Nyt vietetään suomalaisten suosikkivihanneksen teemaviikkoa

Valtakunnallista kurkkuviikkoa vietetään 18.–24.3. Vaikka vihreä klassikkovihannes on sesongissa koko vuoden, on sitä oivallista juhlistaa erityisesti juuri nyt alkukeväästä.

9 kiloa henkeä kohden vuodessa

Suomalaiset ovat oikeaa kurkkukansaa: vuosittainen kasvihuonekurkun sato on noin 50 miljoonaa kiloa, mikä on ennätyksellistä viljelypinta-alaan nähden koko maailman mittapuulla. Kurkusta riittääkin siis herkuteltavaa sellaisenaan, leivän päällä ja salaateissa kuin myös vaikkapa pikkelöitynä lisukkeena, drinkkien ainesosana tai smoothien sekaan surautettuna.

Keskiverto suomalainen syö noin 9 kiloa, eli miltei 30 kurkkua vuodessa. Kymmenen vuotta sitten suomalainen söi vuodessa kurkkua noin 7 kiloa, eli määrä on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa kurkuista syödään kotimaisina. Kurkun kotimaisuusaste on erittäin korkea, jopa 96 prosenttia. Kotimaisen kurkun maku ja tuoreus ovat ylivoimaisia verrattuna tuontikurkkuun.

C-vitamiinin lähde

Kurkku on ehkä yllättäen myös erinomainen C-vitamiinin lähde. Yksi kurkku sisältää noin 28 milligrammaa C-vitamiinia, joka vastaa jo pienen lapsen päivittäistä suositusta ja on melkein 40 prosenttia aikuisen saantisuosituksesta. C-vitamiini suojaa soluja vaurioilta ja torjuu infektioita. Keho ei tuota C-vitamiinia itse, joten siksi sen saannista on huolehdittava ruokavaliolla. C-vitamiini ei myöskään varastoidu elimistöön, joten päivittäinen saantisuositus (lapset 30–50 mg, aikuiset 75 mg) on saatava ruuasta.

Pakkaus estää hävikin

Moni kritisoi kurkun pakkaamista muovikalvoon, mutta pakkauksella on erittäin tärkeä tehtävä. Jo noin 1–2 prosentin kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus. Kurkun muovikalvoa on ohennettu paljon, ja kalvoihin kuluu nyt 40 % vähemmän muovia kuin vuosikymmen sitten. Turhaan tuotettu ja roskiin heitetty ruoka aiheuttaa huomattavasti suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset, kuin pakkausten tuotanto ja jätehuolto. Tärkeintä on siis tuotteen säilyminen ketjussa kulutukseen saakka. Kurkun säilyvyys paranee kaksin-kolminkertaiseksi muovikalvon avulla.

Trendiresepti: Salaatti murskakurkuista

Viimeaikojen trendikkäin kurkkuherkku on ehdottomasti murskakurkut! Raikkaan mieto tuorekurkun maku sopii mahtavasti yhteen aasialaistyyppisten mausteiden kanssa ja murskattuna vihannes imeekin itseensä upeasti makuja.

Murskakurkuista valmistuu salaatti alle vartissa, siitä riittää neljälle ruokailijalle lisukkeeksi. Salaatista saa ruokaisamman yhdistämällä siihen vaikkapa fetaa tai tofua, tällöin kasassa on kokonainen ateria kahdelle.

2 kpl kotimaista kurkkua
1 kpl kotimainen paprika
kourallinen kotimaisia tuoreita yrttejä (esim. tilliä, persiljaa ja korianteria)
1 tl suolaa
2 tl sokeria
1 rkl oliivi- tai seesamiöljyä
2 rkl soijakastiketta
1,5 rkl riisiviinietikaa
muutama tippa chilikastiketta tai -öljyä (valinnainen)
1 kpl kotimainen valkosipulinkynsi
½ kpl kotimainen punainen chili
1 pnt kotimaista salaattia (esim. tammenlehtisalaattia tai romaine)
1 rkl seesaminsiemeniä

Sekoita suola, sokeri, öljy, soijakastike ja riisiviinietikka keskenään sekaisin kastikkeeksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita hienonnettu valkosipuli kastikkeen joukkoon. Voit halutessasi lisätä kastikkeen sekaan myös muutaman tipan chilikastiketta.

