Vitamiinit syksyyn vihanneksista – katso somen hittireseptit!

Kotimaiset vihannekset viljellään lähellä, ja ne kulkevat vain lyhyen matkan viljelijältä kaupan vihannesosastolle. Kun tuoretavara pysyy tuoreena, säilyvät siinä myös tarpeelliset vitamiinit ja muut ravintoaineet. Syksyllä voi olla hyvä hetki päivittää oma reseptiarkisto ja taata lautaselle riittävästi ravintorikasta ruokaa.

Kurkku onkin C-vitamiinipommi – katso hittiresepti!

Kotimainen kurkku sisältää tuplasti enemmän C-vitamiinia kuin tuontiomena. Kurkku syödään yleensä kokonaan ilman kuorimista tai muuta biojätettä, joten se voi tulla kilohinnaltaan esimerkiksi sitruksia edullisemmaksi C-vitamiinin lähteeksi. Yksi 350 g painoinen kurkku sisältää C-vitamiinia noin 28 milligrammaa. Tämä vastaa 2-5 -vuotiaan lapsen päivän saantisuositusta ja aikuisellakin se on suosituksesta jo 40 %.

Saat uutta jujua perinteiseen salaattiin murskaamalla kurkun ja yhdistämällä sen maukkaaseen kastikkeeseen. Murskakurkuista on muodostunut kesän aikana hittiresepti sosiaalisessa mediassa. Katso hittiresepti täältä!

A-vitamiinit tomaatista talteen

Riittävä A-vitamiinin saanti on tärkeää, sillä se voi vähentää erilaisten infektioiden riskiä. Lapsiperheissä syksyn koulu ja harrastukset voivat altistaa pöpöille, mutta niitä vastaan voi yrittää suojautua monipuolisella ravinnolla! Alle 10-vuotias lapsi saa n. 40 % päivittäisestä A-vitamiinin tarpeestaan jo 250 gramman tomaattiannoksesta. Kotimainen tomaatti ja paprikat ovat oivallisia A-vitamiinin lähteitä monipuolisessa ruokavaliossa.

Keittele kerralla iso satsi vaivattomasti valmistuvaa tomaattikastiketta ja pakasta osa tai nauti pikaisesti pikkelöidyistä kirsikkatomaateista lounaan seurana.

Folaattia tummasta salaatista ja yrteistä

Tutkimusten valossa suomalaisten folaatinsaanti on liian vähäistä. Folaatilla eli B9-vitamiinilla on tärkeä tehtävä aivojen ja hermoston tehtävien ylläpidossa sekä solujen jakaantumisessa. Elimistö ei pysty tuottamaan folaattia itse, joten se tulee saada ravinnosta. Hyviä lähteitä tälle ovat etenkin tummanvihreät salaatit, jotka sisältävät folaattia noin 50 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Tuoreissa yrteissä määrä voi olla vielä suurempi. Aikuisen folaatintarve vaihtelee n. 300 mikrogramman molemmin puolin.

Yrttejä on helppo lisätä ruokiin maukkaan yrttiöljyn muodossa. Kokeile myös kotimaista pinaattia Green Goddess -hittisalaatissa tai lehtikaalia monipuolisessa salaatissa!

Kasvuturpeelle kavereita tomaatin viljelyyn

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

Kasvuturpeelle Kavereita -hankkeeseen kuuluva tomaatin viljelmäkoe Lepaalla päättyi toukokuun lopulla. Tulosten analysointi on vielä kesken, mutta alustavia tuloksia voidaan jo tässä vaiheessa esittää. T­ulokset ovat lupaavia, sillä kaikilla alustoilla saatiin runsaasti laadukasta satoa. Yksi koealustoista ei sisältänyt turvetta lainkaan.

Tomaattikokeessa oli kolme erilaista kasvualustaa, joita verrattiin Lepaalla tavallisesti käytössä olleeseen alustaan. Verrannealusta oli Kekkilän Natural Control Growboard -viljelylevy.

Koealustana Kekkilältä oli Natural Control Growboard WF -levy, jossa oli 15 prosenttia puukuitua. Novarbolta kokeessa oli kaksi erilaista Mosswool -viljelylevyä, toisen koostumus oli turve-sammal-puukuitu suhteessa 33/33/33 ja toisen sammal-puukuitu suhteessa 50/50. Mosswool-sammal-puukuitu 50/50 oli kokeen ainoa kokonaan turpeeton alusta. Koealustat eivät ainakaan toistaiseksi ole kaupallisessa tuotannossa.

Koe alkoi viime elokuun alussa, jolloin Encore-lajikkeen jalonnettuja, yksilatvaisia taimia istutettiin kuusi jokaiseen levyyn. Koe oli sijoitettu yhdelle riville, jolle muodostettiin kuusi lohkoa, joiden sisällä alustat olivat satunnaisessa järjestyksessä.

Sato tärkein tarkastelukohde

Tärkeimmät mitattavat asiat olivat sadon määrä ja laatu. Niitä mitattiin suhteellisella otannalla. Kerran kahdessa viikossa koerivi poimittiin siten, että jokainen ruutu kerättiin omaan laatikkoonsa ja lajiteltiin. Lajitteluluokkia olivat 1 lk, 2 lk, pienet, latvamätä, haljenneet, epämuodostuneet ja muut. Jokainen luokka punnittiin ja kappalemäärät laskettiin.

