarhasäätiö sr. Puutarhasäätiö – Trädgårsfonden myöntää avustuksia yhdistyksille, säätiöille ja muille yhteisöille, jotka toimivat Suomessa puutarhatalouden kehittämiseksi.

Huiskulan Puutarha Oy on Vuoden 2022 kukkien laatutuottaja

Kuvassa yrittäjäsuvusta yrityksessä toimivat henkilöt: Eppu Rantanen, Jaakko Rantanen, Mikko Koivuniemi, Johanna Nordman, Jenni Rantanen ja Jali Murto. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Turkulainen Huiskulan Puutarha Oy on palkittu vuoden 2022 parhaana kukkaviljelmänä Suomessa. Palkinto jaettiin keskiviikkona Kauppapuutarhaliitto ry:n vuosikokouksessa.

Vuonna 1934 perustettu yritys viljelee kotimaisia koristekasveja 4,5 hehtaarin alalla. Puutarha on pinta-alaltaan Suomen suurin kukkaviljelmä. Lähes 90-vuotias yritys on edelleen perheyritys. Huiskulan Puutarha Oy:n toimitusjohtajana toimii Jali Murto, yrityksen perustajien Reino ja Meeri Murron lapsenlapsi. Puutarhalla työskentelee vakituisesti noin 50 alan ammattilaista, ja sesonkihuipussa työntekijämäärä miltei kolminkertaistuu.

Viljely oli aluksi lähinnä vihannestuotantoa, mutta kukkaviljelyn merkitys alkoi kasvaa, kun puutarhalla aloitettiin neilikan viljely. 1940-luvulla rakennettiin ensimmäiset kasvihuoneet. 1950-luvulla neilikan lisäksi tuotantoon tuli muun muassa ruusua, tulppaaneita ja leikkovihreää. 1960-luvulla Huiskula oli ensimmäisiä krysanteemin viljelijöitä Suomessa. 1980-luvulla kukkaviljely oli monipuolisimmillaan: useiden leikkokukkalajien ja ruukkukasvien rinnalla myös taimituotanto monipuolistui. 1990-luvulla EU-jäsenyyden myötä kukkatuonti vapautui ja monien leikkokukkalajien viljelystä luovuttiin. Ruususta luovuttiin 2010-luvun alussa ja tilaa vapautui erilaisille ruukkukasveille.

Tämä päivänä Huiskulassa viljellään laaja valikoima ruukkukasveja sekä sipulikukkia. Tulppaani on yksi puutarhan päätuotteista, jonka sesonki kestää joulusta pääsiäiseen. Lisäksi puutarhalla juurrutetaan pistokastaimia ja puolivalmisteita myös muiden kukkaviljelmien tarpeisiin.

Vastuullisuus korostuu puutarhan toiminnassa nykypäivänä entistä enemmän. Vastuullisuudesta kertovat muun muassa yritykselle myönnetyt IP Sigill-, Laatutarha- ja Reilun kaupan sertifikaatit. Viimeisen 10 vuoden aikana yritys on pienentänyt sähkönkulutustaan 70 prosenttia. Myös lämpöenergian kulutus on pienentynyt yli 30 prosenttia. Yritykseen on rakenteilla uusi biopolttoainetta käyttävä lämpökeskus. Ruukkukasvien viljely tapahtuu viljelypöydillä suljetussa kastelukierrossa, joten kasteluvettä ja ravinteita ei kulkeudu ympäröivään luontoon.

Kukkien laatutuottajapalkinnon myöntää vuosittain Kotimaiset Kasvikset ry. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1994 lähtien.

Lataa kuvia yrityksestä täältä

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja, Huiskulan Puutarha Oy
Jali Murto
050 523 4003
jali.murto@huiskula.fi

toiminnanjohtaja, Kauppapuutarhaliitto ry
Niina Kangas
09 7288 2115
niina.kangas@kauppapuutarhaliitto.fi

Ilmastoystävällinen puutarhayritys -seminaaripäivä Tampereella 23.11.

Millä keinoilla puutarhayritys voi laskea omaa ilmastojalanjälkeään? Millaiseen energiaan kannattaa nyt investoida? Miten muut alan yritykset suunnittelevat ilmastoystävällisempää toimintaa? Millainen on ympäristöystävällinen pakkaus?  Entä miten puhua vastuullisuudesta yrityksen markkinoinnissa?

Näihin kaikkiin kysymyksiin saadaan vastauksia Kauppapuutarhaliiton järjestämässä Ilmastoystävällinen puutarhayritys -koulutuksessa 23.11. Tampereella Sokos Hotel Ilveksessä. Koulutukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Päivän ohjelma sopii kenelle tahansa puutarha-alalla toimivalle tai alan opiskelijalle. Tapahtumassa julkaistaan myös tuoreen kasvihuonealan ilmastovaikutustutkimuksen tuloksia.