Huuhtele kurkut, poista niiden päät ja aseta tukevalla alustalla olevalle leikkuulaudalle. Murskaa kurkut koko pituudeltaan leveää keittiöveistä, kaulinta tai perunasurvinta apuna käyttäen. Leikkaa kurkut suupalan kokoisiksi paloiksi ja kaada kulhoon.

Halkaise paprika ja poista kanta sekä siemenet. Leikkaa paprika kuutioiksi ja lisää kurkkujen kanssa samaan kulhoon. Hienonna yrtit ja lisää myös ne kulhoon. Kaada kastike kasvisten ja yrttien päälle ja sekoita.

Huuhtele salaatinlehdet ja revi niitä hieman pienemmiksi. Asettele revityt salaatinlehdet laakealle tarjoiluvadille. Kaada kastikkeessa pyöritellyt kurkut, paprikat ja yrtit salaattipedin päälle.

Viipaloi chili ohuiksi viipaleiksi ja ripottele salaatin päälle. Viimeistele salaatti seesaminsiemenillä. Voit halutessasi lisätä salaatin päälle lisää yrttejä koristeeksi.

Yksinäiset narsissit etsivät pelastajaa 13. maaliskuuta

Kevään ensimmäiset kotimaiset tetenarsissit ovat täällä. Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen järjestävät keskiviikkona 13. maaliskuuta perinteisen Yksinäinen narsissi-tempauksen, jossa keväisen keltaiset tetenarsissit odottavat löytäjiään ja pelastajiaan ympäri Suomen. Tempaus järjestetään yhteistyössä paikallisten puutarhojen ja kukkakauppojen kanssa. Narsisseja voi bongata tänä vuonna jopa 74:llä paikkakunnalla!

– Tempauksen tarkoituksena on piristää ohikulkijoiden arkea hauskalla yllätyksellä, yksinäisellä narsissilla, joka toivoo pääsevänsä pelastetuksi jonkun kotiin. Tarkoituksena on myös viestiä kotimaisen tetenarsissin sesongista, joka aloittaa ulkokukkien kauden. Tempaus järjestetään nyt jo kahdeksatta kertaa, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Ruukkunarsissit ovat suomalaisten kevään ja pääsiäisen suosikkikukkia: niitä viljellään vuosittain noin neljä miljoonaa sipulia. Ylivoimaisesti suosituin ruukkunarsisseista on keväisen keltainen tetenarsissi.

– Yksinäinen narsissi -tempauksella haluamme myös muistuttaa tetenarsissin kestävyydestä: se kestää pakkasta pienen totuttelun jälkeen jopa -10 astetta. Sillä voi siis hyvissä ajoin aloittaa tämän vuoden puutarhakauden. Erinomainen paikka sille on myös lasitettu parveke, Rantala neuvoo.

Jakelijat jalkautuvat levittämään tetenarsissien iloisenkeltaista riemua ympäri Suomen 13. maaliskuuta. Allaolevasta listasta näet mukana olevat kaupungit ja jakajat:

  • Akaa, Palkinpään puutarha
  • Alajärvi, Järviseudun Ammattiopisto
  • Espoo, Kukkatalo Maritta
  • Espoo, Lähderannan kukka
  • Eura (Kauttua), (Kauttuan) Kukkasiskot Oy
  • Eura, Panelia / Kiukainen
  • Eurajoki, Kukkastudio Lempi
  • Haapajärvi, Veihtilahden Puutarha Oy
  • Haapavesi, Niittykosken Kauppapuutarha Oy
  • Hanko, Anemone kukkakauppa
  • Hanko ja Karjaa, Happy Flower
  • Helsinki, Pirilän Kukkatalo
  • Helsinki, Eiran kukkakioski
  • Hollola, Hollolan kukka ja hautauspalvelu
  • Hämeenkoski, Heliä
  • Hämeenlinna, Kaisan Kukka
  • Ii, Arvo Kova Oy
  • Joensuu, Joensuun Kukkatalo
  • Joensuu, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prisma Joensuu/ S-kukka
  • Järvenpää, Garden&Flo
  • Kaarina ja Turku, Pirilän Kukkatalo
  • Kangasala, Kukkivat Home&Deco Oy
  • Kankaanpää & Honkajoki, Puutarha Rauno Nieminen
  • Karkkila, Puutarha Sundström
  • Kauhajoki, Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Vuoksi
  • Kauniainen, Home In Garden oy
  • Kemi, Kukka&Design Tuula Lokka
  • Kemiönsaari, Kukkapalvelu Tiarella
  • Kempele, Arvo Kova Oy
  • Kinnula, Olkikukka
  • Kirkkonummi, Kirkkonummen kukka ja hp
  • Kouvola (Kuusankoski), Haavikon Puutarha Ky
  • Kouvola/Elimäki, Holopaisen Kukka-ja Hautauspalvelu Oy
  • Kuusamo, Prisman Kukka
  • Lahti, Ruolan Kukka
  • Lahti, Kukkakauppa Villiviini
  • Lammi, Porkkalan kartano
  • Lapinlahti, Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Mika Kinnunen Ky
  • Lapua, Hantulan kukkakauppa
  • Laukaa, Kukka-ja Hautauspalvelu Vehviläinen
  • Lieto, Liedon kukka ja puutarha
  • Littoinen, GUGGA
  • Loimaa, Järvisen kauppapuutarha
  • Luvia, Luvian Kukka
  • Masku, Mimosan kukka
  • Muurame, Ritun Puutarha Ky
  • Muurame, Muuramen kukka – ja hautaustoimisto Kannel
  • Mynämäki, Sundellin puutarha
  • Nakkila, Nakkilan Kukka ja Terälehti
  • Nilsiä, Sinikan kukkakauppa ja hautauspalvelu
  • Nurmijärvi, Kukka-Mökki klaukkala oy
  • Oulainen. Hiitolan Kukkatalo
  • Oulunsalo, Arvo Kova Oy
  • Paimio, Paimion kukkapalvelu
  • Pieksämäki, Partaharjun Puutarha Oy
  • Pori, Antinkukka
  • Pori / Reposaari, Panelian Kukka / Reposaaren Kukka
  • Pornainen, Pornaisten Kukka
  • Porvoo, Cassandras Trädgård
  • Porvoo, Porvoon Kukkatalo
  • Porvoo, Henriettas blommor
  • Pälkäne, Tmi Marika Pellikka Pälkäneen Kukkakauppa
  • Raisio/Naantali, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Ranua, Villa Havula-puutarhurin Maja
  • Riihimäki, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Salo, Pirilän Kukkatalo
  • Salo, Kukkakauppa Bella-Regina
  • Salo/Perniö, Kukkakatri
  • Säkylä, Kukka- ja puutarhakauppa Lillukka
  • Tampere, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Tampere, Kämmenkukka
  • Tampere, Kukkakauppa Pikkukilpi (Jouni Raninen Oy)
  • Tikkakoski, Kukkapalvelu Calla
  • Turku, Lepolan Puutarha Oy
  • Turku, Huiskula Oy
  • Turku, Runosmäen Kukka
  • Tuusniemi, Anun Lahja- ja Kukkatupa Ky
  • Tuusula, Pirilän Kukkatalo Oy
  • Uurainen, Kukkapalvelu Calla
  • Uusikaupunki, Kukkakauppa Kultapiisku
  • Uusikaupunki, Ellän Kukka ja Taimi ky
  • Uusikaupunki, Siivosen Kukkapirtti
  • Vesanto, Kukka- ja Sidonta palvelu Metsäruusu
  • Veteli, Harmaakiven Puutarha KY
  • Vieremä, Vieremän kukka ja hautauspalvelu Oy
  • Vihti, Veljekset Nuorinko Onnelan puutarha
  • Ylivieska, Hiitolan Kukkatalo
  • Ylöjärvi, Sweet Things – Elovainion Kukka

Nautiskele yrttiviikolla 11.–17.3. – ota haltuun viisi vinkkiä!

Kotimaiset tuoreyrtit ovat todellista arjen luksusta ja ne ansaitsevat oman teemaviikkonsa! Kansallista yrttiviikkoa vietetään alkaneella viikolla 11.–17.3. Yrttejä tuotetaan Suomessa vuosittain noin 30 miljoonaa ruukkua. Yrtit ovat raikkaassa sesongissa ympäri vuoden ja niillä saa herkullista viherrystä lautaselle, vaikka ulkona näyttäisi vielä harmaalta.

Nappaa tästä viisi helppoa vinkkiä tuoreiden yrttien käyttöön:

  1. Aromikkaat yrtit sopivat monenlaisiin annoksiin lämpimistä pääruuista välipalaleipiin ja jälkkäreihin. Yrttejä suosimalla voi taklata liiallista suolan käyttöä ruuanlaitossa. Usein mausteeksi riittää vain suola, pippuri ja tuoreyrtit!
  2. Tuoreet yrtit kannattaa lisätä ruokaan vasta kypsennyksen loppuvaiheessa, jotta niiden raikkaat aromit ja ravinteet pysyvät hyvin mukana. Resepteissä yksi ruokalusikallinen tuoretta silputtua yrttiä vastaa teelusikallista kuivattua yrttiä.
  3. Miedot yrtit, kuten basilika, persilja ja tilli maistuvat reippaalla kädellä lisättyinä esimerkiksi salaateissa, keittojen päällä ja kastikkeissa. Niistä voi tehdä maistuvan mixin vaikkapa keiton päälle ripoteltavaksi. Aromiltaan voimakkaammat yrtit, kuten rosmariini ja salvia, pääsevät oikeuksiinsa pienemmälläkin määrällä.
  4. Pehmeävartisista yrteistä kannattaa hyödyntää kaikki kasvin osat – myös varret voi hienontaa vaikkapa kastikkeen tai munakkaan joukkoon. Puuvartisista yrteistä hyödynnetään vihreät osat.
  5. Säilytä kylmänarka basilika ja sitruunamelissa aina huoneenlämmössä, esimerkiksi vesilasissa oma muovikääre ympärillään. Muut tuoreyrtit viihtyvät jääkaapissa esimerkiksi kosteaan paperipyyhkeeseen käärittyinä.

Kestävät kukat ilman pettymyksiä: Näin hoidat tulppaaneja oikein

Kevään kynnyksellä monet meistä hakevat piristystä arkeen tuoreista kukista. Tulppaanit ovat nyt paras valinta, sillä niiden sesonki on kuumimmillaan. Tulppaanien kauniin väriloiston säilyttäminen vaatii oikeanlaista hoitoa. Katso asiantuntijan vinkit tulppaanien hoitoon!

  1. Valitse kaupassa tuore kimppu: tulppaaneja valitessasi kokeile kevyesti tulppaanin kukkaa. Jos se tuntuu tuoreelta ja napakalta, nippu on hyvässä vaiheessa ja kestää kotona hyvin. Varmista myös, että lehdet ovat kauniin vihreät. Suosi kotimaisia tulppaaneja, sillä ne ovat todennäköisesti tuoreempia kuin tuontikukat.
  2. Oikea leikkaus ja asettelu: Leikkaa tulppaanien varret terävällä veitsellä, jotta ne voivat imeä vettä tehokkaasti. Poista lehdet, jotka jäävät veden pinnan alle, välttäen näin bakteerien kasvua vedessä. Aseta tulppaanit maljakkoon, joka on täytetty lämpimällä vedellä.
  3. Vesi ja ravinteet: Vaihda maljakon vesi säännöllisesti. Huolehdi, että vesi on puhdasta ja maljakkoa on täytetty riittävästi, ettei vesi pääse loppumaan. Tulppaani imee itseensä vettä nopeasti, varsinkin alkuvaiheessa.
  4. Sijoituspaikka: Älä aseta maljakkoa liian lämpimään paikkaan, kuten suoraan auringonvaloon tai patterin viereen, sillä lämpimässä tulppaanit avautuvat nopeasti. Viileässä tulppaanit avautuvat hitaammin ja säilyttävät kauneutensa pidempään. Voit esimerkiksi nostaa tulppaanit yöksi viileälle kuistille, niin ne kestävät pidempään. Pidä kuitenkin huoli, että lämpömittari pysyy plussan puolella.
  5. Suosi kotimaisia tulppaaneja: Kun valitset tulppaanisi, muista valita kotimainen vaihtoehto. Kotimaiset tulppaanit ovat paitsi kauniita myös kestävämpiä, sillä ne tulevat läheltä ja ovat tuoreempina kaupassa. Valitsemalla kotimaisen tuotteen tuet myös paikallisia viljelijöitä.

Suomalaisten suosikkikukkaa 71 miljoonaa

Tulppaanisesonki on täydessä vauhdissa. Sesonki on suomalaisille tärkeä, sillä Suomessa ostetaan asukaslukuun suhteutettuna eniten tulppaaneja maailmassa ruotsalaisten ja hollantilaisten jälkeen.

Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan tulppaanien viljelymäärä Suomessa tälle kaudelle on noin 71 miljoonaa tulppaania. Määrä on hyvin samansuuntainen kuin viime vuosina, kun kokonaismäärä on pyörinyt 70:n miljoonan molemmin puolin.

– Tulppaanisesonki on pitkä, se alkaa jouluna ja päättyy pääsiäisen jälkeen. Viime vuonna määrä oli hieman isompi myöhäisen pääsiäisen vuoksi. Nyt aikainen pääsiäinen tiputtaa määrää hieman, mutta luku on silti todella iso. Suomalaiset rakastavat tulppaanejaan, iloitsee Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Suomessa tulppaaneja viljellään puutarhatilastojen mukaan 36:ssa yrityksessä. Viljelymäärä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin kymmenellä miljoonalla kukalla.

– Tulppaanin suosio on lisääntynyt hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siihen vaikuttaa muun muassa leikkokukkien suosion kasvaminen. Tulppaanin helppohoitoisuus, laaja saatavuus, edullinen hinta ja lukuisat väri- ja lajikevaihtoehdot kasvattavat suosiota myös, Rantala sanoo.

Lajikkeitakin on tänäkin vuonna valtava määrä, noin 450 erilaista. Jotain lajikkeita viljellään jopa miljoonia, joitain taas vain muutama sata. Lajikkeiden määrä on lisääntynyt merkittävästi takavuosista. Nyt on varmasti saatavilla jokaiselle oma lempiväri ja lajike.

– Ostopiikkejä tullaan näkemään ystävänpäivän ja naistenpäivän tienoilla, jolloin myydään paljon punaisia ja vaaleanpunaisia lajikkeita. Vaaleanpunaiset lajikkeet ovat viime vuonna olleet nousussa. Keltaista on alkuvuodesta vähemmän, sen myynti kasvaa kohti kolmatta ostopiikkiä, pääsiäistä, Rantala selvittää.

 

Vetoomus: Sähkömarkkinoiden toimivuus on turvattava 

Sähkön ennennäkemättömät hinnanvaihtelut kohdistuvat erityisen voimakkaasti suomalaisiin kasvihuoneyrityksiin. Perjantaina 5.1.2024 sähkön hinta on noussut ennätystasolle. Jos sähköä ei saada Suomessa riittämään, tilannetta pidetään yrittäjien keskuudessa katastrofaalisena.

Näin voimakas hintashokki herättää väistämättä kysymyksen sähkömarkkinoiden toimivuudesta. Jokin mekanismi on rikki, kun hinnat voivat nousta näin korkeiksi. Energiapolitiikkaan on saatava pitkäjänteisyyttä ja sähkömarkkinan toimintaan ja hinnoitteluun ennustettavuutta.

– Koko Suomen maine on kyseessä: yritykset eivät investoi Suomeen, jos meidän sähkömarkkinoilla on tällaisia riskejä, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes sanoo.

Kasvihuoneet turvaavat sähköverkkoa 

Kriisitilanteissa, kun sähköstä on pulaa, suomalaiset kasvihuoneyritykset osallistuvat talkoisiin ja turvaavat omalta osaltaan valtakunnan sähköverkon toimintaa. Tämä on tärkeää erityisesti talvella kovien pakkasten aikaan. Kasvihuoneiden valoja voidaan hetkessä sammuttaa tai lisätä tarpeiden mukaan, sähkön säästämiseksi. Viljelytaukojen pysyessä hyvin lyhyinä, vaikutus sadon määrään on vähäinen.