Mittaus tehtiin vaihtelevasti eri poimintapäivinä, joita olivat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Tomaatit poimittiin melko kypsinä, sillä ne toimitettiin suurimmaksi osaksi suoraan kauppoihin vielä samana päivänä. Myös koerivin sato myytiin. Suhteellinen otanta aiheutti jonkin verran epävarmuutta tuloksiin. Satomääriin saattoi vaikuttaa niin edellisen poimijan, kuin hanketyöntekijänkin arvio tomaatin poimintakypsyydestä.

Verranteen mukaan kasteltiin

Tilastollisia analyysejä tuloksista ei ole tehty, joten ei ole varmuutta, ovatko erot tilastollisesti merkitseviä. Matalin sato oli noin kuusi prosenttia pienempi kuin korkein sato, ja muut alustat sijoittuivat näiden väliin.

Korkeimman sadon tuotti verrannealusta. Tulos saattaa selittyä sillä, että kastelua ohjattiin tämän alustan mukaan. Siinä mielessä koeasetelma oli tavallaan epäreilu muita alustoja kohtaan – toisenlaisella kasteluohjelmalla tuloksetkin olisivat voineet olla toisenlaisia. Viljelmäkokeessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta muunlaiseen koejärjestelyyn, sen sijaan Luonnonvarakeskuksen koekasvihuoneella toteutetussa kokeessa oli useita kasteluryhmiä.

Toiseksi korkein sato oli Natural Control Growboard WF -alustassa, kolmantena Mosswool 33/33/33 ja matalin Moswool 50/50-alustassa.

Sama järjestys oli sekä tarkasteltaessa koko satoa, että vain ensimmäisen luokan satoa, ja myös kappalemääriä. Hedelmien koossa ei ollut keskimäärin juurikaan eroa koko viljelykauden tarkastelujaksolla.

Kaikki kasvoi hyvin

Kasvustoja arvioitiin silmämääräisesti koko viljelykauden ajan. Sen perustella ei pystytty havaitsemaan systemaattisia eroja eri kasvualustojen välillä.

Juuristoja havainnoitiin silmämääräisesti kokeen päätyttyä. Kaikissa alustoissa juuristo oli terve ja hyvännäköinen. Olennaisia eroja alustojen välillä ei havaittu.

Brix-analyyseja varten valittiin joka kuukauden ensimmäisellä poiminnalla jokaisesta ruudusta suurin piirtein samankokoinen ja samaa kypsyysastetta oleva tomaatti. Näytteet pakastettiin ja mittauksia on tehty ajan salliessa. Osa mittauksista on vielä tekemättä, joten niiden tuloksia ei voi vielä esitellä.

Kasvinsuojelullisilta ongelmilta pitkälti vältyttiin. Härmää, harmaahometta ja juuristotauteja ei koko kasvihuoneessa havaittu lainkaan viljelykauden aikana. Kauden lopulla huhtikuussa huoneessa oli ansarijauhiaisesiintymä, joka saatiin taltutettua biologisten torjuntaeliöiden avulla.

 

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita -hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmista­jien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla

 

Teksti: Mari Kosonen

Kasvuturpeelle Kavereita ryhmäkasvien viljelyyn

Juttu julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 12/2023

KaTuKa-hankkeen viljelmäkoe ryhmäkasveilla suoritettiin Huiskulan Puutarhalla tänä keväänä. Koekasvina oli pelargoni lajike ’Smart Senna Red’.  Koe aloitettiin viikolla 10, jolloin kaikki koealustat ruukutettiin käsin.

Neljä koealustaa

Verrannealustana oli Huiskulan oma seos, joka sisälsi turvetta ja hiekkaa. Koealustoja oli neljä. Novarbon koealusta sisälsi turvetta, sammalta ja puukuitua. Kekkilältä oli kaksi alustaa, Ecoboost ja Flow.  Ecoboost sisälsi turvetta, sammalta, puukuitua ja hiekkaa. Flow sisälsi turvetta, puukuitua ja hiekkaa. Kiteen Mato ja Multa Oy:n järviruokoalusta sisälsi kompostoitua järviruokoa ja ruokohelpeä.

Aikaisemmissa kokeissa järviruokoalusta on ollut lannoittamatonta, mutta niistä saatujen tulosten perusteella ravinteita päädyttiin nyt lisäämään alustaan ennen ruukutusta. Tästä oli selvästi hyötyä, sillä taimien kasvuun lähtö oli tasavaroista muihin alustoihin verrattuna.

Järviruokoalusta heikoin

Jokainen alusta oli omalla pöydällään. Näin eri alustoja pystyttiin kastelemaan hieman tavalla. Järviruokoalustaa kasteltiin viljelyn aikana joitakin kertoja useammin kuin muita alustoja. Sen vedenpidätyskyky oli muita alustoja heikompi. Myös sen kapillaarisuus oli heikompi, jolloin juuristo ei pystyneet hyödyntämään paakun yläosaa käytännössä lainkaan. Tämä aiheutti myös sen, että kasvualusta ruukun pinnalla jäi irtonaiseksi, kun juuret eivät sitoneet sitä, joten kasvualustaa varisi helposti pois ruukkuja käsiteltäessä. Kasvunsäädekäsittely annettiin kaikille koekasveille noin viikon kuluttua ruukutuksesta.