Koulutuspäivän jälkeen järjestetään myös Kauppapuutarhaliiton pikkujoulut, johon voivat osallistua Kauppapuutarhaliiton jäsenet.

Lue lisää ja ilmoittaudu osoitteessa: www.lyyti.in/ilmastopaiva

 

OHJELMA:

10.15 Avaus, Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry
10.30 Kasvihuonealan ilmastovaikutustutkimus ja hiilijalanjälkilaskuri, Frans Silvenius, Luke
11.15 Katsaus energiainvestointeihin, Lassi Remes, Kauppapuutarhaliitto ry
12.00 lounas
12.45 Lämmitysenergian markkinatilanne ja näkemyksiä tuleviin lämmityskausiin, Ahti Martikainen, Neova Group
13.30 Ympäristöystävällisemmät pakkaukset, Antro Säilä, Pakkausyhdistys ry
14.15 kahvitauko
14.45 Vastuullisuustekoja yrityksissä, Teemu Kanasuo, Nams-tomaatit & Juho Murto, Ylitalo Oy Kauppapuutarha
15.30 Miten puhua vastuullisuudesta yrityksen markkinointiviestinnässä, Minna Rantala, Kauppapuutarhaliitto ry
16.15 ohjelma päättyy

HINNAT:

Kauppapuutarhaliiton jäsen: paikan päällä 60 €, webinaari 45 €
ei-jäsen: paikan päällä 120€, webinaari 90 €
Puutarha-alan opiskelija: paikan päällä 30 €, webinaari 0 €
Paikan päällä osallistuville hintaan kuuluu seminaarin lisäksi lounas ja itapäiväkahvi.
Iltaohjelma Kauppapuutarhaliiton jäsenille, Pikkujoulu-illallinen!
18.30 Ravintola TIiliholvi, Kauppakatu 10, 33210 Tampere
Majoitus Sokos Hotel Ilveksessä, hinnat: 1-hh 135 €, 2hh 155 €. Majoitus maksetaan paikan päällä.
Ilmoittautuminen tapahtumapäivään ja majoituksiin on sitova.
Kaikki ilmoitetut hinnat sisältävät alv:n.

 

Joulutähden sesonki lähestyy – lataa kuvia käyttöösi

Yksi tärkeimmistä joulun symboleista ja muistojen herättäjistä on joulutähti. Erilaisine muotoineen, väreineen ja käyttötapoineen joulutähti on miltei jokaisessa maassa yksi keskeisimmistä joulun tuojista. Suomessa niitä viljellään vuosittain noin 1,8 miljoonaa kukkaa, ja lähes kaikki Suomessa myytävät joulutähdet ovat kotimaisia. Joulutähtiä on saatavilla hyvin varustelluista kaupoista jo lokakuulta lähtien. Joulutähden erikoisvärit, kuten roosan, puuterin tai keltaisen sävyt houkuttelevat kasvin käyttöön jo hyvissä ajoin ennen joulua.

Tarjoamme laajan valikoiman joulutähtikuvia toimitus- ja markkinointikäyttöön veloituksetta. Kuvavalikoimasta löytyy tunnelmakuvia, sisustuskuvia, lajikekuvia sekä erilaisia DIY-askarteluideoita. Kuvapankkiin pääset täältä.

Lisää tietoa joulutähdestä löydät osoitteesta www.kauniistikotimainen.fi/joulutahti.

Tomaatin tuotanto vähenee puoleen tulevana talvena

Energiakriisi kurittaa myös kasvihuonealaa. Suurin tuotantokustannus kasvihuoneyrityksille on energia ja koska kaikkien energianlähteiden hinta on noussut merkittävästi, erityisesti sähkön, on monen kasvihuoneyrityksen sopeutuminen tilanteeseen erittäin hankalaa. Osa kasvihuoneviljelijöistä on tehnyt päätöksen olla viljelemättä tänä talvena.

– Kotimaisen tomaatin talviviljelystä jää tänä talvena pois tämän hetken arvion mukaan noin puolet normaalista tuotannosta. Kurkulla pudotus on pienempi: arviolta 10–20 prosenttia, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Tomaatin ja kurkun satoa korjataan vähemmän joulu-huhtikuussa, ja se tulee näkymään hevitiskeillä. Vaikutus voi näkyä markkinoilla jonkin verran myös muilla kasvihuonetuotteilla, kuten salaateilla ja yrteillä, mutta niiden saatavuus tulee olemaan luultavasti hyvällä tasolla. Tämä johtuu siitä, että tomaatit ja kurkut tarvitsevat enemmän valotusta kuin ruukkuvihannekset.