– Nyt sähkön hinnan ollessa ennätyslukemissa, on monista kasvihuoneista valot jopa koko päivän pois käytöstä. Tämä aiheuttaa haittaa niin tuotannolle kuin yritysten liiketoiminnalle. Sähkön hinnan heikon ennustettavuuden vuoksi tarkkaan lasketut tuotantopanokset voivat valua hetkessä hukkaan, Remes kertoo.

Edelläkävijä vastuullisessa tuotannossa

Suomalainen kasvihuoneviljely on edelläkävijä vastuullisessa ruuantuotannossa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan kotimaisen kasvihuoneviljelyn hiilijalanjälki on pudonnut 60 prosenttia vuodesta 2004. Tämä on vain keskimääräinen luku, ja yksittäiset kasvihuoneyritykset ovat lähes hiilineutraaleja.

Ympärivuotisesti viljelevien kasvihuoneyritysten kannattava liiketoiminta perustuu moderniin energiatehokkaaseen viljelytekniikkaan. Vuosikymmenien aikana yrityksissä tehdyt investoinnit mahdollistavat sekä ympäristön että yhteiskunnan kannalta vastuullisen tuotannon. Ympäri vuoden satoa tuottavat kasvihuoneyritykset ovat merkittävä työllistäjä alueellaan.

On tärkeää, ettei suomalaisen kasvihuoneviljelyn pitkäjänteinen työ vastuullisen ja energiatehokkaan tuotannon eteen pysähdy. Ilmaston lämmetessä ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä tarvitsemme entistä enemmän ruuantuotantoa, joka tapahtuu säältä suojassa.

Vetoamme päättäjiin: yritystoiminnan jatkuvuuden sekä tuotannon turvaamiseksi sähkömarkkinoiden toimivuus ja sähkön saatavuus on turvattava. On kyse Suomen huoltovarmuudesta.

Kasvuturvetutkimuksen isä: Viljo Puustjärven tutkimusperintö digitoituna

Viljo Puustjärvi (1913–1998) oli suomalainen maanviljelyskemisti ja suotutkija. Hän oli Helsingin yliopiston maanviljelyskemian dosentti vuosina 1966–1980 ja Satoturve Oy:n tutkimusjohtaja 1966–1980. Puustjärvellä oli suuri merkitys kasvuturpeen käytön laajenemisessa ympäri maailmaa kasvihuoneviljelyssä. Puustjärven laaja tutkimusperintö on digitoitu ja on nyt kaikkien saavutettavissa. Digitoinnista on vastannut Jukka Huttunen Kasvutaito Oy:stä.

Digitoituun aineistoon pääset tästä linkistä

HUOM! Erityisesti kirja-aineistot ovat suuria, joten niiden avautumisessa voi kestää hetki.

Aineisto sisältää:

Kirjat: 
Kasvu ja kasvun hallinta kasvihuoneviljelyssä
Kasvuturve ja sen käyttö
Peat and its use in Horticulture
La turba y su manejo en horticultura
Puutarhakasvien ravinnetalous

Artikkelit:
Puutarha-lehden artikkeleja vuosilta 1967–1996
Puutarha-Uutisten artikkeleja vuosilta 1967–1983
Puutarha&kauppa-lehden artikkeleja vuosilta 1997–1998

Muita materiaaleja:
Tutkimusartikkeli: Effect of the efficiency of the plant on the plant growth
Teoria kasvisolun energiatilasta ja sen vaikutuksesta kasvunopeuteen
Viljo Puustjärven Tutkimusperintö -esiselvitys
Puustjärven digitointi-esitys

Basilikan vuosi alkaa

Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry on valinnut tämän vuoden teemavihannekseksi, eli Vuoden HeViksi, basilikan. Tämä vuosi siis juhlitaan ja maistellaan tätä herkullista, ihanan aromikasta yrttiä!

Basilika on tillin ohella suomalaisten eniten käyttämä yrtti. Basilikan viljely on lisääntynyt huimasti: 10 vuotta sitten basilikaa viljeltiin noin 5 miljoonaa ruukkua, nyt jo lähes 8 miljoonaa ruukkua. Basilikaa viljellään vuosittain 35 puutarhalla ympäri Suomen. Korkean teknologian ja hienon viljelyosaamisen ansiosta ruukkuvihannesten viljely on kannattavaa Suomessa myös talviaikaan.

Erilaisia basilikoja

Perinteisen basilikan lisäksi Suomessa viljellään myös aromikasta thaibasilikaa, hentoa kanelibasilikaa, muhkeaa pallobasilikaa sekä punaista basilikaa. Thaibasilika käy nimensä mukaisesti hyvin itämaisiin ruokiin, kanelibasilika taas esimerkiksi jälkiruokiin. Pallobasilika on perusbasilikaa vahvempi maultaan, kun taas punainen basilika on hieman miedompi.

Basilika lisätään usein annoksiin viimeisenä, vasta kypsennyksen jälkeen. Tämä suosikkiyrtti on hyvä hyödyntää sellaisenaan, ilman kypsennystä tai muuta käsittelyä. Basilikan aromille ominaiset eteeeriset öljyt haihtuvat hukkaan kuumentamisen yhteydessä. Toisaalta myöskään liian kylmä ei sovi tälle herkälle kasville, joten se on säilytettävä muista yrteistä poiketen huoneenlämmössä. Kovalla pakkasella basilika kannattaa sujauttaa esimerkiksi povitaskuun kaupasta kotiin matkatessa.

Folaatin lähde

Basilika, kuten muutkin tummanvihreät yrtit ja salaatit, sisältää hyvin folaattia. Folaatinsaanti on perinteisesti ollut suorastaan suomalaisen ravitsemuksen kompastuskivi, jota voisi paikata suosimalla mahdollisimman monipuolisesti tuoreita vihreitä vihanneksia. Tuore basilika sisältää folaattia noin 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Keskivertosuomalaisen päivän saantisuositus on uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti yhteensä 330 mikrogrammaa folaattia. Mausteyrttien runsas ja monipuolinen käyttäminen taklaa myös toista kotimaisten keittiöiden helmasyntiä, liiallista suolan määrää ruoanlaitossa. Kun yrtit tuovat makua, tarvitaan suolaa paljon vähemmän.

Yrttien pyhä kuningas  

Basilikan tieteellinen nimi Ocimum basilicum tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä kuninkaallista yrttiä. Se onkin valloittanut valtakunnakseen jo käytännössä kaikki mantereet. Basilika on alun perin kotoisin Aasian ja Afrikan tropiikista, mutta löytänyt tiensä Eurooppaan jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua ja vakiinnuttanut asemansa Välimeren ruokakulttuurissa jo yli 2000 vuotta sitten. 

Yrttiin on liitetty vuosisatojen varrella pyhiä ja parantavia voimia. Sitä on käytetty ruoanlaiton lisäksi myös lääkinnällisenä rohtona esimerkiksi tulehdusten ehkäisyyn sekä vatsavaivojen rauhoittamiseen. Basilika on ollut aikojen saatossa myös osana uskonnollisia rituaaleja.

VETOOMUS: Ruoan kustannuksia ei pidä kasvattaa

Valtiovarainministerin väläyttämä ruoan arvonlisäveronkorotus osuisi toteutuessaan huonoon aikaan ja täysin väärään kohteeseen. Talouden näkymät ovat synkät ja kuluttajat kärsivät jo valmiiksi nousseista elinkustannuksista. Hintojen nousu tuntuu eniten pienituloisimpien taloudessa, joihin myös ruokakorin kallistuminen iskisi rajuimmin.

– Heikon taloustilanteen myötä ruokakori täytetään edullisilla ja epäterveellisillä elintarvikkeilla. Ruoan arvonlisäveronkorotus heikentäisi hyvin todennäköisesti edelleen suomalaisten ruokavaliota, pohtii Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Ruoan veronkorotus kallistaa kotimaisia tuotteita suhteessa enemmän, kuin halpoja tuontituotteita. Samoin käy kotimaisille brändituotteille, joiden eteen on tehty valtava määrä työtä. Epäterveellisemmän ruokavalion lisäksi muutos vahvistaisikin siirtymää ulkomaisiin elintarvikkeisiin ja kaupan omiin halpamerkkeihin.

– ­Olisi vastuutonta lähteä nostamaan ruoan hintaa, tiedostaen sen negatiivisen vaikutuksen heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä kotimaisen vastuullisten ja puhtaan ruoan kulutukseen, Remes sanoo.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitettiin kesällä 2023. Uusissa suosituksissa kehotetaan syömään kasviksia entistä enemmän, 500–800 grammaa vuorokaudessa aiemman ”puoli kiloa päivässä” -suosituksen sijaan, vaikka puoleen kiloonkin on suurimmalla osalla vielä matkaa.

– Nyt ei pidä säästää väärästä paikasta: kotimaisen terveellisen ruoan kulutusta pitää kasvattaa, ei päinvastoin. Mikäli hallitus päätyisi keväällä nostamaan ruoan arvonlisäveroa, tulisi se ainakin kohdistaa epäterveellisiin ruokiin. Kasvisten, hedelmien ja marjojen veroa ei pidä nostaa, sanoo Remes.

Mitä yrttejä joulupöytään? Katso vinkit!

Kotimaisten tuoreyrttien myynti on vilkasta jouluviikolla, sillä ne kuuluvat vahvasti suomalaiseen joulupöytään. Jokaiseen jouluruokaan löytyy oma yrttinsä, joka tuo juhlaruuan uudelle tasolle. Nostata siis juhlatunnelmaa entisestään ja tuo yrteistä pientä luksusta joulupöytään! Tässä parhaat vinkit yrttien ja jouluruokien yhdistämiseen.

Tilli

Tilli on perinteisin ja tutuin joulupöydässä tavattu yrtti. Se on kuningas kalapöydässä ja sopii erinomaisesti graavikalojen kylkeen, silakoiden maustamiseen tai mätileipien koristeeksi. Voit myös valmistaa hienostuneen tilliöljyn, jota voi lorauttaa kalaruokien kylkeen.

Rosmariini

Rosmariini sopii erityisesti liharuokien maustajaksi. Laatikoiden sijasta (tai lisäksi) voi pyöräyttää vaikka rosmariiniperunat pääruokien kaveriksi. Rosmariinilla koristelet hauskasti myös jouluisat alkudrinkit. Havumaisen muotonsa ansiosta rosmariini on oiva koristelija melkein minkä tahansa jouluruuan kylkeen. Kokeile myös makeiden tarjottavien maustamiseen!

Rakuuna

Ranskalaisen keittiön suosikki rakuuna on yksi hienoimpina pidetyistä mausteista. Parhaiten rakuuna sopii maustamaan esimerkiksi joulunpöydän juureksia. Jos joulupöydästä löytyy kalkkuna, sopii rakuuna erinomaiseti myös sen maustajaksi. Rakuunalla maustat hienostuneesti myös joulupöydästä löytyvät kastikkeet.

Ruohosipuli

Ruohosipulilla viimeistelet ja koristelet helposti kalaruokia tai vaikka sienisalaatin. Voit myös kokeilla maustaa ruohosipulilla maukkaan levitteen joululimpun kaveriksi. Ruohosipuli on myös tärkeä osa perinteistä rosollia.

Punainen basilika

Suomalaisten suosikkiyrtistä basilikasta on saatavilla myös punaista lajiketta, joka sopii erinomaisesti joulupöytään. Se sopii koristamaan monia salaatteja ja lisukkeita. Punainen basilikapuska on myös hauska koriste sellaisenaan tarjoilupöytään.

Timjami

Keittiön luottomauste timjami sopii moneen jouluruokaan. Timjamilla maustat perunat, kastikkeet ja liharuoat. Timjamia kannattaa kokeilla myös glögin sekaan.

 

Katso reseptivinkit:

Timjamiperunat ja yrttidippi

Rosmariini-suklaahippukeksit

Yrtti-perunarieskat (peruna- tai muiden laatikoiden jämistä)

Yrtti-fetalohi