Kasvien korkeuksissa eroja

Loppuhavainnot tehtiin yhdeksän viikkoa ruukutuksen jälkeen. Otoskoko oli 20 kasvia kustakin alustasta, paitsi tuorepaino punnittiin vain kahdeksasta kasvista alustaa kohden.

Arvioinnin pohjana käytettiin Kauppapuutarhaliiton Ruukkukasvijaoston syyskuussa 2006 laatimaa Pelargonin laatuvaatimukset -ohjetta. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset sekä suositukset muodon, terveyden, kasvualustan ja juuriston sekä koon ja kehitysasteen suhteen. Vähimmäismyyntivaiheessa vähintään yhdessä kukkavarressa on värittyneitä nuppuja, muiden erottuessa selvästi lehdistön joukossa. Suositeltava myyntivaihe on sellainen, jossa on kahdessa kukkasarjassa kukkia auki. Kahdentoista sentin ruukuissa lehdistön korkeuden tulisi olla 12–20 cm ruukun yläreunasta mitattuna.

Kaikki havainnoidut kasvit täyttivät vähimmäisvaatimukset muodon ja terveyden osalta. Enemmistö kasveista saavutti lehdistön tavoitekorkeuden muissa alustoissa, mutta järviruokoalustassa alle puolet kasveista oli toivotun korkuisia. Tuorepaino määritettiin melko pienestä otoksesta, joten siinä on suurempi virhemarginaali. Voi kuitenkin sanoa, että järviruokoalustassa tuorepaino oli selvästi muita pienempi.

Kehitysasteen määrittäminen mittasi käytännössä sitä nopeutta, jolla myyntikypsyys saavutettiin. Vähimmäismyyntivaiheen saavuttivat kaikki kasvit kaikissa alustoissa, mutta suositeltavan myyntivaiheen osalta oli eroja. Eniten vähintään tämän kypsyysvaiheen kasveja oli Huiskulan omassa alustassa.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa, kasvuturpeelle kavereita hanke on saanut rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta 2020–2022. Hankkeessa ovat mukana kasvualustavalmistajien lisäksi ÖSP ja HML. Hankkeessa tutkitaan uusia kasvualustaseoksia kasvihuoneessa viljeltävillä kasveilla ja metsäpuiden taimilla.

 

Teksti ja kuvat: Mari Kosonen

Suomen rumin maljakko valittu – kulta ei kelvannut

Lepaan näyttelyssä esillä ollut Suomin rumin maljakko -äänestys herätti paljon huomiota ja kiitosta. Paikan päällä Lepaalla maljakkohyllyn äärellä kuultiin niin kauhistuneita kuin nauraviakin kommentteja, moni myös tunnisti oman tai tuttunsa maljakon rivistöstä. Myös media innostui aiheesta televisiota ja Ruotsia myöden. Yle teki aiheesta myös englanninkielisen tiedotteen.

Kansa on nyt äänestänyt, ja rumuus on määritelty. Kulta ei kiinnosta, mutta musta saa armon suomalaisten silmissä.

Ylivoimainen kolmikko

Ääniä annettiin kaikkiaan 1 168. Vielä perjantain jälkeen tilanne oli tasan kahden kaameimman välillä, mutta lauantaina tilanne selkiytyi voittajan eduksi selvästi. Kiiltävän kokokultainen, tulipunaisen ruusuparin koristama maljakko sai lopulta 21 prosenttia äänistä.

Kakkoseksi ponnisti sen vierellä poseerannut himmeän yönliila pytty, jossa oli kultaiset ornamentit ja kimaltava muovikristalli. Se sai 15 prosenttia äänistä. Kolmoseksi päätyi erikoinen kuparisen putkenpätkän ja mustan, jäykistetyn metalliketjun yhdistelmä 11 prosentin äänisaalilla.

– Monen maljakon ruumuuspotentiaali ei päässyt hienojen kotimaisten leikkokukkien takia täyteen loistoonsa. Moni ennakkosuosikki kaunistui odottamattomasti yhteensointuvien kukkien nostaessa arvoa, idean äiti, näyttelypäällikkö Elina Vuori toteaa.

Nyt onkin oiva hetki nostaa esiin ne kodin ehkä vähän vähemmänkin kauniit maljakot, täyttää ne loppukesän kotimaisella kukkarunsaudella ja nauttia kestävistä valinnoista.

Äänet hajautuivat lähes kaikkien kesken

Lähes kaikki 42 esillä olleesta maljakosta sai ääniä, vain kaksi jäi täysin ilman. Molemmat olivat mustia, joissa oli käsin maalattuja kukkia, toinen oli yksi näyttelyn suurimmista ja toinen pienimmistä. Nämä ovat nyt siis tuomittu olemaan kauniita.

– Näkyykö tässä kansamme perusluonne, vaatimattomuus, melankolia, turhan koreilun välttäminen, pohtii Vuori.

Osa näyttelyn vaaseista palautuu koteihinsa – niillä on siis jo rakastava koti. Osa löysi tapahtumassa uuden kodin, sillä nuoriso innostui vanhempien hirveinä pitämistä maljakoista. Loput pääsevät kohtaamaan puutarha-alan opiskelijoiden mielikuvituksen kukka-asettelun jalossa taidossa espoolaisessa Omnian oppilaitoksessa.

Maljakkoäänestys oli kenties suosituin Lepaa-näyttelyn oheisohjelmista koskaan, näyttelyn lähes 60-vuotisessa historiassa. Ensi vuonna pidetäänkin 60-vuotisjuhlanäyttely.

– Mitähän hauskaa me sinne keksimme!, Vuori miettii.

 

Lisää kuvia maljakoista Lepaa-näyttelyn Facebookissa ja Instagramissa.

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Lepaa 2023 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien. Seuraava näyttely järjestetään 15.–17.8.2024.

Lisätietoja tapahtumasta: näyttelypäällikkö Elina Vuori, puh. 045 7733 2657.
Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.

Koneita ja kukkia taas Lepaalla!

– Lepaa 2023 -näyttelyssä ammattilaiset kohtaavat

60. kertaa järjestettävä puutarha- ja viheralan Lepaa 2023 -ammattinäyttely avautuu taas elokuussa. 17.–19. elokuuta Lepaalla Hattulassa järjestettävästä Lepaa 2023 -näyttelystä löytyy jälleen ledejä, sähköä ja happea, kuvailee näyttelypäällikkö Elina Vuori laajaa valikoimaa.

Mukana – jälleen uusia – yrityksiä viime vuoden tapaan

Näyttelyyn on ilmoittautunut näytteilleasettajia viime vuoden näyttelyn tapaan, eli yli 160 näytteilleasettajaa. Lepaa on vakiinnuttanut paikkansa monen tutun näytteilleasettajan kalenterissa.

– Joka vuosi mukana on kuitenkin uusia toimijoita. Tänäkin vuonna kolmisenkymmentä, Vuori kertoo.

Jokaiselle puutarha-alan sektorille kiinnostavaa asiaa

Konevalikoimaa ja uusinta tekniikkaa on taas runsaasti Lepaalla mukana. Esimerkiksi sähkökäyttöisten laitteiden kasvu jatkuu vahvana.

Torstaina järjestettävä niittyseminaari johdattaa nykyaikaisen niityn hoidon saloihin sekä tarvittaviin koneisiin. Ensi kertaa myös niitynhoidon koko koneketjuun ja useiden toimijoiden kalustoon pääsee tutustumaan seminaarin lopuksi järjestettävässä työnäytöksessä.

Viime vuoden näyttelyn Huippuosasto-nimityksen parhaasta kaupallisesta vireestä saaneet Cultum Oy ja Biotsek Oy eli ”Pikku-Italia” tuo Lepaalle lisää uusia italialaisia näytteilleasettajia.

– Italia on tunnettu vihannesviljelymaa, josta saamme hyviä käytäntöjä myös Suomeen, Elina Vuori sanoo.

Viheralueilla on valtava merkitys ihmisten hyvinvointiin. Viheralueiden viihtyisyyttä monipuolistavat näytteilleasettajista esimerkiksi J-Trading Oy Ab, jolta löytyvät myös monikäyttöiset hoidon koneet, Lehtovuori Oy, Leikkiturva Oy, SSTec Oy ja PK-Kaivin Oy.

Myös käsityökaluja tarvitsee jokainen alan toimija. Viherpalvelu Ettala Oy:n ARS-työkaluvarastoa täydennetään tunnetusti Lepaalla. Merkittävän eurooppalaisen Bahco-tuotemerkin käsityökalut ovat mukana ensi kertaa. Saksan puutarhamessuilla huomiota herättänyt kahteen suuntaan toimiva Innotank Oy:n mullistava lehtiharava on esillä näyttelyssä. Muista uusista näytteilleasettajista niin Milwaukee Tool kuin Ryobikin tarjoavat laajan valikoiman akkutyökaluja ja muita tuotteita puutarha-alan ammattilaisille.

Jätelain kiristyminen on tuonut näyttelyyn myös Biolanin, jolla on mukana kotipuutarhakompostorien lisäksi taloyhtiömittakaavan ratkaisuja kompostointiin. Kiertotalous näkyy myös lannoitus- ja kasvualustaratkaisuissa. Esimerkiksi Carbons Oy, Humuspehtoori Oy, Kiteen Mato ja Multa Oy sekä Woodgrow Oy edustavat näitä yrityksiä.

Ohjelmaa seminaareista Suomen rumimman maljakon äänestykseen

Turve puhuttaa edelleen. Onko turve korvattavissa -seminaarissa torstaina 17.8. kuullaan kasvualustakokeista ja kasvualustavalmistajien kokemuksia. Perjantain seminaarissa 18.8. käsitellään robotiikkaa puutarha-alan töissä.

Koko näyttelyn ajan pääsee äänestämään Suomen ruminta maljakkoa. Leikkimielinen kilpailu osoittaa, kuinka rumuus tai kauneus on katsojan silmissä. Samaisessa B-hallissa pääsee äänestämään myös kauneinta kesäkukkaa. Esillä on kaikkien taimitoimittajien kausikasvien parhaimmisto.

Kasvien ystäville kiinnostavaa ohjelmaa ovat myös perjantaina oman kasvimusteen valmistaminen ja lauantaina 19.8. luento monivuotisista vihanneksista.

Lepaa 2023 -näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Kauppapuutarhaliitto ry. Muut järjestäjät ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaa, Hämeen ammatti-instituutti, Lepaa sekä Lepaan Oppilaskunta ry. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 17.–19.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä Facebookissa, Instagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.

Suomen rumimmat maljakot esillä Lepaa-näyttelyssä 17.–19.8.

Onko sinullakin kaapissa se kaamea anopilta tai tädiltä lahjaksi saatu maljakko? Maljakko on kätevä lahjaesine, mutta sen kauneudesta voi olla monia näkemyksiä. Päätimme laittaa rumimmat maljakot samaan hyllyyn ja etsiä näistä kaikkein kauheimman.

Ensimmäistä kertaa järjestettävä Suomen rumin maljakko -äänestys pidetään Lepaa 2023
-puutarhanäyttelyssä 17.–19. elokuuta. Näyttelykävijät pääsevät äänestämään noin 40 maljakon joukosta mielestään ruminta yksilöä. Äänestyksen tarkoituksena on juhlistaa maljakkojen kimaraa, niiden epätäydellisyyksiä ja moninaisuutta.

Idea kilpailuun lähti näyttelypäällikkö Elina Vuorelta.

– Itselläkin on maljakoita kertynyt vuosikymmenten saatossa kaikenlaisia, eikä parhaimman etsiminen uudelle kimpulle ole aina helppoa. Kaikki tuntuvat jollain tavoin vääriltä tai rumilta. Päätimmekin koota kerrankin kaikki kummalliset pytyt yhteen, Vuori kertoo.

Kilpailun tarkoituksena on myös muistuttaa trendien jalkoihin jääneen tavaran arvostamisesta. Voisimmeko kunnioittaa jo olemassa olevia, ehkä epätäydellisiä tavaroita enemmän sen sijaan, että päivitämme sisustusta muutaman vuoden välein?

Ehdokkaat on valittu näyttelyjärjestäjien omista kätköistä, ja listaa on täydennetty kirpputorilöydöillä.

– Rumuuskategorioita on erilaisia: on vanhanaikaiset maljakot, modernit ja kitchit, itse tehdyt, humoristiset ja esimerkiksi sesonkiaiheet. Yritimme löytää jokaisesta kategoriasta vähintään yhden ehdokkaan näyttelyyn, Vuori kertoo.

Rumuus ja kauneus ovat katsojan silmässä ja tarkoittavat hyvin eri asioita eri ihmisille.

– Kilpailu paljastaa myös mielenkiintoisia sukupolvieroja. Esimerkiksi 1980-luvun alun Kitch-maljakko voi olla z-sukupolvelle hyvinkin ajankohtainen löytö. 1970-luvun lasimöhkäleet ovat jo paikoin päässeet taas mukaan sisustukseen, Vuori miettii.

Voittaja julkistetaan tapahtuman jälkeen Lepaa-näyttelyn Facebookissa ja Instagramissa.

Maljakkojen rumuuskategoriat

  • Vanhanaikaiset (kerta kaikkiaan aika ajanut ohi)
  • Modernit (toimimattomat möhkäleet, kummat design-ihmeet)
  • Kitsch (tekokristalli, ruusukuvioidut, kultakimalteiset…)
  • Humoristiset (pepunmuotoiset, hassut naamat, hullunkuriset tekstit…)
  • Matkamuistot (koti- ja ulkomailta)
  • Itse tehdyt, keramiikka ym. (kömpelöt viritelmät)
  • Palkintomaljakot, esim. urheilukisoista (alpakka, lasi…)
  • Perintömaljakot (kultasepänliikkeen kristalli- ja tinahienoudet)
  • Lahjaksi saadut arvomaljakot, kristalli ym. (synttäri- ja eläkkeellejäämislahjat)
  • Suomalainen design, erityisesti vanhempi
  • Ulkomainen taide (Murano yms.)
  • Sesonkiaiheet, joulu, pääsiäinen…
  • ”Kekseliäät” muuta aihetta kuvaavat (pistooli, paperipussi, pää…)

Lepaa-näyttely on puutarha-alan vuosittainen ammattinäyttely Lepaan kartanomaisemissa. Elokuisen näyttelyn järjestävät Kauppapuutarhaliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu/Hämeen ammatti-instituutti ja Lepaan Oppilaskunta ry. Lepaalla kohtaavat puutarha- ja viheralan kaikki sektorit kiinteistönhoidon ja maanrakennuksen ammattilaiset, kasvihuoneyrittäjät, marjan- ja vihannestenviljelijät, taimistoviljelijät, puutarhakauppiaat, kaupunkien, kuntien ja seurakuntien viherväki ja golfkentänhoitajat sekä alan urakoitsijat. Mukaan mahtuu myös maanviljelijöitä, kotipuutarhureita, alan opiskelijoita, tutkijoita ja viranomaisia. Tapahtuma on järjestetty vuosittain 1964 lähtien.

Näyttely on avoinna 17.–19.8. torstaina ja perjantaina kello 10–17 ja lauantaina kello 10–16.

Seuraa näyttelyä www.lepaa.fi sekä FacebookissaInstagramissa ja Youtube-kanavalla lepaanayttely.

Lisätietoja tapahtumasta:

näyttelypäällikkö Elina Vuori,
puh. 045 7733 2657

Kasvihuonevihannesten tarjonta parhaimmillaan juhannuksena

Keskikesällä puoli kiloa vihanneksia päivässä täyttyy helposti. Raikkaat salaatit, grillivihannekset, hölskykurkut ja maukkaat tomaatit… suomalaista ruokakulttuuria parhaimmillaan! Tänä kesänä saamme nauttia kasvihuonevihannesten supersadosta, sillä tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja yrttejä on nyt runsaammin tarjolla kuin normaalina kesänä.

– Moni ympärivuotinen kasvihuoneviljelijä piti viljelytaukoa talvella ja istutti uudet taimet kevättalvella. Runsas sato kypsyy kesän mittaan yhtä aikaa kausiviljelijöiden kanssa, joten nyt ei tule pulaa kotimaisista vihanneksista. Tarjonta hevi-tiskeillä on erinomainen pitkälle syksyyn, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Runsas tarjonta on vaikuttanut myös hintoihin, joten kotimaiset vihannekset ovat nyt edullisia. Laadukkaat läheltä tulevat vihannekset ovat suomalaisten juhannuspöydän kulmakivi. Hakipa juhannusostokset kaupasta, torilta, suoraan tuottajalta tai kotiinkuljetettuna, kotimaista tarjontaa on nyt hyvin.

–  Kotimainen ruoka on vaalimisen arvoinen asia. Suomalaiset kasvihuoneviljelijät ovat tehneet puhtaan, maistuvan ja vastuullisen sadon eteen huipputyötä. Kesäkaudella satoa tulee hyvin tomaattien, kurkkujen ja salaattien lisäksi myös hieman vaateliaammasta paprikasta. Olemme onnekkaita, että suomalaisten vihannesten kotimaisuusaste on korkea, varsinkin muihin pohjoismaihin verrattuna, Remes muistuttaa.

Suomessa tuotetut vihannekset kulkevat vain lyhyen matkan tuottajalta myyntiin, ja ovat usein tuoreeltaan myynnissä jo poimintaa seuraavana päivänä. Näin ne pystytään poimimaan kypsinä, mikä on esimerkiksi tomaatin aromien ja salaatin tuoreuden kannalta tärkeää.

Kotimaiset vihannekset ovat juhannuspöydän kruunu

Perheen juhannuspöydän kulmakivet ovat kotimaiset vihannekset. Ne sopivat niin kasvis- ja vegaaniruokavalioon kuin gluteenia, maitotuotteita tai suolaa välttelevällekin. Tomaatit, kurkut, salaatit ja yrtit ovat täynnä ravintoaineita ja ne voi käyttää sellaisenaan tyvestä latvaan, ilman kuorimista.

Salaatinlehdestä voi kääräistä kesäiset grillisalaattitacot, kurkuista maustaa perinteiset hölskykurkut ja tomaatista taikoo nopeasti pikkelöidyt kirsikkatomaatit. Yrtit maustavat jokaisen aterian ja sopivat jälkkäreihin sekä juomiinkin. Yrttien käytöllä voi helposti säädellä myös suolan määrää ruuanlaitossa. Katso toimivat juhannusreseptit alta!

Hölskykurkut

1 dl viinietikkaa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 ̶ 2 kurkkua ohuen ohuina viipaleina

Vinkki: juustohöylällä saat ohuita viipaleita!

Näin helppoa: sekoita liemi ja ainekset ja lisää ohuiksi viipaloidut kurkut kannelliseen säilytysastiaan. Kurkut voi halutessaan kuoria ennen viipalointia. Ravistele astiaa hyvin (kansi tiiviisti suljettuna) ja anna maustua hölskyttelyn jälkeen jääkaapissa ainakin pari tuntia. Ideana on, että neste muodostuu pääasiallisesti kurkusta itsestään. Käytä lisukkeena pikkelsin tai salaatin tapaan.

Grillisalaatti kotimaisista kasviksista
4–6 henkilölle, n. 45 minuuttia

2 kpl kotimaista paprikaa
2 kpl kotimaista tomaattia
1 pnt kotimaista jääsalaattia
½ kpl kotimainen kurkku
reilu kourallinen kotimaisen basilikan lehtiä
suolaa ja pippuria
2 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä
kotimaista tilliä koristeluun.

Halkaise huuhdellut paprikat, poista kannat sekä siemenet ja leikkaa lohkoiksi. Grillaa paprikalohkot melkein läpikypsiksi grillissä tai paista ne grillipannulla. Kuutioi grillatut paprikat.
Kuutioi huuhdellut tomaatit ja kurkku. Irrota jääsalaattikimpusta muutama lehti, huuhtele ja hienonna ne. Irrota loputkin lehdet, huuhtele ja jätä odottamaan tarjoilua. Suikaloi basilikan lehdet.

Sekoita kaikki hienonnetut ja kuutioidut raaka-aineet kulhossa, lisää sekaan öljy ja hyppysellinen suolaa sekä pippuria. Sekoita kevyesti. Lado jäljelle jääneet salaatinlehdet isolle lautaselle tai tarjottimelle ja annostele salaattia salaatinlehtiveneiden sisälle. Koristele tillinoksilla.

Tarjoile sellaisenaan “salaattitacona” tai muiden kesäisten grilliruokien seuralaisena.

Nopeasti pikkelöidyt kirsikkatomaatit

250 g kotimaisia kirsikkatomaatteja
3 rkl omenasiiderietikkaa
3 rkl väkiviinaetikkaa
3 rkl vettä
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
¼ tl jauhettua mustapippuria
2 rkl tuoreita yrttejä silputtuna (esim. tilliä tai basilikaa)

Huuhtele kirsikkatomaatit ja viipaloi ne kolmeen osaan. Sekoita kaikki raaka-aineet kulhossa ja anna maustua noin tunnin ajan. Tarjoile tomaattiburgerien täytteenä.

Voit käyttää ylijääneen pikkelöintiliemen esimerkiksi salaatinkastikkeen valmistukseen. Halutessasi voit lisätä tomaattiviipaleiden seuraksi myös viipaloitua kurkkua.

Kukkia monessa tasossa – inspiroidu istutusvinkistä!

Useampaan tasoon kohoava istutus näyttää upealta isossa ruukussa! Perinteinen tapa rakentaa kokonaisuus on valita erilaisia kukkalajeja eri rooleihin. Väripaletin voi rakentaa mieleisekseen, mukaan kannattaa valita myös vihreää lehtevyyttä. Näyttäviä muratteja, trendikkäitä koristeheiniä ja vaivattomia värinokkosia löytää myös kotimaisina.

Monitasoisessa istutuksessa korostuvat myös pörriäisille mieluisat lajit. Isoon ruukkuun tehty asetelma toimii yhtä hyvin omassa pihassa, verannalla, kesämökillä tai parvekkeellakin. Jos panostat tänä vuonna vain yhteen istutukseen, tee se tämän kaavan mukaan!

Näyttävää keskelle

Asetelman keskiöön valitaan näyttävä ja kookas kasvi. Tämä kukka toimii asetelman katseenvangitsijana määrittäen sen rytmiä ja värimaailmaa. Keskiöön sopii hyvin esimerkiksi korkeat daaliat, näyttävät koristetupakat tai vankat liljapuut.

Riippuvat reunuskasvit tuovat särmää

Istutusta reunustavat erilaiset rönsyävät ja riippuvat kasvilajit. Reunakasvit antavat tilaa keskuskasvin kukoistaa, ne säestävät sitä taustalla eri korkeuksilla. Reunuskasveina kukoistavat esimerkiksi koristeheinät, dianat, verbenat, maahumalat ja siniviuhkat.

Volyymia mukaan

Kokonaisuus kaipaa myös runsautta, jotta se näyttää rehevän houkuttelevalta. Volyymia voi lisätä mukaan esimerkiksi rönsyävällä lobelialla, runsailla pelargoneilla ja petunioilla, vehreällä laventelilla ja muratilla.

Istutuksesta saa iloa pitkäksi aikaa valitsemalla mukaan runsaasti erilaisia kukkivia lajeja. Esimerkiksi petunia ja pelargoni jaksavat kukkia läpi koko kesän. Pieni- ja suurikukkaiset lajit yhdessä tuovat istutukseen kiinnostavaa vaihtelua ja rytmiä, ja kokonaisuus pysyy harmonisena, kun värimaailman pitää yhtenäisenä. Inspiraatiota voi hakea vaikka oman kodin sisustuksesta tai trendivärikartasta!

Kesän suosikkiruokaa nyt runsaasti kaupoissa – katso kokkausvinkit!

Kesä on vihertynyt Suomeen ryminällä, ja viimeistään nyt on aika hakea reilusti viherrystä myös lautaselle. Suomalaisten vihannesten kulutus lähtee joka vuosi nousuun kesäkuukausien aikana. Tarjolla on monipuolista vihreää ja raikasta – kaiken lisäksi laadukkaasti ja helposti kotimaisena. Tänä kesänä saamme nauttia kaikkien aikojen vihanneskeväästä, sillä tarjonta hevitiskeillä on erinomainen.

– Kevään aurinkoiset säät ovat tuoneet mukanaan runsaan ja maukkaan vihannestarjonnan. Kotimaisten kasvihuonevihannesten hintataso on tällä hetkellä varsin edullinen. Kesäisellä kauppareissulla kannattaakin napsia ruokakorin kulmakivet heviosastolta, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes sanoo.

Kerää tästä täsmävinkit ostoksiin, erilaiset salaatit ja yrtit toimivat joka aterialla!

Rotevaa jääsalaattia grilliruuan pariksi

Kotimainen jääsalaatti on rapea ja kestävä salaattityyppi – se kestää myös jonkin verran lämmitystä, joten se soveltuu hyvin osaksi grilliateriaa. Jääsalaatti toimii myös kesäisen värikkäissä wokeissa. Jääsalaatti on ryhdikästä tekoa, se kestää melko hyvin nuupahtamatta, joten on hyvä lisä myös rantapäivän eväsleipien väliin.

Babypinaatista vitamiinit kesään

Kotimaisesta tuoreesta babypinaatista saa mukavaa vaihtelua salaattipohjaan tai vaikkapa smoothien sekaan. Pienenä korjatuissa lehdissä on vitamiinit loistavasti tallella ja se onkin todellinen supersalaatti etenkin tuoreena nautittuna. Vain 50 grammaa babypinaattia sisältää aikuisen päivittäisen tarpeen verran K-vitamiinia. Lisäksi annoksesta saa puolet päivän suositellusta määrästä foolihappoa, magnesiumia, kaliumia, seleeniä sekä A-, C- ja B6-vitamiineja. Esimerkiksi magnesiumin saanti on tärkeää turvata helteisen kuumina kesäpäivinä, sillä se edistää elektrolyyttitasapainoa.

Rucolalla kesäruuat uudelle tasolle

Italiasta kotoisin oleva rucola eli sinappikaali on tuttu maustaja artesaanipizzan päällä. Sillä saa hienon aromikasta makua myös salaattipohjaan tai vaikkapa yrttiöljyn ainesosaksi. Itsetehty yrttiöljy syntyy helposti sekoittamalla laadukkaan kotimaisen öljyn joukkoon rucolaa, basilikaa ja persiljaa sekä ripauksen suolaa. Kauniinvihreä kastike sopii niin salaatteihin kuin perunamuusia tai kuullotettuja kasviksiakin maustamaan.

Paahda rohkeasti

Salaatti voi ottaa paikan myös grillistä. Kotimainen rapea cosmopolitan- tai sydänsalaatti näyttää uuden puolen käytettynä nopeasti grillissä tai pannulla. Paahdetun salaatin pariksi sopii loistavasti itsetehty yrttipesto, ja annoksen kruunaa juustoraaste.

Nyppimättä kauniita – viisi vaivatonta kesäkukkaa

Jos etsit pihaan tai mökille helppohoitoisia kesäkukkia, nappaa tämä viiden kesäkukan lista talteen! Näitä kukkia ei tarvitse nyppiä ollenkaan, ne palkitsevat kukinnallaan, kun vaan muistat kastella kasveja säännöllisesti.

Näitä lajeja viljellään kotimaisina ympäri Suomen. Monet niistä ovat hyvä lisä myös pölyttäjäystävälliseen puutarhaan!

1. Pikkupetunia eli miljoonakello

Pienikukkainen versio petuniasta on upea esimerkiksi amppelissa. Amppelia voi silloin tällöin vähän ravistaa, niin kuihtuneet osat tippuvat pois. Pikkupetunia kestää hyvin myös kylmää, joten siitä riittää helposti iloa pitkälle kukkakauden loppupuolelle saakka. Pikkupetuniaa kannattaa kokeilla myös kukkapenkissä, jolloin kasvista saa 10–20 sentin korkuisen, näyttävän maanpeitekasvin.

 

2. Lobelia

Runsaasti kukkiva lobelia kukoistaa amppelissa tai muussa astiassa tasaisesti kasteltuna. Amppeliin istutettuna kasvista saa näyttävän kukkijan myös parvekkeelle kaupunkikotiin yhdistelemällä keskenään vaikkapa riippa- ja sinilobeliaa. Lobelia pärjää miedolla lannoituksella. Kasvi viihtyy parhaiten puolivarjossa, mutta kasvu onnistuu myös aurinkoisella ja varjoisalla paikalla. Sopii hyvin pölyttäjäystävälliseen puutarhaan.

 

3. Lumihiutale

Kesäkukkakaupan uudempi tulokas lumihiutale kukkii lobelian tavoin runsaasti pienin kukin. Lumihiutale menestyy hyvin myös varjossa. Suloisen yksikertaisin kukin ilahduttava lumihiutale reunustaa kauniisti erilaisia kukkaryhmiä, ja toimii hyvin myös amppelissa. Alkuperäinen lumihiutale kukkii valkoisin kukin, mutta nyttemmin siitä on saatavilla myös herkän vaaleanviolettia ja vaaleanpunaista muunnosta. Se jaksaa kukkia ulkona hallan tuloon saakka ja on hyvä lisä pölyttäjäystävälliseen puutarhaan.

 

4. Diana

Runsaskukkainen ja näyttävä kukka kukoistaa amppelissa, ruukussa tai sekaistutuksen osana. Kasvi ei ole kovin kranttu kasvupaikan suhteen: se jaksaa kukkia hyvin varjoisammallakin paikalla, mutta viihtyy parhaiten auringossa tai puolivarjossa. Diana viihtyy parhaiten tasaisen kosteassa kasvualustassa, jota lannoitetaan säännöllisesti.

 

5. Siniviuhka

Australiasta peräisin oleva, aurinkoisia kasvupaikkoja suosiva siniviuhka on helppo kukkija pitkälle syksyyn. Se on edukseen etenkin amppeleissa ja muissa astioissa sekä maanpinnan peittokasvina. Kasvua voi auttaa uusiutumaan ja tuuheutumaan latvomalla kasvia muutaman kerran kesässä. Siniviuhka kestää hyvin Suomen vaihtelevaa säätilaa, eikä ole moksiskaan tuulista tai sateista. Kasvi kasvattaa pitkät kukkaversot ja hellii myös puutarhan pölyttäjiä.