– Mediassa on näkynyt virheellistä tietoa, että kotimaista tomaattia tai kurkkua ei saisi talvella ollenkaan. Sellaista tilannetta ei ole tulossa, sillä osa viljelijöistä viljelee näillä näkymin normaalisti ja laadukkaita kotimaisia kasvihuonetuotteita on ympäri vuoden saatavilla, Kangas sanoo.

Kotimainen kasvihuoneviljely on tulevaisuuden ala

Talvi tulee olemaan kasvihuoneviljelijöille ennennäkemättömän hankala, mutta kun kriisistä selvitään, on tulevaisuus valoisa.

– Kasvihuoneviljely on tulevaisuuden ala Suomessa. Ilmaston muuttuessa tarvitsemme ruuantuotantoa, joka tapahtuu säältä suojassa. Suomalaisilla kasvihuoneyrittäjillä on maailmanluokan osaamista ruuan tuottamisesta kontrolloiduissa olosuhteissa. Suomessa saadaan esimerkiksi kurkkua keskimäärin yli 100 kiloa neliöltä, mikä on eniten koko maailmassa, Kangas muistuttaa.

Suomalaiset kasvihuoneyritykset ovat kiinnittäneet ahkerasti huomiota ilmastovaikutukseensa viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ala on pudottanut hiilijalanjälkeään yli 50 prosenttia vuodesta 2004. Pudotus johtuu siirtymisestä uusiutuviin energianlähteisiin. Tutkimuksesta selviää myös suomalaisten kasvihuoneiden vastuullinen veden käyttö. Esimerkiksi Espanjassa tomaatin vesijalanjälki on 91 kertainen suomalaiseen tomaattiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on paljon vahvemmat ja hyvin uusiutuvat vesivarat kuin Espanjassa ja suomalainen kasvihuoneviljely käyttää vettä vastuullisesti.

– Laadukas ja vastuullinen ruuantuotanto kantaa tulevaisuuteen. Kasvihuoneviljely on tässä kehityksessä suunnannäyttäjä Suomessa, Kangas sanoo.

Robotiikkaa, mikroleviä ja nano-otsonivettä Uuden Tekniikan Päivässä

Kauppapuutarhaliiton järjestyksessään seitsemäs Uuden Tekniikan Päivä järjestetään  27.10.2022 Tampereen Kylpylässä. Uuden Tekniikan Päivän, joka esittelee kasvihuonealaan liittyviä uusia tekniikoita ja  innovaatioita. Mukana tänä vuonna muun muassa pölytysrobotti, nano-otsonivesi sekä kerrosviljelyratkaisu korkeille kasveille. Uuden Tekniikan Päivä on avoin tapahtuma kaikille.
Vuosikokous ja Uuden Tekniikan Päivä järjestetään hybridi-tapahtumana, eli sekä paikan päällä että webinaarina.
TORSTAI 27. LOKAKUUTA, UUDEN TEKNIIKAN PÄIVÄ 7.0
09.30- Ilmoittautuminen
10.00 UTP7.0:n avaus, Niina Kangas, Kauppapuutarhaliitto ry
10.10–10.30 Nanoboost lisää hapen määrää kasteluvedessä, Petteri Jauhiainen, EOD
10.30–10.50 Pölytysrobotti, Sebastian Anttila, Agrifutura Oy
10.50–11.10 Cobotti mahdollistaa automaation siellä missä se ei aiemmin ollut kannattavaa, Miikka-Pekka Jokinen, Universal Robots
11.10–11.35 Näytteilleasettajien esittely: Biotsek Oy, SKJ Systems Oy, Horti Expert Oy, GROWLIGHTENGINE®.
11.35 Lounastauko – tutustuminen näyttelyyn – verkostoitumista
12.30-12.50 Reusing effluents from agriculture to unlock the potential of Microalgae, Yagut Allahverdiyeva-Rinne, UTU
12.50–13.20 Lessons learned from the Autonomous Greenhouse Challenges, Fokke Krach, Koidra
13.20–13.35 Näytteilleasettajien esittely: Puutarhaliike Helle Oy, Verdera Oy, Puutarha&Kauppa -lehti
13.35 Kahvitauko – tutustuminen näyttelyyn – verkostoitumista
14.00–14.20 Kerrosviljelyratkaisu korkeille kasveille, Titta Kotilainen, Luke
14.20–14.40 Nano-otsonivesi läpivirtausgeneraattori, Sami Tuominen, Aeropod Oy
14.40–15.00 Paikallista uusiutuvaa energiaa aurinkosähköllä, Patrik Dahl, Solnet
15.00–15.20 Näytteilleasettajien esittely: Econia Oy, Biotus Oy, Kekkilä Oy, Etinex Oy
15.20 Puutarha-alan Innovaatiopalkinnon 2022 julkistaminen
15.30 Keskustelua ja päivän yhteenveto
16.00 Hyvää kotimatkaa!
Järjestäjällä on oikeus muuttaa päivien aikataulua.
HINNAT
Uuden Tekniikan päivän osallistumismaksu paikan päällä on jäsenille 60 € ja muille 120 €.
Hinnat sisältävät lounaan, iltapäiväkahvin sekä arvonlisäveron. Webinaarin hinta on jäsenille 45 € ja muille 90 € (hinnat sis. alv).

Ledit, robotit ja sähkökäyttöiset työkoneet tulevat! – Lepaa 2022 kertoo, missä puutarha-alalla mennään

Lähes 60 vuoden perinteitä kantavaa puutarha- ja viheralan Lepaa 2022 -ammattinäyttelyä on odotettu. Nyt 11.–13. elokuuta Lepaalla Hattulassa järjestettävä Lepaa 2022 -näyttely kokoaa alan toimijat ja antaa pätevän katsauksen alan kuulumisista.

– Olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja, ja monin tavoin haastavat ajat jatkuvat edelleen. Puutarha- ja viheralalla kehitys ei kuitenkaan ole loppunut, vaan pikemminkin kiihtynyt. Tämän tapahtuma jälleen osoittaa, näyttelypäällikkö Elina Vuori kertoo.

Puutarha-ala vihertyy entisestään

Näyttelyyn on ilmoittautunut lähes 170 näytteilleasettajaa. Mukana on monia tuttuja vuosien takaa, mutta myös aivan uusia yrityksiä innovatiivisine tuotteineen. Mukana on muun muassa robottiyritys Tanskasta, useita uuden sukupolven LED-valotusta viljelyyn tarjoavia yrityksiä sekä erilaisia kiertotalouteen perustuvia yrityksiä tuotteineen. Myös sähkökäyttöisyys tulee yhä vahvemmin myös ison kokoluokan työkoneisiin.

– Tuotteisiin tutustuminen omin silmin voittaa netin tai katalogin selaamisen. Lepaalla on myös mahdollisuus päästä itse esimerkiksi ajamaan koneita, Elina Vuori muistuttaa.

Ajankohtaisia aiheita ja inspiraatiota

Näyttelyn oheisohjelma tarjoaa ajankohtaisia aiheita. Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämä niittyseminaari esittelee niittyjen tavoitteita ja erilaisten niityn perustamistapojen vaikutuksia eliölajistoon ja hoidon tuloksiin. Niityillä kaupungeissa tavoitellaan kestäviä tapoja ylläpitää viheralueita ja torjutaan luontokatoa.

Luonnon monimuotoisuuteen auttaa hyönteisten tunnistaminen, mitä pääsee testaamaan Ötökkärasteilla. Perjantaina biologi Leena Luoto kertoo tuoreista tuloksista tuholaisten torjunnasta kumppanuuskas-
vien avulla.

Biologinen kasvinsuojelu vaatii onnistuakseen koko ajan tiedon päivittämistä, joka onnistuu Biotus Oy:n kasvihuone- ja tunneliviljelijöille suunnatuissa seminaareissa.

Leikkokukkapaneelissa torstaina puhutaan kotimaisen leikkokukan kasvaneesta suosiosta. Lyhyet kuljetusmatkat ja viljely vastuullisissa olosuhteissa kiinnostavat. Mukana keskustelemassa kukkaviljelijöitä, kukkakauppias, opettaja ja kaupan sisäänostaja.

Yksi erikoisimmista työnäytöksistä nähdään Imukaivuun osastolla. Yrityksellä on Suomen suurin imuri, jolla voi esimerkiksi vaihtaa vanhojen katupuiden kasvualustaa paremmaksi puita suuremmin vahingoittamatta.

Tuttujen tapaaminen yhä merkityksellisempää

– Kolmen vuoden tauon jälkeen ihmiset haluavat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia kasvokkain. Lepaa yhdistää monia alan toimijoita, ja täällä nähdään tuttuja kenties sen ainoan kerran vuodessa, näyttelypäällikkö Vuori sanoo.

Lepaa tarjoaakin nähtävää koko päiväksi. Kun haluat pitää tauon ihmisvilinästä, kannattaa hetki kävellä Hämeen ammattikorkeakoulun yli satavuotiaassa, hyvin hoidetussa puistossa tai vaikka Lepaan virran rannalla.

Kotiinviemiset saa ostaa mukaansa jollei näyttelystä, niin viimeistään Lepaan Viinitilalta tai Savipajalta.

Tutustu ohjelmaan ja näytteilleasettajiin tarkemmin näyttelyoppaasta

Lepaa 2022 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, sekä Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa, sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien. Korona-aikana tapahtuma järjestettiin e-tapahtumana. Näyttely on avoinna 11.–13.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 jalauantaina kello 10–16.

Lisätietoja tapahtumasta: näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. 045 7733 2657

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla.